Yhteinen kannanotto vaatii suunnitelmallisuutta biomassojen kestävään hyödyntämiseen
Suomessa syntyy vuosittain erittäin paljon erilaisia biomassoja, kuten eläinten lantaa, elintarviketeollisuuden sivuvirtoja ja biojätettä. Biomassat sisältävät runsaasti arvokkaita ravinteita, etenkin typpeä ja fosforia, joiden kierrättäminen estää ravinteita päätymästä vesistöjä rehevöittämään. Ravinteiden kierrätys on ollut yksi hallituksen kärkihankkeista, ja sen myötä ravinnekierrätyksen ympärille on jo luotu uudenlaista liiketoimintaa. Edistysaskelista huolimatta biomassojen sisältämää potentiaalia ei kuitenkaan ole toistaiseksi onnistuttu hyödyntämään tarpeeksi. Seuraava askel on tehdä paikalliset erityispiirteet huomioon ottavat biomassojen alueelliset toteutussuunnitelmat.
Baltic Sea Action Group on yhdessä Biolaitosyhdistyksen sekä Suomen Biokaasuyhdistyksen kanssa kirjoittanut kannanoton ”Suomen ravinnerikkaiden biomassojen kestävän käytön toimintasuunnitelman luominen 2019-2023”, jonka tavoitteena on saada biomassojen käyttöön liittyvät suunnitelmat osaksi tulevaa hallitusohjelmaa. Asiantuntijoiden kanssa yhdessä tehty kannanotto peräänkuuluttaa myös eri ministeriöiden ja virkamiestahojen välisen yhteistyön tehostamista. Tällä hetkellä eri tahot tarkastelevat biomassoja kukin omasta näkökulmastaan, mutta yhteinen linja toiminnalle puuttuu. Myös julkista tukea tulisi ohjata suoraan liiketoimintaa ja investointeja synnyttäviin toimiin.
Suomessa syntyvien biomassojen kokonaistilanteen perusteella voidaan luoda kansallinen toimintasuunnitelma, jossa määritellään tarvittavat kannustimet ja toimenpiteet alueellisten toteutussuunnitelmien ja ratkaisujen syntymiseksi. Pääosin jo olemassa olevan tiedon pohjalta luodaan alueelliset toteutussuunnitelmat, joissa otetaan huomioon alueelliset erot biomassojen määrässä, laadussa ja liiketoimintapotentiaalissa. Tavoitteena on tuoda yhteen toimijoita yli sektorirajojen ja tarjota konkreettisia keinoja biomassojen kestävään käyttöön. Tämän tyyppinen yritystason alueellinen suunnitelma on jo tehty Etelä-Pohjanmaalla, ja se voi toimia esimerkkinä.
Biomassoista voidaan tuottaa esimerkiksi biokaasua. Jäljelle jäävät ravinteet voidaan jalostaa kierrätyslannoitteeksi tai maanparannusaineeksi, jolloin ravinteet voidaan kuljettaa pois alueilta, joissa biomassoja syntyy yli oman tarpeen. Itämeren kannalta ravinteiden saaminen kiertoon on tärkeää, sillä se vähentää vesistöihin päätyviä rehevöittäviä ravinnevalumia. Samalla voidaan vähentää riippuvuutta rajallisesta kaivannaisfosforista sekä erittäin energiaintensiivisesti tuotetuista typpilannoitteista. Biomassojen kestävän käytön tehostaminen edistää uusiutuvan energian ratkaisuja, sekä luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja työpaikkoja.
”Eläinten lanta ja muut ravinnerikkaat biomassat eivät ole jätettä, vaan arvokkaita raaka-aineita. Maailmalla on jo onnistuttu luomaan joitain taloudellisesti kannattavia, kiertotalouden periaatteita noudattavia nowaste-ratkaisuja, jossa lanta jalostetaan uusiutuvaksi energiaksi ja kierrätyslannoitteiksi. Vastaavat ratkaisut ovat mahdollisia Suomessakin, mutta tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan suunnitelmallisuutta, rohkeita päätöksiä ja konkreettisia tekoja”, linjaa BSAG:n projektijohtaja Riku Venhola.
Kannanoton voit lukea kokonaisuudessaan täältä: Suomen ravinnerikkaiden biomassojen kestävän käytön toimintasuunnitelman luominen 2019-2023
