Joukko suomalaisia ruokaketjun yrityksiä yksimielisiä: on aika edistää uudistavaa viljelyä

Mitä on uudistava viljely? 

Uudistava maatalous viittaa koko maatalousjärjestelmään, jossa ruoantuotannon yhteydessä pyritään hillitsemään ilmastonmuutosta sekä parantamaan ympäristön tilaa jatkuvasti ja kokonaisvaltaisesti.

Uudistava eli regeneratiivinen viljely tarkoittaa ruoantuotantotapaa, jossa hyvän sadon lisäksi pyritään parantamaan ympäristön tilaa kokonaisvaltaisesti. Keskittymällä maaperän kunnon hoitamiseen sidotaan samalla hiiltä ja hillitään ilmastonmuutosta, vesistöpäästöjä ja luontokatoa. Hyväkuntoinen maaperä kestää paremmin äärisäitä ja tuo satovarmuutta muuttuvissa olosuhteissa.
 
Uudistava viljely on enemmän kuin yksittäiset toimenpiteet. Se on joustava tapa käyttää hyvien viljelykäytäntöjen monipuolista kokoelmaa kuhunkin tilanteeseen parhaiten sopivalla tavalla. Toimenpiteet pohjaavat kolmeen periaatteeseen: yhteytyksen maksimointiin, maan pieneliötoiminnan maksimointiin sekä maaperän toiminnan häirinnän minimointiin. Tilannetajuinen toimintatapojen soveltaminen vaatii osaamista, jatkuvaa oppimista ja oman maatilan tuntemista.  Tutkimus, koulutus, neuvonta ja vertaisoppiminen ovat uudistavan viljelyn käyttöönoton kannalta keskeisiä tekijöitä. 

Mikä on Carbon Action? 

Carbon Action -yhteistyössä kehitetään ja tutkitaan maatalouden keinoja hillitä ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Carbon Action -tutkijat, maanviljelijät ja yritykset tekevät yhteistyötä hiiltä varastoivan uudistavan maatalouden edistämiseksi ja tulosten todentamiseksi tieteellisesti. Yhteistyötä koordinoi Baltic Sea Action Group ja tutkimusta Ilmatieteen laitos.

Mitä yritykset tekevät edistääkseen uudistavaa viljelyä?

Anora

Anora on Pohjoismaiden johtava viinien ja väkevien tuottaja. Olemme sitoutuneet asettamaan tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet. Ostamme vuosittain yli 200 miljoonaa kiloa suomalaista ohraa ja osa arvoketjumme päästöistä tulee ohran viljelystä. Uudistavan viljelyn tukeminen onkin meille keskeisen tärkeää, sekä päästövähennysten että tulevaisuuden kotimaisen ohrantuotannon kannalta. Tavoitteemme on kasvattaa uudistavasti viljellyn ohran osuus 30 prosenttiin omissa viljaviinapohjaisissa tuotteissamme vuoteen 2030 mennessä. Koulutamme viljelijöitä säännöllisesti ja tänä vuonna teemme yhteistyötä yli 10 viljelijän kanssa, jotka tuottavat meille uudistavasti viljeltyä ohraa yli 2,5 miljoonaa kiloa. Olemme myös lanseeranneet maailman ensimmäisen kokonaan uudistavasti viljellystä ohrasta valmistetun vodkan – Koskenkorva Vodka Climate Action on palkittu tuotteemme, joka menestyy vientimarkkinoilla. 

Apetit

Apetit on vahvasti sitoutunut kotimaiseen alkutuotantoon. Haluamme edistää kestäviä ruokavalintoja. Kehitämme kestäviä viljelymenetelmiä yhteistyössä sopimusviljelijöidemme kanssa ja uskomme, että monimuotoinen ympäristö, hyvinvoiva maaperä ja siitä huolehtiva viljelijä ovat parhaita kumppaneitamme ruoantuotannossa. Apetitin Itämeri-sitoumuksen keskiössä on tuottaa avomaankasvisten sopimusviljelyssä hyödynnettävää tietoa erityisesti maaperän kasvukunnon parantamiseen ja hiilensidontaan liittyen sekä kestävien ruokavalintojen edistäminen erityisesti kotimaisen kalan käytön osalta. Tavoitteena on edistää kestävää ruokaketjua sen kaikissa vaiheissa. Olemme sitoutuneet sisällyttämään tutkimushankkeissa todennetut parhaat viljelykäytännöt Vastuuviljely-menetelmäämme ja kouluttamaan sopimusviljelijämme maaperän kasvukuntoa ja hiilensidontaa edistäviin viljelymenetelmiin.

