Sisältöjohtajan katsaus vuoteen 2020: BSAG edisti teemojaan määrätietoisesti
BSAG edisti vuonna 2020 uudistavaa maataloutta ja meriluonnon monimuotoisuutta – ja teki uuden avauksen vastuullisen merenkulun osalta
Vuonna 2020 toimintamme kasvoi ja laajentui uusiin teemoihin. Vuonna 2020 uudistava maatalous ja hiiliviljely nousivat todellisiksi ilmiöiksi Suomessa, ja Carbon Action -yhteistyöalustasta otettiin mallia myös maailmalla. Edistimme konkreettisesti vedenalaisen meriluonnon suojelua ja palasimme takaisin meriliikenteen pariin – tällä kertaa suitsimaan etenkin harmaiden vesien päästöjä.
BSAG:n isona tavoitteena on Itämeren ekologisen tasapainon palauttaminen muuttuvissa ilmasto-oloissa. Vuonna 2020 BSAG:n työssä korostui erityisesti uudistavan maatalouden ja ravinteiden kierrätyksen edistäminen, vastuullinen merenkulku sekä meriluonnon monimuotoisuuden suojelu.
Uudistava maatalous
Uudistavaa maataloutta edistimme Carbon Action työn kautta. Carbon Action -alusta kasvoi voimakkaasti uusien rahoittajien ja hankkeiden myötä. Vuonna 2020 Carbon Action -alustalla oli käynnissä 17 hanketta, yhteensä noin 29 miljoonan euron edestä. Suurin osa käynnissä olevista hankkeista on tutkimushankkeita, mutta mukana on myös mm. neuvonnan ja viljelijäyhteistyön kehittämistä.
Viljelijät muutoksentekijöinä: Carbon Actionin keskeisenä tavoitteena on edistää hiiliviljelyn yleistymistä Suomessa sekä auttaa viljelijöitä löytämään omille tiloilleen sopivia, hiiltä maahan varastoivia viljelykäytäntöjä. Sadalla Carbon Action -hiilitilalla testattiin viljelytoimenpiteitä ja jaettiin kokemuksia. Tämä maaperän hoitoon keskittyvä viljelijäverkosto on tuonut uutta motivaatiota viljelijöille kannattavuuden lisäämiseen sekä yhteisten ongelmien ratkaisemiseen. Viljelijät näkivät maaperän hoitotoimenpiteiden positiiviset vaikutukset maan vedenpidätyskykyyn sadetalvena 2019-2020 (lisätietoa blogissa).
Vuonna 2020 BSAG skaalasi järjestelmällisesti uudistavaa viljelyä suomalaisten viljelijöiden keskuudessa. Sadan hiiliviljelijän kanssa tehtyä yhteistyötä ja oppia levittiin muille viljelijöille eri kanavia pitkin. BSAG mm. järjesti vuonna 2020 Valion ja Altian ja sopimusviljelijöille hiiliviljelykoulutuksia – Valion kanssa koulutettiin 130 viljelijää. Uusia viljelijöitä saatiin mukaan myös kaikille viljelijöille avoimen Carbon Action Klubin kautta. Klubi perustettiin kesällä 2020, ja loppuvuonna siinä oli jo n. 500 jäsentä. Tulevaisuudessa koulutustoimintaa skaalataan Uudistavan viljelyn e-opiston avulla, e-opiston kehitystyö aloitettiin vuonna 2020.
Hiiliviljelykoulutusta on nyt saatavilla myös ruotsiksi, sillä ruotsinkielisille viljelijöille suunnattu Carbon Action Svenskfinland -hanke käynnistyi vuonna 2020. Ruotsinkielisten webinaarien suosio yllätti, mikä kertoi niiden tarpeellisuudesta. Hiilitieto saavutti niiden kautta useita satoja viljelijöitä.
Carbon Action -hiilitiloja nostettiin viestinnän avulla esille esimerkiksi ’Carbolla on asiaa!’ –podcasteilla. Lisäksi viljelijöille tuotettiin laadukasta käytännönläheistä materiaalia Carbon Action -julkaisusarjassa, jossa vuonna 2020 julkaistiin Hiiliopas, Kerääjäkasviopas sekä Laidunnusopas.
