Yritykset rakentamassa uudistavaa ruoantuotantoa

Ukrainan sota, korona, ilmastonmuutos ja kiihtyvä luontokato asettavat tulevaisuuden toiminnan puitteet. Kriisien keskellä meidän on pakko löytää tapoja toimia yhteiskuntina paremmin niin sosiaalisesti kuin ympäristöämme kohtaan – ja korjattava jo aiheuttamiamme ongelmia. Mielestäni näissä puitteissa parhaat periaatteet meille tarjoaa uudistava toiminta. Ruokajärjestelmän yritykset pureutuivat uudistavaan ruoantuotantoon Carbon Action -yritysalustan työpajassa. (Mielestäni nämä raamit voi tiivistää yhteen sanaan – uudistava. Meidän tulee pystyä toimimaan paremmin yhteiskuntina niin sosiaalisesti kuin ympäristöämme kohtaan.)

Carbon Action -yritysalusta keskittyy uudistavuuden merkittävään osa-alueeseen, eli maatalouteen ja ruuantuotantoon. Uudistavassa maataloudessa kaikki tähtää systeemin eri osapuolten elinvoimaisuuden parantamiseen. Hyvinvointia ja eloa pystytään tuottamaan niin ihmiselle, vesistöille, maaperän mikrobeille kuin ilmastolle. Kaikki voittavat, eikö? Tässä juuri piilee uudistavan maatalouden voima. Carbon Actionissa mukana olevien yritysten yhteinen tahtotila ja tavoite on edistää uudistavaa ruoantuotantoa.

Yritysalustalla on mukana jo kolmetoista yritystä, joiden myötä sen rooli suomalaisessa elintarvikeketjussa on merkittävä.

Määrittelykeskustelua kasvokkain

Maaliskuun puolivälissä järjestetty Carbon Action -yritysalustan kokoontuminen oli itselleni ensimmäinen kasvotusten järjestetty tilaisuus koronan alkamisen jälkeen. Uudistavuuden lisäksi vuorovaikutuksessa on voimaa. Tämän huomasin eritoten siitä, miten vieraita sai oikein kaitsea ulos tapahtuman päättymisen jälkeen. Keskusteltavaa siis riitti! Järjestimme tapahtuman ymmärtääksemme entistä paremmin, mitä yritysalustan yritykset ajattelevat uudistavasta maataloudesta, sen määritelmästä ja vaikutusten mittaamisesta, sekä mitä he toivovat alustalta itsessään. Tilaisuus oli myös mahdollisuus yrityksille jakaa omia ajatuksia ja kokemuksia.

Uudistavan viljelyn määrittelyyn liittyen puhuimme monista merkittävistä kysymyksistä. Pitäisikö meidän olla menetelmä- vai tuloshakuisia? Onko tärkeää tilannetajuisuus vai kiinteät kriteerit? Mikä aikajänne on sopiva? Kuuluuko uudistavaan maanviljelyyn vain maaperän parempi kunto, vai liittykö se kokonaisvaltaiseeen tilanhoitoon? Keskustelun tarkoituksena oli etsiä ajatuksia ja oppia toisiltamme, ei niinkään muodostaa alustalle omaa tiukkaa määritelmää. Yhtä oikeaa määritelmää onkin vaikea, ellei mahdoton löytää. Sama määritelmä ei palvele välttämättä viljelijää, virkamiestä ja yritystä. Ytimessä on kuitenkin toiminnan jatkuva parantaminen.

Vaikutukset esiin hiiltä seuraamalla

Vaikutusten mittaamisen osalta suurimmaksi teemaksi nousi hiili. Paljonko hiiltä sitoutuu maaperään? Siinä on ydinkysymys. Hiilestä puhutaan paljon, ja usein etenkin ilmastonmuutokseen liittyvä keskustelu onkin hyvin yksiulotteista. Hiilen sidonta ei saa aiheuttaa ongelmia muualla ja on tärkeä nähdä kokonaisuus. Uudistava maatalous katsookin hiiltä hieman eri kantilta. Hiili voi olla indikaattori monesta asiasta ja hiilen sidonta tuo mukanaan monimuotoisuus- ja vesistöhyötyjä, maaperän parempaa kasvukuntoa ja resilienssiä. Varsinkin kahden viimeisimmän kautta myös kohonnen tuottavuuden. Maatalouden tuottavuus onkin seikka, jota emme voi unohtaa. Myös ulkoisten ostopanosten vähentäminen vaikuttaa. Toimenpiteiden on tähdättävä myös viljelijätulon nousemiseen!

Itselleni yritysalustan tapaaminen oli toivoa antava! Kaikilla tuntuu olevan vahva halu ja innostus edistää uudistavaa viljelyä toimijoiden omassa arvoketjussa ja yhteiskunnassa yleisesti. Tämä jos jokin tuo edes hiukan valoa tähän päivään.

Baltic Sea Action Group
Projektipäällikkö
Nicholas Wardi