Atria

Atria nosti vastuullisuusohjelmassaan vuonna 2019 tärkeimmäksi tavoitteekseen rakentaa ruokaketjusta hiilineutraalin vuoteen 2035 mennessä. Jaamme yhteisen huolen ilmastonmuutoksesta, mikä vaatii toimia meiltä kaikilta koko ketjun osalta. Uudistava viljely on yksi tärkeä keino ilmastonmuutoksen hillinnässä atrialaisessa alkutuotannossa. Tähän työhön sitouduimme myös BSAG:lle tekemämme Itämeri-sitoumuksen myötä. Sitoumuksen tavoitteena on parantaa ympäristökestävää ruokaketjua ja kotieläintuotantoa yhdessä Atrian sopimustuottajien ja A-Rehun sopimusviljelijöiden kanssa. Atria toi ensimmäisenä maailmassa hiilijalanjälkimerkinnät kana- ja possutuotteisiin. Myös nautatilojen laskenta on käynnistynyt. Tilakohtainen laskenta konkretisoi tilojen toimet numeroiksi ja edistää ympäristökestäviä tuotantotapoja. Atria tarjoaa laajasti koulutusta sekä omille tuottajilleen että myös muille viljelijöille monilla tavoilla. Webinaarit, koulutuspäivät, pienryhmätoiminta yhteistyössä muiden yritysten, tutkimuslaitosten, yliopistojen ja neuvontajärjestöjen kanssa tavoittavat yli 1000 kuulijaa vuosittain. Lisäksi tuoreita tutkimustuloksia julkaistaan Atria Tuottajat -lehdessä 4 kertaa vuodessa.

Berner

Berner Oy on sitoutunut edistämään kestävää ruokajärjestelmää yrityksen tuote- ja palvelukehityksessä. Uudistavan viljelyn edistämisen keskiössä ovat erityisesti ravinteiden kierrätys ja kasvin tarpeiden mukainen ravinteiden käyttö sekä maan kasvukunnon parantaminen niin peltoviljelyssä kuin kotipuutarhoissa. Viljelyn kannattavuuden parantamiseksi kehitämme ratkaisuja, jossa käytettävillä panoksilla saadaan parempi tulos. Päivittäisessä työssämme maatalousliiketoiminnassa kannustamme viljelijöitä hyödyntämään monipuolista viljelykiertoa ja lisäämään ympärivuotista kasvipeitteisyyttä nurmien ja syysmuotoisten viljelykasvien viljelyä. Tuomme markkinoille suomalaiseen viljelyyn soveltuvia lajikkeita ja viljelyn onnistumista tukevia tuoteratkaisuja. Tuoteinnovaatioiden ansiosta valmistettavien Itämeren suojelua tukevien kuluttajatuotteiden raaka-aineista jopa 80 % on kierrätettyjä. Maatalouslannoitteissa teollisuuden sivuvirtatuote kierrätetään uuteen käyttöön 100 %:sesti. Esimerkkeinä kotipuutarhalannoitteissa hyödynnettävistä kierrätettävistä raaka-aineista ovat viljojen tai härkäpavun teollisen käytön sivuvirrat sekä kahvinporoista valmistettavat kasvualustat ja lannoitteet.

Biocode

Biocode on ketterä hiilijalanjälkilaskuri ruokabrändeille, elintarvikkeille, tuottajille ja viljelijöille. Tavoitteemme on luoda paremmat edellytykset vastuulliselle ruoan tuotannolle, olivatpa sitten kyseessä maatilayrittäjien tuottamat raaka-aineet tai päivittäistavarakauppojen hyllyiltä löytyvät elintarvikkeet. Haluamme tehdä elintarvikkeiden ilmastovaikutusten arvioinnista arkipäivää.
Olemme sitoutuneet kehittämään hiilijalanjälkilaskuria siten, että se tunnistaa uudistavan viljelyn toimenpiteiden vaikutukset maaperän hiilensidontaan. Biocoden kehittämillä teknologioilla tuhannet maatilayrittäjät ympäri Suomen saavat parempaa ymmärrystä ilmastovaikutuksistaan ja voivat kehittää toimintaansa uudistavaa viljelyä edistääkseen. Suurin osa ruokatuotteen hiilijalanjäljestä syntyy alkutuotannossa, joten vaikuttaviin ilmastotekoihin päästään, kun koko toimitusketju viljelijästä elintarvikebrändiin tekee yhteisiä ilmastotoimia.

