Ravinteiden kierrätys osana Baltic Sea Action Group:n Itämeri-työtä
Itämeri on kärsinyt jo pitkään liiallisesta ravinnekuormituksesta. Suomen kokonaiskuormitus Itämereen on ollut viime vuosina typen osalta 11 % ja fosforin osalta 10 % [1,2]. Esimerkiksi Saaristomeren paha rehevöitymisongelma johtuu pääosin Suomesta peräisin olevista ravinnevalumista. Itämeren hyvän ekologisen tilan palauttaminen vaatii merkittävää ulkoisen kuorman vähentämistä, jonka lisäksi myös Itämeren sisäisten ravinnevarastojen aiheuttamiin ongelmiin tulee löytää tulevaisuudessa ratkaisuja.
Ulkoisen kuormituksen hillitsemiseksi Baltic Sea Action Group (BSAG) on jo usean vuoden ajan pitänyt ravinteiden kierrätystä toiminnan keskiössä. Ruokaketjusta syntyy ravinnevuotoja koko matkalta, jolloin kaikki sen osat (alkutuotanto, teollisuus, kauppa, kotitaloudet, jätteiden ja jätevesien käsittely) ovat tärkeässä roolissa. BSAG:n työ ravinteiden kierrätyksen parissa on ollut kokonaisvaltaista kaikki vuodet. Ravinteiden kierrätystä on pyritty edistämään niin politiikan, viranomaistyön, tutkimuksen, maatalouden kuin liiketoiminnankin saralla.
Kokonaisvaltaista työtä
Ravinteet kiertävät yhteiskunnassa, eivätkä enää päädy merta rehevöittämään, kun niille syntyy arvo ja markkinat. BSAG onkin viime vuosina panostanut ravinteiden kierrätykseen liittyvän liiketoiminnan kirittämiseen. Ravinteiden kierrätys liiketoimintaekosysteemi on ollut tästä hyvä esimerkki samoin kuin työ sen eteen, että ravinteiden kierrätystä edistäville hankkeille on saatu rahoitus hallitusohjelman kautta ja kierrätysravinteet on saatu sisälle EU:n kiertotalouspakettiin. Merkittävä toiminnan taso on ollut EU-tasoiset projektit. BSAG on ollut mukana esim. lannan happokäsittelyyn ja sitä kautta ammoniakkipäästöjen vähentämiseen keskittyvässä Baltic Slurry Acidification -hankkeessa sekä juuri alkavassa SuMaNu-hankkeessa, joka toimii EU-tasoisten RaKi-hankkeiden yhteen kokoajana.
BSAG:n viimeisin avaus ravinteiden kierrätyksen parissa liittyy Carbon Action -hiilipilottiin. Pilotin tarkoituksena on selvittää, miten maatalousmaahan voidaan sitoa hiiltä ilmakehästä, sekä todentaa hiilen sitoutuminen tieteellisesti. Ravinteiden kierrätys kytkeytyy pilottiin esim. ravinne- ja hiilirikkaiden biomassojen peltokäytön kautta. Biomassojen (esim. nollakuitu ja lanta) peltokäytön avulla pellon hiilensidontakykyä voidaan mahdollisesti lisätä. Carbon Action -hiilipilotin lisäksi BSAG on toiminut jo vuosien ajan aktiivisessa yhteistyössä maanviljelijöiden kanssa osana Järki-hankeperhettä, kehittäen alan toimintatapoja ja toimimalla tiedon välittäjänä viljelijöiden ja muiden yhteiskunnan toimijoiden välillä.
Edellisten lisäksi BSAG on nostanut ravinteiden kierrätystä esille suurien tapahtumien muodossa jo vuodesta 2010 lähtien, jolloin järjestettiin ensimmäinen Itämeren alueen päättäjät yhteen koonnut Baltic Sea Action Summit. Seuraava huippukokous järjestettiin vuonna 2013 Venäjän isännöimänä Pietarissa. Viimeisin suuri ponnistus aiheeseen liittyen oli järjestyksessään kolmas European Sustainable Phosphorus Conference (ESPC3), joka järjestettiin Helsingissä viime kesänä. ESPC3:n järjestivät yhdessä European Sustainable Phosphorus Platform (ESPP) ja BSAG, sekä Ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätalousministeriö. ESPC3 käsitteli ehtyvänä luonnonvarana tunnetun fosforin kauppa- ja resurssikysymyksiä, ravinteiden kierrätystä ja talteenottoa osana kiertotaloutta, ravinteiden käytöstä ympäristölle koituvia kokonaisvaikutuksia ja niiden minimointia sekä alaan liittyviä kasvavia liiketoimintamahdollisuuksia.
