Tutkimustietoa eduskuntaan maatalouden ratkaisuista ilmastonmuutoksen hillinnässä ja sopeutumisessa
Maa- ja metsätalousvaliokunta ja ympäristövaliokunta pitivät yhteisen julkisen kuulemisen Pikku Parlamentissa 1.10. aiheella Maatalousmaa ratkaisijana ilmastonmuutokseen hillinnässä ja sopeutumisessa. Tilaisuudessa kuultiin Kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) maankäyttöraportin johtavaa kirjoittajaa Jean-François Soussanaa ranskalaisesta INRA- tutkimuslaitoksesta sekä suomalaisia Carbon Action ja stn MULTA -hankkeissa vaikuttavia tutkijoita.
IPCC:n hiljattain julkaistussa maankäyttöraportissa todetaan, että maankäytöllä on suuri merkitys ilmastonmuutoksen kannalta: mikäli haluamme pysyä edes kahden asteen tavoitteessa, päästöjen vähentämisen ohella maaperän hiilinieluja on pakko lisätä. Maaperän hiilivarastoon ja kasvukuntoon liittyvät asiat on nostettu esille myös hallitusohjelmassa ja aihe oli pääaiheenamyös EU:n maatalousministereiden epävirallisessa kokouksessa Helsingissä 22.-24.9.2019, osana Suomen puheenjohtajakautta Euroopan Unionin neuvostossa. Valiokuntien julkinen kuuleminen 1.10. vetikin salin täyteen asiasta kiinnostuneita ihmisiä ja keskustelu oli vilkasta.
Soussana totesi muun muassa, että maaperän hiilen varastointipotentiaali on helpoin ja edullisin käyttöön otettavissa oleva keino saada hiilidioksidia pois ilmakehästä. Hän korosti, että ruuantuotannon ei tarvitse kärsiä maaperän hiilensidonnasta, vaan jopa päinvastoin, koska maaperän hyvä kunto parantaa äärisäiden kestävyyttä.
Tilaisuudessa kuultiin myös suomalaisella Carbon Action -alustalla ja stn MULTA -hankkeessa toimivia huippututkijoita: tutkimusprofessori Jari Liskiä Ilmatieteen laitokselta, professori Kristiina Reginaa Luonnonvarakeskuksesta ja erikoistutkija ja viljelijä Tuoma Mattilaa Suomen ympäristökeskuksesta.
Jean-François Soussana tapasi Carbon Action -väkeä Suomen vierailullaan
Jari Liski esitteli hiilen sidonnan todentamisjärjestelmän kehittämistä. Kristiina Regina kiteytti suomalaisen maatalouden erityiseksi ilmastohaasteeksi turvepeltojen päästöt, jotka ovat nyt yli 50 % maatalouden kokonaispäästöistä. Regina esittikin haasteen politikoille: turvepeltojen raivaus tulisi lopettaa ja osa alasta pitäisi suoraan omistaa päästövähennyksille. Tuomas Mattila kertoi hiiliviljelyn käytännön menetelmistä suomalaisilla tiloilla, joista jo sata on mukana Carbon Actionin kautta myös stn MULTA -hankkeessa.
Myös Jean-Francois Soussana on strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman stn MULTA -hankkeen yhteistyökumppani ja hän oli yllättynyt, miten pitkälle aiheessa on jo edetty.
”Olen todella vaikuttunut siitä, kuinka nopeasti olette kehittäneet tämän alustan. Ja olette tehneet sen hyvin käytännöllisellä tavalla yhdistämällä viljelijät ja tiedemiehet elävään laboratorioon, jossa työskennellään yhdessä ja opitaan toisiltaan. Tätä haluamme mainostaa myös muissa maissa”, Soussana totesi Suomen EU puheenjohtajuuskauden yhteydessä järjestettyihin tilaisuuksiin osallistumisen jälkeen. Soussanan kanssa sovittiin yhteistyön tiivistämisestä muun muassa 4/1000 -aloitteen ja Circasa EU -projektin puitteissa.
Maa- ja metsätalous sekä Ympäristövaliokuntien julkisen kuulemisen pöytäkirja, esitysliitteineen löytyy täältä.
Tilaisuuden verkkotallenne löytyy täältä.
Tilaisuus oli Suomen EU-puheenjohtajakauden oheistapahtuma. Tilaisuuden järjestivät yhdessä eduskunnan kanssa Maa- ja metsätalousministeriö ja BSAG. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä EDSCE2019 -kiertotalouspäivien kanssa.