Dava Foods

DAVA Foodsin Kultamuna-kananmunat tulevat suomalaisilta perhetiloilta, jotka tekevät tärkeää työtä kanojen hyvinvoinnin ja maaseudun elinvoiman ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Luonnonvarakeskuksen (LUKE) 2021 toteuttaman ympäristöjalanjälkitutkimuksen (ilmastovaikutus, rehevöittämisvaikutus ja vesijalanjälki) mukaan suomalaisen kananmunan ympäristöjalanjälki on jo nyt pieni ja yli puolet ympäristövaikutuksesta syntyy rehusta. DAVA Foods Finland Oy on sitoutunut edistämään sopimustuottajiensa uudistavan viljelyn menetelmien käyttöönottoa rehuviljan viljelyssä. Tällä pyritään ilmakehän hiilen maaperään varastoimiseen, maaperän kasvukunnon parantamiseen ja luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen sekä samalla sopimustuotantotilojen kannattavuuden ja elinvoimaisuuden kehittämiseen. Tärkeimpänä tavoitteena on kasvihuonepäästöjen ja vesistöjen ravinnekuorman vähentäminen. Kultamuna-perhetilojen toiminta perustuu perinteiseen kiertotalouteen. Tyypillisesti perhetilat tuottavat itse kanojen rehuun käytettävän viljan ja käyttävät lannan peltojen lannoitukseen. Edistämällä uudistavaa maataloutta kananmunien tuotannossa on mahdollisuus pienentää niiden ympäristövaikutuksia entisestään. Vuonna 2022 aloitettiin sopimustuottajien kouluttaminen ja tähän mennessä on koulutettu noin neljännes tuottajista.


Fazer

Fazer kehittää ruokaa ratkaisuna ympäristön ja liiketoiminnan kestävyyden varmistamiseksi.
Ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnista huolehtiminen kuuluu Fazerin perintöön ja tulevaisuuteen. Päämäärämme on toimia innovatiivisena suunnannäyttäjänä mihin ikinä tartumme. Tiedostamme, että tavallamme viljellä, tuottaa ja kuluttaa ruokaa on merkittävä vaikutus ihmisten hyvinvointiin, ympäristöön ja yhteiskuntaan. Vastuullisuustyötämme ohjaa neljä painopistealuetta: ilmasto ja kiertotalous, vastuulliset tuotteet ja innovaatiot, vastuullinen hankinta sekä ihmiset ja hyvinvointi.
Olemme tunnistaneet tärkeimmät kehityskohteemme, määritelleet niille selkeät tavoitteet ja mittarit. Meille vastuullisuus on matka, jonka päämäärä on parempi huominen.

42 % vähemmän päästöjä vuoteen 2030 mennessä

Olemme sitoutuneet Science Based Targets -aloitteeseen (SBTi) ja ilmastotavoitteemme noudattavat Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita ja tähtäävät ilmaston lämpenemisen rajoittamiseen 1,5 asteeseen. Keskitymme fossiilittomien polttoaineiden käytön ja energiatehokkuuden kasvattamiseen. Yhteistyössä toimittajiemme kanssa teemme töitä koko arvoketjun päästöjen vähentämiseksi.

50 % vähemmän ruokahävikkiä vuoteen 2030 mennessä

Ruokahävikillä on merkittävä vaikutus ilmastoon, vesistöihin, maaperään ja luonnon monimuotoisuuteen. Ruokahävikin vähentäminen on yksi tehokkaimmista keinoista vähentää ruokajärjestelmä vaikutusta ilmastoon ja ympäristöön. Saavutamme ruokahävikkitavoitteemme hyödyntämällä raaka-aineet tehokkaasti ja jalostamalla sivuvirtoja sekä optimoimalla resurssien käytön kiertotalouden avulla.

