Luontopohjaiset ratkaisut kiinnostavat nyt yrityksiä ja päättäjiä

Carbon Action haastatteli Leen Gorissenia tämän vieraillessa ensimmäistä kertaa Suomessa. Gorissen on lintujen ekologiasta väitellyt biologi, joka jätti hienon työnsä arvostetussa tutkimusinstituutissa, kouluttautui uudelleen – ja opettaa nyt muita ajattelemaan kestävästi.

Kansainväliset vieraat Paraisilla

Suomen EU-puheenjohtajakaudella tapahtumat on keskitetty Helsinkiin, mutta joukko Kestävä kiertotalous -seminaarin osallistujia kiikutettiin myös Paraisille tutustumaan Qvidjan koetilaan, jossa toteutetaan regeneratiivista viljelyä. Kun seminaarin pääpaino oli kestävän kehityksen tavanomaisemmissa lähtökohdissa kuten sivuvirtojen minimoinnista, mentiin Qvidjassa puolestaan BSAG:lle tuttuun tapaan niin sanotusti syvään päähän. Viljelijä Juuso Joona, Ilmatieteen laitoksen tutkija Henriikka Vekuri ja Qvidjan emäntä, BSAG:n hallituksen puheenjohtaja Saara Kankaanrinta esittelivät yhdessä tilaa. Porukan kokoonpano kiteytti hyvin koko homman filosofian eli kokeillaan rohkeasti, tehdään se yhdessä ja tehdään siitä huippututkimusta.

Qvidja edelläkävijänä

“Täytyy myöntää, että olen todella vaikuttunut. Maailmassa ei ole kovinkaan montaa ihmistä, joka on jo muuttanut ajatteluaan tarvittavalla tavalla”, tuumaa Gorissen Carbon Actionista.

Gorissenin ajattelussa sekä Carbon Actionin toiminnassa on molemmissa keskiössä regenerativisuus. Ihmistoiminta on nykyisin vain harvoin regeneratiivista, mutta luonto, tai oikeammin sanottuna elämä, toimii regeneratiivisesti. Regeneratiivisuuden perusperiaatteena on, että asiat jätetään parempaan kuntoon kuin ne olivat aikaisemmin. Carbon Actionin tapauksessa tämä tarkoittaa sitä, että viljellessä hoidetaan maata ja sen mikrobeita, jättäen maaperä parempaan kuntoon. Samalla maaperään saadaan sidottua hiiltä.

Ratkaisuna biologian ja teknologian yhdistäminen

Gorissen puhuu paljon innovaatioista, mutta peräänkuuluttaa kuinka meidän tulisi ajatella asiaa uudella tavalla ja pidemmälle: ”Maailma ei ole kone, maailma on elävä systeemi”. Teknologian tulisi hyödyntää biologiaa, mutta ongelmana on alojen eristyneisyys. Usko ihmisen kehittämiin teknologisiin ratkaisuihin on usein sokeaa, vaikka evoluutio olisi ratkaissut ongelmat jo paremmin.

Tärkeää ei ole myöskään ajatella vain innovaatioita, vaan myös mitä niistä seuraa. Innovaation uudelleen määrittelemiseen linkittyy ajatus luonnon regeneratiivisuudesta. Gorissen mukaan innovaatioita tehtäessä olisi otettava huomioon innovaation sivutuotteet ja tarkoitus: ”Luomme uusia teknologioita ajattelematta sivuvaikutuksia, ajattelematta parantavatko ne elämää vai tekevätkö ne päinvastoin”.

Gorissen kannustaa etsimään inspiraatiota luonnosta. Hänen mukaansa luonto on jo löytänyt ratkaisut kohtaamiimme ongelmiin, mutta tavalla, joka ylläpitää ja parantaa elämää pitkällä aikavälillä.

Yritysmaailma kehittyy nopeasti – halusi sitä tai ei

Gorissen ymmärtää tieteen merkityksen ratkaisujen löytäjänä, mutta uskoo suuren muutoksen lähtevän yrityksistä, joilla on muutokseen tarvittavaa voimaa ja varallisuutta. Hänen päällimmäisenä syynä yritysmaailmaan siirtymiselle on kuitenkin turhautuminen akateemisen kirjoitusprosessin ja vertaisarvioinnin hitauteen. ”Rakastan tiedettä, se on intohimoni. Kuitenkin kestävyyskriisin ratkaisemisella on jo niin kiire, että tiedemaailma ei voi keskittyä vain artikkeleiden kirjoittamiseen”, hän puuskahtaa.

Hän uskookin yritysten olevan suurimmat muutoksen tekijät: ”Ilmastotoiminnan kiireellisyyteen on herätty myös yritysmaailmassa. Yritykset huomaavat kuinka koko liiketalouden ekosysteemi on muuttumassa niin nopeasti, että emme voi ajatella innovaatioita kuten olemme niitä aikaisemmin ajatelleet”. Aika on otollinen muutosten tapahtumiselle ja hän uskoo Carbon Actionin olevan yksi näistä edelläkävijöistä, joita muiden on seurattava.

Carbon Actionin tutkima ja toteuttama regeneratiivisuus on Gorissenin mukaan tulevaisuuden kannalta välttämätöntä. Ruoantuotannossa on opittava katsomaan koko systeemiä, regenerativisuus esimerkiksi parantaa myös mahdollisuuksia selvitä äärevistä oloista, joista maatilat ovat etenkin viime vuosina kärsineet. Gorisenin mukaan Carbon Action on erityisen tärkeä, koska hänen mukaansa kestävyyttä ei oikeastaan ole ilman regeneratiivisuutta: ”Jos elämää todella ymmärtää, niin huomaa kestävyyden olevan oikeastaan regeneratiivisuuden sivutuote”, hän paljastaa.

Vierailu Qvidjan koetilalle järjestettiin osana European Days for Sustainable Circular Economy -konferenssia. Kansainvälinen konferenssi kuului Suomen EU-puheenjohtajakauden ohjelmaan. Leen Gorissen on regeneratiivisen ajattelun asiantuntija, joka on perustanut muutosprosesseja fasilitoivan Studio Transition.

Veera Lyytikäinen / Universo