Tutkimus keskiössä. Carbon Action -alustalle on muotoutunut laaja poikkitieteellinen tutkimusverkosto. Sadalla Carbon Action -hiilitilalla tutkitaan hiiliviljelyn toteuttamista käytännössä. Tilojen koe- ja verrokkilohkoista on analysoitu lähtönäytteet, ja seuraavat näytteet otetaan viiden vuoden kuluttua muutosten mittaamiseksi. Maanäytteitä on myös otettu metrin syvyyteen saakka 30 tilalta ja niitä on analysoitu vuoden 2020 aikana.
Tärkeänä tavoitteena Carbon Actionin tutkimustyössä on luoda tieteellisesti hyväksytty menetelmä maaperän hiilensidonnan todentamiseksi. Hiiliviljelyn vaikutusten ja todentamisjärjestelmän havainnollistamiseksi tehtiin vuonna 2020 Pelto-Observatorio -verkkosovellus. Todentamisjärjestelmän tuloksia voidaan käyttää laajasti päätöksenteon ja palvelukehityksen perustana.
Toiminnan skaalaus yritysten kanssa. Carbon Action yritysalustalla fokus on konkreettisissa muutoksissa yritysten toiminnassa. Esimerkiksi yritykset kouluttavat sopimustilojaan hiiliviljelijöiksi, kouluttavat henkilökuntaansa hiiliviljelyssä, luovat uusia tuotteita ja muuttavat raaka-aineen hankintaansa viemällä hiiliviljelyn periaatteet hankintakriteereihinsä. Yritysalusta laajeni, kun mukaan liittyivät v. 2020 Sinebrychoff, Berner ja Gofore, ja Altia uudisti Itämeri-sitoumuksensa. Vuonna 2020 lanseerattiin myös ensimmäinen hiiliviljelty tuote Altian toimesta. Viking Maltin kanssa aloitimme yhteistyön uudistavan viljelyn skaalaamisesta Liettuaan ja Puolaan.
Ohjaus kohti systeemistä muutosta. Vuonna 2020 ei koronatilanteesta johtuen päästy paikan päälle Brysseliin vaikuttamaan, mutta sen sijaan järjestettiin laajan suosion saanut maaperäwebinaari yhdessä europarlamentaarikkojen kanssa. Carbon Action -alustalla kokeillaan EU:n toimeksiannosta uusia hiiliviljelyn kannustimia, jotka olisivat käyttöönotettavissa eurooppalaisessa maa- ja metsätaloudessa. Työ alkoi vuonna 2020 ja hanke jatkuu kevääseen 2022 saakka. Hiilikannustinmekanismeja pilotoivan Life-hankkeen kautta Carbon Action -alustan tunnettuus Euroopassa on kasvanut huomattavasti ja kiinnostus työtämme kohtaan on kasvanut erityisesti viljelijöiden ja yritysten piirissä.
Entä viheralueet? Carbon Action -alustalla edistettiin myös ns. hiilipuutarhurointia pihoilla ja puistoissa. Kaupungeilla ja kunnilla on hallussaan laajoja viheralueita, joiden käyttöä muuttamalla voidaan saada suuri vaikutus. Yhteistyössä Helsingin kaupungin Oma Stadi -hankkeen kanssa korvattiin kaupunkilaisten ehdotuksesta vähällä käytöllä olevia nurmikoita niityillä kymmenessä puistossa.
Ravinteiden kierrätys
Ravinteiden kierrätystä BSAG on edistänyt etenkin SuMaNu -hankkeen kautta vaikuttamalla keskeisiin kansallisiin ja kansainvälisiin prosesseihin. SuMaNu laati yhteisen kannanoton kiertotalousohjelmasta Euroopan alueiden komitean järjestämään kuulemiseen, jonka tarkoitus oli auttaa EU-komissiota päivittämään kiertotalouden toimintaohjelma osana Euroopan Vihreän kehityksen ohjelmaa. Lisäksi vuonna 2020 on HELCOMilla eli Itämeren suojelukomissiolla ollut tekeillä Itämeren reunavaltioiden yhteinen strategia ravinteiden kierrätyksestä. Osa strategiasta syntyi yhteistyössä SuMaNu:n kanssa.