Gofore

Gofore on eettisen digitalisaation konsulttiyhtiö. Teknologian, liiketoiminnan ja muotoilun asiantuntijamme auttavat yhteiskuntaa ja yrityksiä rakentamaan kestävää digitaalista tulevaisuutta.

Jotta uudistavan viljelyn menetelmien käyttö tehdään kannattavaksi viljelijöille ja koko ruokaketjulle, on panostettava tiedon läpinäkyvyyteen koko matkalla tiloilta kuluttajan lautaselle. Tätä tukee myös parhaillaan käynnissä oleva työmme Ilmatieteen laitoksen vetämässä Digi4CSA -hankkeessa. Hankkeessa kehitetään digitaalisia ratkaisuja maaperän hiilensidonnan mittaamiseen ja osoittamiseen. Tehtävää työtä on mahdollista vauhdittaa merkittävästi avaamalla yhteisiä datavarantoja, kehittämällä yhteisiä datan hallinnan prosesseja ja parantamalla datan liikkuvuutta.

Kestävää tulevaisuutta tukevaa digitaalista infrasturuktuuria ei voida kehittää pelkästään yksittäisten toimijoiden voimin, vaan se vaatii yhteisiä panostuksia; sekä julkisen sektorin osallistumista että toimialat ylittävää yhteistyötä.

Uskomme, että maatalous on merkittävässä roolissa ympäristökriisien ratkaisemisessa. Gofore on sitoutunut toimimaan yhdessä koko elintarvikeketjun kanssa suomalaisen ruoantuotannon ja uudistavien viljelymenetelmien käyttöönoton puolesta.

Hankkija

Pian 120-vuotta täyttävä Hankkija on historiansa aikana vienyt Suomalaista maataloutta eteenpäin aina uusimpaan tietoon ja tutkimukseen perustuvilla ratkaisuilla. Maatalousala uudistuu ja olemme vahvasti mukana kehittämässä viljelijöillemme monipuolisia mahdollisuuksia, joiden tavoitteena on parantaa ympäristön tilaa, elintarvikkeidemme laatua sekä ruoantuotannon kannattavuutta ja tuottajien työssäjaksamista. Maaperän hiilensidonnalla hidastamme ilmaston lämpenemistä. Yhtenä ratkaisuna ilmastonmuutoksen torjunnassa toimme Suomeen ensimmäisen maaperähiilen sertifiointiohjelman yhdessä yhteistyökumppanimme kanssa. Kehitämme uudistavasti tuotettuja elintarvikeketjuja yhdessä elintarvikeyritysten kanssa uutta teknologiaa hyödyntäen, jolloin tuotannon monitorointi; vaikutusten todentaminen, jäljitettävyys, läpinäkyvyys ja luotettavuus, on tehokasta ja mahdollisimman pitkälle automatisoitua. Tavoitteemme on, että viljelijä pystyy samanaikaisesti viljelemään kannattavasti ja parantamaan maaperän tilaa kokonaisvaltaisesti. Tämä työ on pitkäjänteistä ja jotta viljelijämme jaksavat paneutua maaperän uudistamiseen siinä onnistumisen vaatimalla painolla, on viljelijöille taattava riittävä ja kannustava tulotaso ja muutoksen mahdollistava poliittinen ilmapiiri.

Nestlé

Nestlé on maailman suurin elintarvikeyritys, joka on sitoutunut saavuttamaan nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä. Hyvin tärkeä osa tätä tavoitetta on uudistavan viljelyn edistäminen maailmanlaajuisesti. Tavoitteenamme on hankkia 20 % pääraaka-aineistamme uudistavan viljelyn kautta vuoteen 2025 mennessä, ja 50 % vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa yli 14 miljoonaa tonnia tuotettuja raaka-aineita. Suomessa uudistavan viljelyn edistämismatka aloitettiin vuonna 2021 yhteistyössä Baltic Sea Action Groupin kanssa. Suomen Nestlé hankkii Piltti-lastenruokiinsa ja Puljonki-kastikkeisiinsa raaka-aineita suomalaisilta viljelijöiltä ja tuotteet myös valmistetaan Suomessa. Suomalaisista raaka-aineista osa käyttämästämme perunasta, porkkanasta, palsternakasta sekä sipulista viljellään jo uudistavasti, ja näiden satoa odotetaan korjattavaksi syksyllä 2023.

