UUDISTAVA VILJELY ON ENEMMÄN KUIN HIILIVILJELY

Terve maaperä on uudistavan viljelyn ydin

Uudistava eli regeneratiivinen viljely tarkoittaa kokonaisvaltaista, koko ekosysteemiä elvyttävää viljelytapaa. Käytännössä se tarkoittaa, että hyvän sadon lisäksi tavoitellaan maaperän kasvukunnon parantamista, luonnon monimuotoisuuden ja maan hiilivaraston kasvua sekä toimivaa vesitaloutta.

Uudistava viljely on enemmän kuin yksittäiset toimenpiteet. Tärkeää on paitsi se, mitä tehdään, myös se, miten tehdään. Uudistava viljely on joustava tapa käyttää hyvien viljelykäytäntöjen monipuolista kokoelmaa tilannetajuisesti, eli kuhunkin tilanteeseen parhaiten sopivalla tavalla.  

Ruoka ja ympäristöhyödyt samoilta pelloilta  

Parantamalla maan kasvukuntoa kasvukaudesta toiseen sen sijaan, että se heikkenisi huomaamatta, saavutetaan monia hyötyjä niin viljelijän kuin ympäristönkin näkökulmasta. Hiilen varastoituminen ilmakehästä takaisin maaperään on yksi uudistavan maatalouden tutkituista hyödyistä.

Maaperän hiilivaraston kasvattamista ruoantuotannon yhteydessä kutsutaan myös hiiliviljelyksi. Hiilen varastoiminen maaperään lisää pellon multavuutta ja auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta.  
 
Viljelijän kannalta parempi satovarmuus ja ostopanoksissa säästäminen näkyvät positiivisesti tilan taloudessa. Hyväkuntoinen pelto pidättää vettä ja ravinteita sekä vähentää eroosiota. Se myös sietää paremmin vaihtelevia äärisäitä. Arvokkaan pintamaan pysyessä pellolla ja ravinteiden kierron toimiessa säästyy euroja. Näin ehkäistään myös Itämeren rehevöitymistä.  

Hiilen varastoitumisen ja biodiversiteetin maksimointi, sekä toimiva vesitalous ja vesistöpäästöjen minimointi, ovat sekä keinoja että tavoitteita uudistavassa viljelyssä. 

Uudistavan viljelyn kriteerit

Uudistavan viljelyn monet hyödyt on huomattu myös ruokaketjun yrityksissä samalla kun kuluttajien kiinnostus ruuan alkuperää kohtaan lisääntyy jatkuvasti. Yrityksillä on tarve seurata sopimusviljelijöidensä kehitystä ja toimenpiteitä. Tähän tarpeeseen vastataksemme olemme laatineet uudistavan viljelyn kriteerit ja viljelijän oppimispolun.

Suomessa uudistavan maatalouden periaatteita ja toimenpiteitä edistetään esimerkiksi käynnistämässämme Carbon Action -toiminnassa, jossa on mukana myös suomalaisen ruokajärjestelmän keskeisiä yrityksiä.

Uudistavan viljelyn periaatteet

Uudistavan viljely voidaan kiteyttää kolmeen periaatteeseen: yhteytyksen maksimointi, maan pieneliötoiminnan maksimointi sekä maaperän toiminnan häirinnän minimointi.

Mikäli pellossa on pahoja kasvukunnon ongelmia, kannattaa niiden kartoittamisen ja korjaamisen eteen nähdä vaivaa, sillä pellon peruskunto ja toimiva vesitalous ovat hyvän kasvukunnon perusta. Pellon vesitalous on oltava kunnossa, eikä vesi saa jäädä seisomaan pellolle. Maan tiivistymät täytyy poistaa, koska tiivistyneessä maassa happi ja vesi eivät kierrä kunnolla ja mikrobitoiminta on heikkoa.

Mahdollisimman ympärivuotinen aito kasvipeite ja monipuolinen viljelykierto antavat maaperälle suojaa eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista vastaan. Nämä toimet parantavat maan rakennetta, multavuutta ja mikrobien monimuotoisuutta. Hyvinvoiva mikrobisto auttaa myös ehkäisemään kasvitauteja.

Peltoluonnon monimuotoisuutta voi auttaa esimerkiksi perustamalla kukkakaistoja ja petopenkkoja sopiviin kohtiin. Pölyttäjiä houkuttelemalla voidaan vaikuttaa myös sadon onnistumiseen.

Voimakas maan muokkaus ja runsas kemikaalien käyttö häiritsevät maaperän mikrobeja ja pieneliöitä. Sen sijaan kerääjäkasvien käyttö ja monipuolinen viljelykierto edistävät mikrobien toimintaa.   

Luonnon omat prosessit hyödyttävät viljelijää 

Luonnossa kaikki prosessit liittyvät toisiinsa, ja maataloudessa voidaan joko vahvistaa tai heikentää niitä. Uudistavan viljelyn tarkoituksena on tukea luonnon omia toimintoja ja samalla tehostaa sadontuottoa.  

Luonnon prosessien tukemisesta saatavat hyödyt näyttäytyvät tilanteen mukaan lisätulona, säästönä ja aineettomina hyötyinä.  

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti on tärkeä osa uudistavaa viljelyä. Monimuotoinen peltoluonto vahvistaa koko ekosysteemin sopeutumiskykyä muutoksiin. Lisäksi se tarjoaa monia hyödyllisiä ekosysteemipalveluita, kuten kasvien pölytystä, ravinnekiertoa sekä tuholaisten ja veden hallintaa.  

Eloisa peltomaa kuhisee eloperäistä ainesta hajottavia ja hiiltä varastoivia mikrobeja. Monet viljelijät hoitavatkin tätä maanalaista karjaa aktiivisesti lisäämällä eloperäistä ainesta peltomaahan ja minimoimalla eliöiden häirintää.  

Maaperän monimuotoisella eliöstöllä on ensisijaisen tärkeä rooli peltomaan toimintojen ylläpidossa. Sillä on myös keskeinen merkitys maaperän ja kasvien terveydelle sekä hiilen varastoitumiselle maahan. 

Uudistava viljely turvaa tulevaisuutta 

Maatalouden toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa niin ilmastonmuutoksen, taloudellisten paineiden, muuttuvan maatalouspolitiikan sekä erilaisten terveys- ja turvallisuusuhkien vuoksi.  

Sekä viljelijä että pellot tarvitsevat vahvaa resilienssiä eli muutosjoustavuutta pysyäkseen toimintakykyisinä vaihtelevissa olosuhteissa. Uudistava viljely on yksi resilienssiä vahvistava keino, niin yksittäisen tilan kuin koko yhteiskunnan kannalta.  

Uusien toimintatapojen käyttöönotto vaatii aina hieman panostusta oppimiseen ja kokeilemiseen. Suuria taloudellisia panostuksia ei kuitenkaan tarvita, ja ajan myötä panostus kääntyy saatavaksi. Helpointa on aloittaa pienillä kokeiluilla ja tutustumalla muiden työhön esimerkiksi liittymällä Carbon Action -klubiin.  

Kannattavuuden parantuminen motivoi jatkamaan maanviljelyä tilanteessa, jossa on paljon epävarmuuksia ja maatilojen määrä vähenee jatkuvasti.  

Mahdollisuus vaikuttaa omien peltojensa tuottavuuteen lisää viljelijän autonomian tunnetta, joka taas vaikuttaa jaksamiseen. Tämä kaikki yhdessä turvaa kotimaista huoltovarmuutta myös tulevaisuudessa.