BSAG tarttuu metsätalouden vesistövaikutuksiin
Suurin osa Itämeren kuormituksesta on peräisin maalta, tarkemmin maa- ja metsätaloudesta. Uusi tutkimustieto osoittaa metsätalouden vesistövaikutusten olevan huomattavasti luultua suuremmat ja tilanteen korjaamiseksi vaaditaan välittömiä toimia.
Metsätalous vaikuttaa vesistöihin suoraan ja välillisesti
Ojitusten, hakkuiden ja maanmuokkauksen seurauksena metsästä lähtee liikkeelle kiintoainesta, humusta (hienoksi hioutunutta orgaanista ainetta) ja ravinteita, jotka rehevöittävät vesistöjä. Sisävesistöjen, kuten järvien, lampien, jokien ja purojen kautta ravinteet päätyvät lopulta myös Itämereen. Itämeren rehevöityminen on suuri ongelma, joka johtaa vesien samenemiseen, haitallisten sinilevien lisääntymiseen ja merenpohjan happikatoon.
Vesistöihin päätyy myös hiiltä, josta suuri osa (40–70 %) vapautuu lopulta hiilidioksidina ilmakehään kiihdyttäen ilmastonmuutosta. Reheviin merenlahtiin kulkeutuessaan hiili voi myös lisätä metaanipäästöjä, joiden ilmastoa lämmittävä vaikutus on huomattavasti hiilidioksidia suurempi. Ilmastonmuutos uhkaa koko ekosysteemiä, ja herkkä Itämeri on sen vaikutuksille erityisen altis.
Metsätalouden vesistövaikutusten vähentäminen on välttämätöntä Itämeren tilan parantamiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, ja kustannustehokkaita toimia siihen on jo olemassa. Itämeren lämpeneminen ilmaston muuttuessa vaikeuttaa entisestään meriekosysteemin toipumista ja lisää toimenpiteiden tarvetta valuma-alueella.
Vesistövaikutuksia voidaan vähentää tarkemmalla suunnittelulla ja toteutuksella
Metsätalouden vesiensuojelussa on Suomessa perinteisesti keskitytty estämään ravinteiden kulkua vesistöihin erilaisten vesiensuojelurakenteiden avulla. Monet Suomessa nykyisin käytetyt vesiensuojelumenetelmät ovat kuitenkin osoittautuneet tehottomiksi. Huomio on siirrettävä metsämaahan – sinne missä kuormitus syntyy. Kun minimoidaan maa-aineksen ja ravinteiden liikkeelle lähtö metsämaasta ja huolehditaan vesitalouden hallinnasta valuma-alueella, voidaan Itämeren kuormitusta vähentää merkittävästi.
Tehokas vesiensuojelu vaatii sekä ennallistamista että paljon nykyistä tarkempaa metsänhoitotoimien suunnittelua. Tavoitteen on oltava, että ojitukset minimoidaan. Lisäksi jo kaivettuja, ylisyviä ja tarpeettomia ojia on korjattava ja ennallistettava metsien vedenpidätyskyvyn palauttamiseksi. Ojitusten lisäksi vesistöjen ja pienvesien puustoisten suojavyöhykkeiden laatuun ja leveyteen on kiinnitettävä huomiota, sillä ne vaikuttavat vesistöjen ekosysteemeihin ja rehevöitymiseen.
Suomen teollisuuden puunhankinta siirtyy lähitulevaisuudessa entistä enemmän turvemaille. Riskinä on vesistöpäästöjen kasvu entisestään, vaikka suunnan pitäisi olla täysin päinvastainen. Ohjauskeinoja tarvitaan nyt, jotta tilanne ei pääse riistäytymään käsistä.
Taina Ihaksi, projektijohtaja, metsätalous, BSAG
BSAG:n tavoite on vähentää metsätalouden vesistövaikutuksia
Alkuvuodesta 2024 käynnistetyn BSAG:n metsätoiminnan tavoitteena on vähentää metsätalouden vesistövaikutuksia koko Itämeren valuma-alueella ja vaikuttaa maalta merelle tulevaan kuormitukseen. Ensimmäisen vuoden aikana olemme keränneet tietoa metsätalouden vesistövaikutuksista ja muutostarpeista haastattelemalla laajan joukon Suomen metsäasiantuntijoita tutkijoista käytännön toteuttajiin, etujärjestöihin ja yrityksiin sekä laatineet politiikkasuosituksen vesistövaikutusten vähentämiseksi. Tulevina vuosina käynnistämme vaikuttavia hankkeita tavoitteen saavuttamiseksi yhteistyössä sidosryhmien kanssa.
OTA YHTEYTTÄ