Sinebrychoff

Sinebrychoff valmistaa oluita kotimaisesta mallasohrasta, jonka mallastaja mallastaa ohramaltaaksi. Tavoitteemme on, että vuoteen 2030 mennessä 50 prosenttia tarvitsemastamme mallasohrasta olisi uudistavasti viljelty ja että vuoteen 2040 mennessä prosentti olisi täydet sata. Olemme jo muutamina vuosina tuoneet markkinoille KOFFin jouluoluen, jonka mallasohra on peräisin uudistavaa maanviljelyä harjoittavilta maatiloilta.

Olemme tehneet yhteistyötä BSAG:n kanssa jo seitsemän vuotta, ja kuluvan vuoden maaliskuussa teimme kolmannen sitoumuksemme vuosiksi 2023–2027. Sitoumuksemme kaksi pääteemaa ovat uudistavan viljelyn edistäminen ja vedenkäytön tehostaminen tuotantolaitoksellamme. Kestävää vesien käyttöä ja hallintaa toteutetaan Sinebrychoffilla jo saavuttamamme Alliance for Water Stewardship -tason mukaisesti. Jatkamme uudistavasti viljellyn mallasohran ja siitä valmistetun jouluoluen tuotantoa sitoumuksen aikana ja tutkimme mahdollisuuksia laajentaa samaa konseptia muihin tuotteisiin.

S-ryhmä

S-ryhmä toimii uudistavan viljelyn e-opistossa yhteistyökumppanina osana Carbon Action -hanketta ja hiiliviljelyn tukemista. Yhteistyö on myös yksi monista keinoista, joilla S-ryhmä haluaa olla varmistamassa suomalaisen ruoan valoisaa tulevaisuutta. E-opisto tarjoaa laadukkaan verkkokurssin kaikille maan kasvukunnosta kiinnostuneille. Maksuton verkkokurssi tarjoaa 60 tunnin edestä oppimateriaalia ja käytännön työkaluja maatilalla sovellettavaksi.

S-ryhmä on tukenut tutkimushanketta, jossa Helsingin yliopiston tutkijat keräävät uutta tietoa peltojen syvemmistä kerroksista ja niiden kyvystä sitoa hiiltä ilmakehästä. Tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta. Rahoituksen avulla selvitetään maaperän tämänhetkistä hiilivarastoa 30:lta eri puolilla Suomea sijaitsevalta Carbon Action -hiilitilalta. Tietoja hyödynnetään hiilen varastoinnin mallinnuksessa ja varastomuutoksen todentamisen kehittämisessä. Hanke tähtää myös siihen, että hiilen maaperään varastoimista voitaisiin käyttää kompensaatiomuotona, jolloin sillä olisi taloudellista hyötyä viljelijöille.

S-Pankki on tuonut markkinoille S-Pankki Uudistava Maatalous -erikoissijoitusrahaston, joka on Pohjoismaiden ensimmäinen maatalouteen keskittyvä rahasto. Se sijoittaa varansa pääosin Suomessa sijaitseviin peltoihin ja tiloihin, joilla harjoitetaan uudistavaa maataloutta. Sijoitukset kohdistuvat maatalousyrittäjän etukäteen neuvottelemiin kohteisiin ja yrittäjällä on etuosto-oikeus hankittavaan peltomaahan. Rahaston tavoitteena on edistää maatalouden positiivisia ilmastovaikutuksia ja toiminnan ympäristöllistä kestävyyttä sekä parantaa kotimaisen maatalouden kannattavuutta ja ruokahuollon omavaraisuutta. Kuka tahansa voi rahaston avulla osallistua talkoisiin ja auttaa kotimaisia viljelijöitä menestymään hiiliviljelyssä ja muissa nopeasti kasvavissa maatalouden uusissa muodoissa.