Vastuullinen merenkulku
Vastuullisen merenkulun hanke alkoi vuoden 2020 alussa. Hankkeessa on tavoitteena löytää keinoja, joilla Itämereen päätyvän jätteen määrä vähenisi. BSAG kokoaa toimijat yhteen pohtimaan, miten jätteet saataisiin purettua meren sijasta satamien vastaanottolaitteistoihin. Lisäksi hankkeessa hankitaan lisätietoa jätevesien ravinne- ja bakteeripitoisuuksista sekä laivojen päästöistä. Hankkeen alla kerätty tieto tukee viranomaisten työtä niin kansallisten kuin kansainvälisten säädösten parissa.
Toimintavuonna 2020 käytiin läpi arvoketju, joka kattaa rahtilaivoista syntyvät jätevirrat. Satamien vastaanottamia jätelajeja ja määriä selvitettiin, samoin satamien hinnoitteluperusteita ja kannustimia jätteiden purkuun. Ainutlaatuinen, 12 satamasta kerätty aineisto antoi runsaasti lisätietoa laivojen purkamista jätteistä niin mereen kuin satamiinkin. Kyselyn tulokset herättivät huomiota myös HELCOM:in kokouksissa, jonne BSAG kutsuttiin esittelemään kyselyä ja suunniteltuja toimenpiteitä tiedon lisäämiseksi Itämerellä liikkuvilla aluksilla.
Vuonna 2020 myös noudettiin laivoilta harmaavesinäytteitä. Näytteistä saadaan arvokasta tietoa harmaiden vesien ravinne- ja bakteeripitoisuuksista. Analyysitulosten perusteella voidaan arvioida Itämeren laivaliikenteen potentiaalista ravinnekuormitusta.
Laivoille tehdyn kyselytutkimuksen perusteella havaittiin, että Itämerellä liikkuvilla aluksilla ei olla riittävän tietoisia esim. satamien jätteenkäsittelystä ja hinnoittelukäytännöistä. Tästä syystä BSAG kutsui yhteen eri tahot laatimaan tietopakettia – jota ryhdytään jakamaan vuonna 2021 Suomen satamiin suuntaaville rahtilaivoille.
Meriluonnon monimuotoisuus
BSAG:n johtama Elävä Itämeri -yhteistyöhanke keskittyy Itämeren vedenalaisen monimuotoisuuden suojeluun. Hanke hyödyntää Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma VELMU:n keräämää aineistoa, jonka mukaan iso osa suojelua kaipaavista vedenalaisista alueista on yksityisessä omistuksessa. Tavoitteena on helpottaa yksityisten suojelualueiden perustamista, sekä kasvattaa tietoisuutta vedenalaisesta monimuotoisuudesta ja sen merkityksestä.
Vuonna 2020 aloitettiin Saaristomerellä sijaitsevan Gullkronan suojelualuepilotin valmistelu. Gullkronan saarta ympäröivä vesialue on paitsi lajistoltaan monimuotoinen, myös yhteydessä Saaristomeren kansallispuistoon sekä Natura-alueisiin. Gullkronan kautta voidaan viestiä yksityisestä suojelusta suurelle yleisölle, sekä saadaan arvokasta oppia yksityisen suojelualueen perustamiseen liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista.
Yksi hankkeen päätavoitteista on lisätä monimuotoisuuden suojelua yksityisten suojelualueiden kautta. Monet saariston maanomistajat eivät välttämättä ole edes tietoisia, että heillä voisi olla mahdollisuus merellisen suojelualueen perustamiseen. Myös yksityisen suojelualueen perustamisprosessi vaatii selkeyttämistä. Tietoa prosessin eri vaiheista on koottu ympäristöhallinnon asiantuntijoiden avustuksella, ja ne löytyvät vuonna 2020 työstetyiltä Elävä Itämeri -verkkosivuilta.
Laura Höijer
Sisältöjohtaja
