TRUESOIL
Maatalousmaiden hiilensidonta, hiilen pysyvyys ja kasvihuonekaasupäästöt
TRUESOIL-hankkeessa selvitetään maatalousmaiden hiilensidontaa, hiilen pysyvyyttä ja kasvihuonekaasupäästöjä. Hanke hyödyntää runsaasti mittausaineistoja eri puolilta Eurooppaa ja sen ulkopuolelta, tutkiakseen eri ilmasto-olosuhteiden ja viljelymenetelmien vaikutusta.
Virallinen nimi
True SOC sequestration: understanding trade-offs and dynamic interactions between SOC stocks and GHG emissions for climate-smart agri-soil management
Kesto
2022–2025
Vastuuhenkilöt
Prof. Ana Meijide (University of Göttingen), Mari Pihlatie (Helsingin yliopisto; Carbon Actionin osalta)
Vastuutahot
University of Göttingen, Helsingin yliopisto, INRAE, University College Dublin, ja 9 muuta partneriorganisaatiota.
Rahoittaja
EJP Soil,
MMM Suomen osalta
TRUESOIL-hankkeessa pyritään ymmärtämään paremmin maaperän hiilen sidontaan ja pysyvyyteen sekä kasvihuonekaasupäästöihin vaikuttavia prosesseja ja tekijöitä erilaisissa ilmasto- ja ympäristöolosuhteissa. Tavoitteena on erityisesti eloperäisen hiilen sidonnan lisääminen kasvihuonekaasupäästöjä lisäämättä. Hankkeessa tarkastellaan hiilensidonnan vaikutuksia typpioksiduulipäästöihin ja mekanismeihin, sekä maan kyllästymistä hiilellä.
Hankkeessa tutkitaan erilaisten maaperien, maatalouskäytäntöjen ja sademäärän vaikutuksia hiilen ja typen kiertoon ja kasvihuonekaasupäästöihin. Pelloilla tehdyt kasvihuonekaasumittaukset yhdistetään maaperän fysikaalis-kemiallisiin ja mikrobiologisiin ominaisuuksiin.
Tutkimuksessa on mukana EU:n kaksi tärkeintä maankäyttötapaa, viljelysmaat ja nurmet, sekä niiden erilaiset agroekologiset viljelymenetelmät. Näitä tutkitaan eri ilmastovyöhykkeillä sekä Euroopassa että sen ulkopuolella. Kenttäkokeissa on lisäksi mukana sademäärän manipulointikokeita, joissa tutkitaan kuivuuden ja sademäärän vaikutuksia maaperän prosesseihin. Mukana on myös pitkäaikaisia mittauspaikkoja maatalousalueilla, joilla on käytetty erilaisia epäorgaanisia ja orgaanisia maanparannusaineita ilman, että hiilen kyllästymistä on havaittu.
Hankkeeseen kuuluu myös laboratoriotutkimuksia, joissa selvitetään, mikä merkitys viljelykäytäntöjen muokkaamalla mikrobiyhteisön koostumuksella on maaperän orgaanisen aineksen stabiloinnissa ja ravinteiden vaihdossa. Lopuksi käytetään mallinnusmenetelmiä hiilen ja typen kierron tutkimiseksi eri viljelytoimenpide- ja ilmastoskenaarioissa.
Ota yhteyttä
Mari Pihlatie, Helsingin yliopisto, mari.pihlatie@helsinki.fi
