KEITÄ OLEMME?
Olemme itsenäinen voittoa tavoittelematon säätiö, joka on perustettu Suomessa vuonna 2008. Teemme päivittäin töitä pahoinvoivan Itämeren pelastamiseksi. Uudistavan maatalouden, vastuullisen merenkulun sekä meriluonnon monimuotoisuuden edistäminen ovat uusimpia keinojamme Itämeren auttamiseksi.
Itämeri pelastuu vain yhteistyöllä
Säätiön perustivat kolme yksityishenkilöä, Ilkka Herlin, Saara Kankaanrinta ja Anna Kotsalo-Mustonen.
Vuosien varrella säätiö on kasvanut ja muovautunut tarpeiden mukaan, ja nyt riveissämme vaikuttaa jo runsaat parikymmentä asiantuntijaa aina meribiologista agrologiin. Myös hallituksemme sekä Baltic Sea Advisory Group, joka tuo yhteiskunnan vaikuttajia tukemaan Itämeri-työtä, auttavat meitä työssämme.
Itämeren pelastaminen onnistuu vain yhteistyöllä ja siksi meillä on lukuisia kumppaneita yhteiskunnan eri aloilta. Ilman tutkimusta emme tietäisi mitä tehdä, ilman yrityksiä, viljelijöitä ja asiantuntijoita meillä ei olisi käytännön osaamista ja ilman lahjoittajia ja rahoittajia Itämeren pelastamiseen ei olisi resursseja. Yhdessä saamme aikaan muutoksen.
Haluamme pelastaa Itämeren yhteistyöllä sekä luomalla käytännön esimerkkejä, joita muiden on helppo seurata.
TULOKSIA VUOSIEN VARRELTA
Lakialoite rahtilaivojen jätevesien purkukiellosta Suomen aluevesillä, ja Uudistavan viljelyn e-opisto lanseerataan Ruotsissa.
Gullkronan 4800 hehtaarin suojelualue perustetaan, ja yli 300 sitoumusta annettu, joista valmiina 253 kappaletta.
Uudistavan viljelyn opisto avataan, ja Ship Waste Action, jossa rahtialusten käymäläjätevedet jalostetaan biokaasuksi, käynnistyy.
EU:n lannoitusasetus tuo kierrätysravinteet väkilannoitteiden rinnalle.
100 viljelijää aloittaa Carbon Action tutkimustilana.
Ravinteet tuodaan osaksi EU:n kiertotalouspakettia.
Baltic Sea Action Summit järjestetään.
Baltic Sea Action Group perustetaan.
Kaikki alkoi tarpeesta tehdä asioita toisin
Säätiön perustajakolmikko työskenteli yhdessä jo aiemmin vuonna 2007 jätevedenpuhdistamoprojektissa Pietarissa. Hankkeen edetessä sulavasti Herlin, Kankaanrinta ja Kotsalo-Mustonen päättivät jatkaa työtä elävän Itämeren hyväksi uudella lähestymistavalla.
Ajatus oli tehdä työtä tehokkaammin ja laajemmalla rintamalla, johon tarvittiin uudenlaista ajattelu- ja toimintatapaa. BSAG perustettiin toimimaan laukaisimena lukuisille hankkeille, uudistuksille ja toimintatapojen muutoksille, jotka kaikki tähtäävät Itämeren hyvinvointiin.
Alusta alkaen oli myös selvää, että BSAG ei halua toimia meren pelastamiseksi yksin. Säätiön toimintatapana on tuoda yhteen kaikki Itämeren suojelussa tarvittavat tahot: korkeimman poliittisen tason päätöksentekijät, julkiset toimijat, yritykset, yhdistykset ja säätiöt, viljelijät, tutkijat ja tavalliset kuluttajat. Vain yhdessä toimimalla saadaan tarvittavia muutoksia aikaan.
Baltic Sea Action Summit osana ratkaisua
Muutoksia lähdettiin toteuttamaan pian kansainvälisellä tasolla, kun BSAG järjesti yhdessä presidentti Tarja Halosen ja pääministeri Matti Vanhasen kanssa ensimmäisen Baltic Sea Action Summit -huippukokouksen Helsingissä 10.2.2010.
Itämeri-aiheinen huippukokous toi Itämeren tilan korkealle ympärysvaltioiden agendalle. Se myös antoi vauhtia BSAG:n toimintatavalle yhdistää julkisia, yksityisiä ja kolmannen sektorin toimijoita ja heidän resurssejaan Itämeren hyväksi.
