HAVSMANUALEN 2 & 3
Carbon Action
Maaperästä päätyy hiiltä ja ravinteita vesistöihin, mikä aiheuttaa maaperän köyhtymistä, vesistöjen rehevöitymistä ja kasvihuonekaasupäästöjä. Havsmanualen-hankkeiden toisessa osassa kehitetettiin toimintamalli rannikkovesien kuormittuneisuuden arvioimiseksi. Kolmannessa osuudessa toimintamallia hyödynnetään ympäristöhallinon suunnttelutyökaluna Länsi-Uudenmaan rannikkoalueella.
Virallinen nimi
Havsmanualen 2 ja 3 – Tutkitusta tiedosta tehokkaisiin toimiin
Kesto
2018–
Vastuuhenkilöt
Matias Scheinin
Vastuutahot
Hangon kaupungin ympäristönsuojeluosasto
Rahoittaja
Vuorineuvoksetar Sophie von Julinin säätiö, Vesiensuojelun tehostamisohjelma (ympäristöministeriö)
Vesistöjen kuormitustason arviointi
Merkittävä osa maaperän hiilestä ja ravinteista päätyy vesistöihin niin liukoisessa muodossa kuin kiintoaineksenakin. Valumien myötä maa köyhtyy, vedet rehevöityvät ja niistä vapautuu ilmaan kasvihuonekaasuja. Sekä maa- että vesiekosysteemien rakenne, toiminta ja niiden tarjoamat palvelut kärsivät tästä. Muun muassa luonnon monimuotoisuus, taloudellinen tuottavuus ja hiilen sitominen ilmakehästä heikentyvät.
Vesistöissä kuormitus ilmentyy eloperäisen aineksen, sameuden ja mikroleväbiomassan lisääntymisenä sekä happamoitumisena, hapen puutteena ja kohonneina hiilidioksidi- ja metaanipitoisuuksina. Suhteuttamalla näitä ilmentymiä kuvaavien indikaattoreiden mittausarvot vallitseviin ympäristöolosuhteisiin, vesien kuormitustasoa voidaan arvioida kuormituksen vaikutusten kautta pyrittäessä maankäytön, vesistöjen ja ilmaston kannalta synergistisiin ratkaisuihin.
Havsmanualen 2
Havsmanualen 2 -hankkeen (2018–2020) tutkimustulosten avulla kehitettiin vedenlaatumittauksiin pohjautuva toimintamalli rannikkovesien kuormittuneisuuden ajallisesti ja alueellisesti tarkkaan ja kattavaan arviointiin. Siinä kullekin kuormitusmuodolle ominaisia indikaattoreita sekä fysikaalisia olosuhteita kuvaavia muuttujia rekisteröidään samanaikaisesti, käyttämällä liikkuvaa ja jatkuvatoimista mittausjärjestelmää. Valituille indikaattoreille voidaan näin määrittää luontaisen ympäristövaihtelun saumattomasti kattavat viitearvot sekä mittausarvojen poikkeamat niistä. Sekoittavien taustamuuttujien kuten sadannan ja sekoittumisen aiheuttamaa harhaa saadaan tällä tavoin vähennettyä oleellisesti, ja vesien kuormittuneisuutta voidaan arvioida käyttötarkoituksen mukaan valittavalla ajallisella ja paikallisella resoluutiolla.
Tätä Coastrider-menetelmää on käytetty Hangon ja Raaseporin rannikkovesissä vuodesta 2018 lähtien muun muassa hiilen ja ravinteiden kuormituslähteiden paikantamiseen, kuormitusta vähentävien toimenpiteiden kohdentamiseen sekä niiden vaikutusten arviointiin pienvaluma-alueitakin yksityiskohtaisemmalla tasolla.
Havsmanualen 3
Havsmanualen 3 -hankkeessa (2021–) toimintamallia hyödynnetään koko Länsi-Uudenmaan rannikkoalueella ympäristöhallinnon kustannustehokkaana ohjauskeinona. Hankkeessa keskitytään rannikkovesien ajankohtaisimpiin ongelmiin eli hajakuormitukseen ja erityisesti suoravalumiin. Vastaavasti mittausten pääpaino on tavoitteiden kannalta merkityksellisimmissä mittakaavoissa eli pintavesien paikallisen ja kausittaisen vaihtelun tarkassa kattamisessa.
Suunnittelun lisäksi aineistoa voidaan soveltaa sekä rannikkovesissä että niiden valuma-alueilla tapahtuvien toimenpiteiden ja muiden muutosten ympäristövaikutusten todentamiseen. Käytännön sovellutusten ohella hankkeessa kerättyä aineistoa hyödynnetään laajasti akateemisessa tutkimuksessa kuten maaperän, rannikkovesien ja ilmakehän välisen hiilitasapainon selvittämisessä. Näin ollen hanke tukee Carbon Action -alustan pyrkimystä systeemiseen muutokseen sekä käytännön että teorian tasolla.
Toimimalla tiiviissä yhteistyössä yliopistojen, viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa, tuotamme ajankohtaista ja korkealuokkaista tutkimustietoa sekä sovellamme sitä käytännön ympäristötyössä kehittämällä tutkimusmenetelmiä ja tarjoamalla tietoa ympäristöhallinnon tarpeisiin.
Matias Scheinin, Hangon kaupunki
Hankkeessa mukana