RaKi-ekosysteemi edistää liiketoimintaa
Ravinteiden kierrätys on viime vuosina ollut Suomessa korkealla agendalla ja toimialaa onkin saatu vauhdikkaasti edistettyä. Suomessa syntyy vuosittain 21 000 000 tonnia ravinnerikkaita biomassoja, joiden hyödyntämistä olisi kuitenkin perusteltua lisätä. Ylivoimaisesti suurimman osuuden muodostaa kotieläinten lanta (17 300 000 tonnia, 82 %). Muita merkittäviä biomassojen lähteitä ovat ylijäämänurmet (7,2 %), biojäte (3,8 %), yhdyskuntajätevesiliete (3,2 %), metsäteollisuuden sivuvirrat (2,7 %) sekä elintarviketeollisuuden sivuvirrat (1,2 %) [3]. Suurta osaa ravinnerikkaista biomassoista ei saada käytettyä ympäristön ja taloudellisen näkökulman kannalta kunnolla. Uusille taloudellisesti kannattaville ratkaisuille on huutava pula ja erityisesti maataloudessa tarve on suuri.
Edelliseen ongelmaan ratkaisuna säätiömme on viime vuosina ravinteiden kierrätyksen parissa panostanut juuri liiketoiminnan kehittämiseen. Vuonna 2016 aloitettiin Ravinteiden kierrätyksen läpimurto -liiketoimintaekosysteemi (RaKi-ekosysteemi). RaKi-ekosysteemin ensimmäisen kahden vuoden toteutus on ollut osa Business Finlandin (ent. Tekes) Bionets-rahoitusohjelmaa. Ohjelma on pyrkinyt luomaan bio- ja kiertotalouden alalle ratkaisuja, palveluja ja verkostoja sekä innovatiivista kansainvälistä liiketoimintaa. Business Finlandin rahoitus loppui viime kesään, jonka jälkeenkin BSAG on jatkanut työtään ravinteiden kierrätykseen liittyvän liiketoiminnan parissa. RaKi-ekosysteemi oli avoin ja symbioottinen kumppanuusverkosto, joka auttoi verkoston jäseniä ja loi yhteisin toimin kestäviä ja kilpailukykyisiä liiketoimintamalleja ravinteiden kierrätyksen ympärille.
Yksi RaKi-ekosysteemin tärkeimmistä tavoitteista on ollut käynnistää, nopeuttaa ja toteuttaa yhdessä ekosysteemin eri toimijoiden kanssa konkreettista liiketoiminnan kehitystä, pilotointia ja tuotteistamista. Toinen merkittävä tavoite RaKi-ekosysteemissä oli auttaa liiketoimintakärkien kansainvälistymisessä. Kolmas tavoite oli aktivoida verkostoa rakentamaan laajempia yhteisiä tutkimushankkeita. Lisäksi RaKi-ekosystemi on toiminut aktiivisesti yhdessä ekosysteemin eri toimijoiden kanssa EU:n suuntaan ja seurannut sääntely-ympäristön kehitystä, hoitanut ekosysteemin sisäistä ja ulkoista viestintää ja auttanut ekosysteemin toimijoita brändin ja markkinoinnin rakentamisessa.
RaKi-ekosysteemin toiminta on painottunut erityisesti neljän liiketoimintakärjen ympärille (kuva 1). Ekosysteemin työ on ollut menestyksekästä ja sen piiristä on syntynyt useita menestystarinoita ravinteiden kierrätyksen alalle.
Oivallisia esimerkkejä RaKi-ekosysteemin onnistumisista ovat Tracegrow Oy ja Bihii Oy. Tracegrow:n viime vuonna avattu tuotantolaitos tuottaa alkaliparistoista kierrätetyistä metalleista tuotettuja hivenravinteita maatalouden käyttöön. RaKi-ekosysteemi on tukenut Tracegrow:ta muun muassa myynnin ja markkinoinnin kehittämisen sekä lainsäädännön seurannan kautta. Lisäksi yritys on osallistunut aktiivisesti ekosysteemin tilaisuuksiin.
Bihii Oy tuottaa kasvualustoja esimerkiksi kauppapuutarhojen käyttöön, hyödyntäen alkutuotannon sivuvirtoja ja kompostointia. ”BSAG:n RaKi-ekosysteemin rooli on ollut ratkaiseva yrityksen rakentamisessa”, kertoo Bihii Oy:n toimitusjohtaja Mirja Mustonen.