Valio

Valion ilmasto-ohjelma julkaistiin vuonna 2018 ja tähtäämme hiilineutraaliin maidon arvoketjuun vuoteen 2035 mennessä. Uudistava maatalous on yksi ohjelmamme tärkeimmistä toimenpiteistä. Vuodesta 2019 alkaen olemme kouluttaneet ensin yhdessä BSAG:n kanssa, sitten itsenäisesti, valiolaisista maidontuottajista hiiliviljelijöitä. Tällä hetkellä noin 1 100 tilaa on käynyt koulutuksen ja tehnyt uudistavan viljelyn suunnitelman tilalleen. Tämä on miltei 30 % maidontuottajistamme. Lisäksi noin 2 000 maitotilaamme laski viime vuonna tuottamansa maidon hiilijalanjäljen ja heistä 1 150 ilmoitti tekevänsä hiiliviljelytoimia käytännössä. Tämä vastaa miltei 85 000 ha. Tänä vuonna 2023 tavoitteemme on kouluttaa noin 500 tilaa lisää sekä saavuttaa tavoitteemme nostaa hiiliviljelyn piirissä oleva peltoala 100 000 hehtaariin.

Miksi uudistavaa viljelyä tarvitaan?

1. Ilmastonmuutoksen hillintä. Usein puhutaan hiiliviljelystä, kun halutaan korostaa uudistavan viljelyn hiiltä sitovaa ja ilmastonmuutosta hillitsevää puolta. Maaperän hiilivaraston kerryttäminen maatalouden keinoin on tehokkain tunnettu tapa sitoa ilmakehän hiiltä takaisin ja hillitä ilmastonmuutosta.  Pariisin ilmastokokouksessa Suomen allekirjoittamassa 4 per 1000 -aloitteessa on laskettu, että lisäämällä maaperän hiilivarastoa 4 promillea, voitaisiin sitoa saman verran hiiltä kuin mitä ihmistoiminta vuosittain tuottaa. Oleellista on, että laskelmat on tehty ajatuksella, että ruokaa tuotetaan ja hiiltä sidotaan samoilla pelloilla.

2. Suomen maankäyttösektorin ilmastopäästötase kaipaa kipeästi nopeasti toteutettavia ratkaisuja ja maatalouden toimenpiteet voidaan ottaa käyttöön jo seuraavalla kasvukaudella. Suomessa on huipputason tutkimusta maaperän hiilivaraston mittaamiseen ja kansainvälisesti seurattua edelläkävijyyttä käytännön kokeiluissa.

3. Taloudellinen kannattavuus ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Uudistava viljely tähtää hyvinvoivaan peltoekosysteemiin, joka sopeutuu kuivuuteen ja suuriin sademääriin ja tuottaa satoa ääriolosuhteista huolimatta. Uudistavassa viljelyssä painopisteet ovat viljelykierrossa, ympärivuotisessa kasvipeitteisyydessä ja ravinteiden tehokkaassa hyödyntämisessä. Näillä keinoilla viljelijöiden taloudellisia riskejä voidaan vähentää. Ruokaketjun yrityksiä koskevat ilmastotavoitteet kohdistavat huomion myös alkutuotannon päästöihin ja kansainvälisillä markkinoilla haetaan enenevissä määrin uudistavasti viljeltyjä raaka-aineita.

4. Vesistöpäästöjen pysyvä minimointi. Maatalouden ravinnepäästöt ovat Itämeren ja muiden vesistöjen rehevöitymisen merkittävin lähde. Uudistava viljely lähtee peltojen vesitalouden kuntoon saattamisesta, joka itsessään vähentää ravinnepäästöjä. Hyväkuntoinen maaperä ja mahdollisimman yhtenäinen, jatkuva kasvipeitteisyys pidättää vettä ja ravinteita kasvien käytössä. Uudistavalla viljelyllä pystytään purkamaan myös yhtä ongelman juurisyytä: vuosikymmenien aikana peltoihin kertynyttä fosforivarantoa.

5. Ravinteiden kierrätys on looginen osa uudistavaa viljelyä, sillä orgaanisten kierrätysravinteiden suosiminen parantaa maaperän pieneliöiden elinoloja, mikä taas parantaa hiilen varastoitumista sitoutumista maaperään. Kun ravinteet kiertävät maataloudessa, niitä ei hukata vesistöjä rehevöittämään. 

6. Biodiversiteetin vahvistaminen. Uudistavan viljelyn toimenpiteet pyrkivät ekosysteemin elvyttämiseen ja monokulttuurin korvaamiseen monipuolisemmalla lajistolla. Maanpäällinen monimuotoisuus ruokkii maaperän eliöstön monimuotoisuutta. Myös pölyttäjien elinolot paranevat. Monimuotoinen ekosysteemi on sopeutumiskykyisempi kasvintuhoojia ja sään ääriolosuhteita vastaan.