Vuokrapellot kuntoon

Laaja peruskunnostusvelka

Yksi suomalaisen maatalouden ympäristötoimenpiteiden rakenteellisista esteistä on, että suuri osa viljelyssä olevista pelloistamme, noin 37 prosenttia, ovat vuokrapeltoja. Vuokrapellot kärsivät usein suuremmasta peruskunnostusvelasta kuin pellot, joita viljelevät niiden omistajat ja niissä korostuvat etenkin kalkituksen ja vesitalouden kunnostustoimenpiteiden tarve.

Peltojen heikko kasvukunto kasvattaa ympäristökuormituksen riskiä, vaikeuttaa sadon tuottoa ja heikentää myös suomalaista ruokaturvaa.

Pellonomistajille tietoa

Hankkeen ensisijainen kohderyhmä on pellonomistajat, jotka eivät itse viljele. Välitämme heille tietoa siitä, miksi heidän kannattaisi huolehtia peltomaansa kunnosta ja miten he voisivat sitä tehdä yhteistyössä peltoja vuokraavien maanviljelijöiden kanssa.

Maanomistajat saavat lisää tietoa siitä, miten he voivat vaikuttaa ympäristön ja vesistöjen tilaan ja nostaa omistuksensa arvoa. Tavoitteena on, että jatkossa vuokrasopimuksissa huomioidaan maan kasvukunto, ja pellonomistaja ja vuokraviljelijä sopivat reilusta työn- ja kustannustenjaosta.

Lisää viljelijöiden ja pellonomistajien välistä yhteistyötä

Hankkeen toinen kohderyhmä on peltoja vuokraavat maanviljelijät, joita kannustamme keskustelemaan peltomaan kasvukunnosta vuokranantajien kanssa.

Hankkeen aikana hyvät toimintatavat pellonomistajien ja pellonvuokraajien väliselle yhteistyölle tulevat laajasti kohderyhmien tietoon, ja yhteistyö pellonomistajien ja pellonvuokraajien välillä paranee.

Viljelijät saavat apua pellon kasvukuntoon liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseen.

Rakenteellisia ratkaisuja peltojen ympäristökuormituksen vähentämiseksi

Hankkeen kolmas kohderyhmä on päättäjät, joille viemme tietoa vuokrapelto-ongelmiin liittyvistä ratkaisuista. Valtakunnan tason päättäjiä kannustetaan kehittämään lainsäädäntöä, joka tukee peltojen maan kasvukuntoa. Kuntapäättäjiä kannustetaan vaikuttamaan oman kuntansa omistamien peltojen hoitoon konkreettisin teoin.

Hyväkuntoinen pelto on tuottoisa ja vähempipäästöinen, myös tulevaisuudessa

Suomalainen ruokaturva ja ilmastomuutokseen sopeutuminen paranee, koska hyvässä kunnossa olevat pellot kestävät sään ääri-ilmiöitä paremmin kuin huonokuntoiset.

Maan kasvukunnon elvyttyä saadaan enemmän satoa pienemmillä ulkoisilla tuotantopanoksilla, ja resurssitehokkuus paranee.

Itämeri, vesistöt, ilmasto ja luonnon monimuotoisuus hyötyvät, koska peltojen ympäristökuormitus pienenee.