”Olemme saaneet RaKi-ekosysteemiltä tukea heti toimintamme alkumetreiltä lähtien. Ekosysteemi on auttanut kehittämään teknisiä prosesseja, liiketoimintaa, myyntiä ja markkinointia sekä tuonut alan toimijoita ja verkostoja lähemmäksi,” Mustonen jatkaa.
Muita konkreettisia RaKi-ekosysteemin piiristä nousseita onnistumisia ja koetoimintaa ovat mm. VTT:n Resurssikontti pilotointi Paraisten jätevedenpuhdistamolla, HSY:n Ravita-hanke Viikinmäen puhdistamolla, Noireco Oy:n biohiilen tuotantolaitos sekä UPM:n ja Soilfoodin kierrätysravinnepilotti Kaukaan tehtaalla.
Edellisten lisäksi uusia liiketoimintakonsepteja on kehitetty Punkalaitumen, Ahvenanmaan, Lapinjärven ja Pirkanmaan alueella. Alueellisten toimintamallien avulla pienetkin toimijat voivat muodostaa toimivia kokonaisuuksia ravinteiden kierrätyksen ympärille luoden lisäarvoa itselleen ja koko ympäröivälle yhteiskunnalle.
Eri toimijoiden hankkeiden lisäksi ekosysteemin yksi olennaisimmista rooleista on tuoda alan toimijoita yhteen ja mahdollistaa tehokas verkostoituminen. RaKi-ekosysteemin aikana onkin järjestetty lukuisia verkostoitumistilaisuuksia, panostettu sisäiseen viestintään ja pidetty ekosysteemi alati avoimena alan uusille toimijoille ja asiantuntijoille.
”BSAG:n RaKi-ekosysteemi on mahdollistanut alan toimijoille loistavat puitteet edistää toimialaa ja tuoda toimijoiden omia ajatuksia ja konsepteja esiin. Tehokkaat ja kaikille avoimet ja ilmaiset tilaisuudet ovat tuoneet eri statuksen toimijoita yhteen ravinteiden kierrätyksen ympäriltä”, kertoo Biokaasuyhdistyksen toiminnanjohtaja Anna Virolainen-Hynnä.
Viimeisin avaus BSAG:n RaKi-ekosysteemin suunnasta on Biomassojen kestävän käytön kannanotto. Kannanoton tarkoituksena on edistää biomassojen käsittelyä Suomessa alueellisten toteutussuunnitelmien kautta. Biomassat ovat usein alueellisesti epätasaisesti jakautuneita ja eri alueille tarvitaan alueellisesti optimoituja ratkaisuja.
Ravinteiden kierrätyksen tulevaisuus
”Vaikka liiketoiminta ravinteiden kierrätyksen ympärillä on kehittynyt valtavasti viime vuosina, tarve uusille ratkaisuille ja innovaatioille on ja pysyy. BSAG on huomannut toimintaympäristössä suuren tarpeen markkinaehtoista liiketoimintaa edistäville alustoille ja ekosysteemeille”, kertoo BSAG:n toimitusjohtaja Johan Schmidt.
Toimintaympäristön muutokset luovat painetta uusille ratkaisuille, minkä lisäksi myös ympäristöön ja ilmastoon kohdistuvat uhat toimivat vahvana ajurina. Samaan suuntaan toimintaa vie EU:n lannoitelainsäädännön uudistus. Uusi lannoitelainsäädäntö luo kierrätysravinteille yhteiset markkinat ja mahdollistaa uudenlaisen entistä laajamittaisemman ja kansainvälisemmän liiketoiminnan syntymisen.
”Kokonaisuudessaan BSAG näkee ravinteiden kierrätyksen parissa tehtävän työn kantavan hedelmää ja tukevan Itämeren ekologisen tilan parantamiseen liittyviä tavoitteita erinomaisesti. IPCC:n raportin julkituoma paine ilmastonmuutoksen hillintään, ravinteiden kierrätystavoitteet ja hiilen kierron kokonaisvaltainen parantaminen luovat edelleen lisää tarvetta tehostaa biomassojen käsittelyä niin Itämeren kuin ilmaston kannalta”, kertoo BSAG:n sisältöjohtaja Laura Höijer.
[1] https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Meri/Mika_on_Itameren_tila/Itameren_fosforikuorma_Suomesta(31444)
[2] https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Meri/Mika_on_Itameren_tila/Itameren_typpikuorma_Suomesta(31457)
[3] https://www.luke.fi/uutiset/tuore-selvitys-kierratyslannoitteilla-ravinteiden-kierratys-vauhtiin/