Huippukokoukseen osallistumisen pääsylippuna oli toimijan konkreettinen, julkinen sitoumus toimintaan Itämeren hyväksi. Tavoitteena oli saada 50 sitoumusta, mutta määrä miltei kolmikertaistui. Itämeren valtionjohtajat esittelivät yhdessä yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa yli 140 vapaaehtoista julkista sitoumusta Itämeren ongelmien ratkaisemiseksi.
Itämeri-sitoumukset tulivat maailmaan jäädäkseen. Nykyään niitä antavat eniten ympäristöjalanjälkeään pienentävät edistykselliset yritykset.
Itämeri- ja ilmastotyö kuuluvat yhteen
Itämeren tila linkittyy ilmastonmuutokseen ja luontokatoon, ja näitä ongelmia on myös ratkaistava yhdessä. BSAG toimii käytännössä, kokonaiskuvaa unohtamatta. Tarve tälle on suurempi kuin koskaan.
Suurin mahdollisuus vaikuttaa Itämeren ja ilmaston tilaan on ruoantuotannossa. Siksi aloitimme Carbon Action -työn tuomaan maaperää ja satovarmuutta parantavaa uudistavaa hiiliviljelyä jokaisen saataville. Se varastoi hiiltä maaperään ilmastonmuutosta hilliten ja vähentää rehevöittäviä ravinnevalumia vesistöihin. Myös luonnon monimuotoisuus lisääntyy.
Teemme yhteistyötä yritysten kanssa, jotka ovat valmiita käytännön tekoihin Itämeren hyväksi. Toimimme suoraan myös vastuullisen merenkulun ja merellisten suojelualueiden lisäämiseksi.
SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT
1. Nimi ja kotipaikka
Säätiön virallinen nimi on Elävä Itämeri säätiö,
- englanniksi Foundation for a Living Baltic Sea,
- ruotsiksi Stiftelsen för ett levande Östersjön,
- venäjäksi Фонд ”Живая Балтика”,
- saksaksi Stiftung Lebende Ostsee,
- viroksi Elava Läänemere fond,
- latviaksi Fonds dzīvībai Baltijas jūrā,
- liettuaksi Gyvos Baltijos Jūros Fondas,
- norjaksi Stiftelsen Den levende Østersjøen,
- tanskaksi Foreningen for en levende Østersø,
- puolaksi Fundacja Nadzieja Dla Bałtyku,
- valkovenäjäksi ундацыя ”Жывая Балтыка”,
- tsekinkieleksi Nadace pro živé Baltské moře,
- slovakiaksi Nadácia na ochranu Baltického mora ja
- ukrainaksi Фонд ”Жива Балтика”, ja sen kotipaikka on Helsinki.
2. Tarkoitus
Säätiön tarkoituksena on tukea ja edistää luonnon ja ihmisten hyvinvointia, ja siten säilyttää ja edistää suomalaista kulttuuriperinnettä.
3. Tarkoituksen toteuttaminen
Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö
1) jakaa apurahoja tieteelliseen työhön silloin, kun sillä on merkitystä säätiön tavoitteiden edistämisen kannalta. Säätiö edesauttaa myös tarkoitukseensa liittyvän tieteellisen työn rahoitusta, jo olemassa olevan tutkimuksen hyödyntämistä sekä tehtyjen toimenpiteiden vaikutusten tutkimista.
2) harjoittaa tiedotus- ja valistustoimintaa, silloin kun se on säätiön tavoitteiden kannalta olennaista.
3) edesauttaa ja koordinoi rahoituksen hankkimista tarkoitukseensa liittyviin hankkeisiin.
4) nopeuttaa ja edesauttaa tarkoitukseensa liittyvien eri toimijoiden yhteistyötä ja tiedonkulkua sekä edistää kansainvälisiä suhteita.
5) tehostaa yhteiskunnan voimavarojen käyttöä yhdistämällä ja kokoamalla tarkoitukseensa liittyvän tutkimustiedon, rahoituksen, yritysten voimavarat, poliittisen päätöksenteon sekä toimeenpanon ja eri sektoreiden resurssit, parhaat toimintatavat ja vaikutusmahdollisuudet konkreettisten tarkoitukseensa liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi.
6) ja edesauttaa tarkoituksen toteutumista vähäisessä määrin muilla vastaavilla tavoilla.