Ojitetut turvepellot merkittäviä dityppioksidin ja hiilidioksidin lähteitä – glyfosaatin käyttö näyttää lisäävän päästöjä
Artikkelin otsikko: Two contrasting years of continuous N2O and CO2 fluxes on a shallow-peated drained agricultural boreal peatland
Tekijät: Gerin, Stephanie ym.
Julkaisu: Agricultural and Forest Meteorology
Vuosi: 2023
Maatalouden osa ihmisen aiheuttamista maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä on suuri. Maatalousmaat ovat merkittävä dityppioksidin lähde, mikä johtuu suureksi osaksi synteettisistä lannoitteista ja turvemaiden huononemisesta.
Pohjoisella havumetsävyöhykkeellä viljelykäyttöön ojitetut turvemaat ovat suuri dityppioksidin ja hiilidioksidin lähde. Suomessa turvemaita on vain n. 13 % viljelyskäytössä olevasta maa-alasta, mutta niiden osuus maatalousmaiden dityppioksidin päästöistä on 43 % ja hiilidioksidin päästöistä jopa 82 %.
Dityppioksidipäästöissä on suuria paikallisia ja ajallisia vaihteluita. Tarvitaan jatkuvatoimisia mittauksia, jotta ymmärretään, mitkä tekijät lisäävät dityppioksidin päästöjä, ja jotta päästäisiin vuositasolla tarkempaan dityppioksidin päästöjen ja nielujen arvioon.
Tässä tutkimuksessa mitattiin jatkuvatoimisesti kahden vuoden ajan hiilidioksidin ja dityppioksidin vaihtoa ilmakehän ja matalaturpeisen ojitetun pellon välillä. Koepelto sijaitsee Ruukissa Jokioisilla, ja sillä viljellään säilörehua. Mittaukset tehtiin pyörrekovarianssimenetelmällä (eng. eddy covariance).
Kaiken kaikkiaan, jatkuvatoimiset mittaukset vahvistivat, että ojitetut turvepohjaiset viljelysmaat ovat merkittäviä hiilidioksidin ja dityppioksidin lähteitä. Useita dityppioksidin päästöpiikkejä havaittiin kaikkina vuodenaikoina. Piikit olivat yhdistettävissä meteorologisiin tapahtumiin, kuten maaperän sulamiseen, jäätymiseen ja sademäärään, tai viljelytoimenpiteisiin, kuten lannoittamiseen ja glyfosaatin lisäämiseen.
Talvi 2019–2020 oli tavanomaista lämpimämpi ja maa jäätyi ja suli useita kertoja, jolloin sulaminen aiheutti dityppioksidin päästöpiikkejä. Myös hiilidioksidipäästöt olivat lämpimänä talvena suuremmat kuin sitä seuraavana, lämpötiloiltaan tavanomaisena talvena.
Glyfosaatin käyttö näyttää lisäävän selkeästi hiilidioksidin ja dityppioksidin päästöjä. Glyfosaatti tappaa kasvit noin 1–3 viikon kuluttua, mikä näkyi selvästi mittauksissa korkeampina päästöinä. Glyfosaatin käytön vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin tulisi jatkossa tutkia lisää.
