Yhteistyön merkitys ja vastuulliset ratkaisut esillä meriliikenne-webinaarissa

”Meillä kaikilla on yhteinen vastuu merten tilasta ja ilmastosta. Olen iloinen siitä, että BSAG on nostanut alusten harmaat vedet, käymäläjätevedet ja ruokajätteen puheenaiheeksi,” korosti liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka avatessaan maailman merien päivän webinaarin.

BSAG:n projektijohtaja Elisa Mikkolainen kertoi konkreettisista kehitysehdotuksista, joita laaja sidosryhmäjoukko työsti yhdessä koko arvoketjun voimin. Satamissa tapahtuva jätehuolto helpottuu, jos merenkulun ja maapuolen lajittelukäytäntöjä ja -ohjeistusta yhdenmukaistetaan.  Laivojen jätehuolto saadaan sujuvammaksi yhtenäistämällä maiden sisäisiä toimintatapoja. Liikuteltavat jätekontit ja lietevaunut sekä ”jätetalkkarin” käyttö helpottavat jätteiden purkua ja tehostavat jätteiden hyötykäyttöä. Laivalle kertyy vähemmän pakkausjätettä, kun sen minimointi tulee yhdeksi hankintakriteeriksi.

Katso webinaarin tallenne

Yhteistyö luo uusia toimintatapoja ja tiivistää tiedonkulkua

Keskustelussa painotettiin, että kehitysehdotusten läpivienti edellyttää toimia jokaiselta. Apulaisjohtaja Kirsti Tarnanen-Sariola Suomen Satamaliitosta kertoi, että yhteyksien luominen toimijoiden välille on ollut BSAG:n työn tärkein tulos, sillä näin jokainen voi tehdä osansa paremmin. Hänen mielestään palvelujen oikea-aikaisuus ja hyvä taso sekä käyttäjien tarpeisiin vastaaminen kannustavat laivoja käyttämään satamien jätehuoltopalveluja.

Ympäristöjohtamisen tiimipäällikkö Lilli Linkolan mukaan jätehuoltopalveluja tarjoavalle Lassila & Tikanojalle merkittävintä yhteistyössä BSAG:n kanssa on ollut oppia ymmärtämään paremmin esimerkiksi varustamoja ja laivoja, jolloin toimivia ratkaisuja on helpompi kehittää yhdessä. ”Me voimme vaikuttaa siihen, että jätehuolto satamassa on mahdollisimman sujuvaa. Lajittelun toimiminen kansainvälisessäkin yhteistyössä on tärkeää, ja me voimme tukea lajitteluopastuksen yhtenäistämisessä”, Linkola sanoi.

Ship Waste Action -aloite sitouttaa koko ketjun muutokseen

Konkreettisena esimerkkinä yhteistyöstä BSAG käynnisti viime vuoden puolella Ship Waste Action -aloitteen, jossa rahtilaivojen satamiin purkamat jätevedet ohjataan edelleen kiertotalouskäyttöön. Niitä käytetään raaka-aineena mm. biokaasun ja maanparannusaineiden valmistukseen.  Meriaura Groupin ympäristöasiantuntija Mia Hytin mukaan varustamon on helpompi motivoida laivan miehistöä toimintaan, kun jätevedet päätyvät hyötykäyttöön.

Ship Waste Action vaatii aktiivista osallistumista niin varustamoilta, satamilta, laivameklareilta kuin jätehuoltoyhtiöiltäkin. Uutena tahona aloitteeseen tulee mukaan UPM, joka julkisti webinaarissa BSAG:lle annetun Itämeri-sitoumuksen: yhtiön laivakuljetuksista ei mene jatkossa jätevesiä Itämereen. Vastuullisuusjohtaja Sami Lundgren kertoi, että uusi toimintamalli otetaan käyttöön UPM:n Suomen pääsatamissa Raumalla, Haminassa, Kotkassa ja Pietarsaaressa. Jätevesistä tehdään esimerkiksi Raumalla kierrätysravinteita ja lietteestä kaukolämpöä. UPM:n sitoumus on merkittävä, sillä yhtiö liikuttaa Suomen satamien kautta miljoonia tonneja rahtia vuosittain ja käyttää useiden eri varustamojen palveluja, jotka näin sitoutetaan mukaan Itämerityöhön.

Kehityspäällikkö Suvi-Tuuli Lappalainen HaminaKotkan satamasta kertoi, että yhä useampi rahtialus purkaa nykyisin jätevedet satamaan, mikä on erinomainen alku. Vielä pari vuotta sitten tämä oli hänen mukaansa poikkeuksellista.  Ship Waste Action -aloitteessa koko ketju kehittää toimintaa jatkuvasti paremmaksi. ”Meillä on vielä varaa tehostaa prosessia kustannustehokkaammaksi, sillä vasta yhdessä satamamme osassa on kiinteä jätevesilinja”, Lappalainen kertoi.  Mia Hytti puolestaan kannusti muitakin suomalaisia rahtivarustamoja liittymään aloitteeseen. Mitä enemmän sataman jätehuoltopalveluja käytetään, sitä paremmiksi ne tulevat kaikille.

Kielletäänkö jätevesien purkaminen Itämereen lailla?

”Meidän pitää yhdessä pyrkiä siihen, että jätteitä ei pääse Itämereen yhdeltäkään alukselta. Voimme kehittää säädöksiä Itämeren merellisen suojelun komissiossa (HELCOM),” sanoi ministeri Harakka. Hän huomautti kuitenkin, että teknologia sekä rahtaajien ja varustamojen toimet etenevät nyt nopeammin kuin kansainvälinen sääntely.

Johtava asiantuntija Anita Mäkinen Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista avasi kommenttipuheenvuorossaan kansainvälisen säädöstyön etenemistä.  ”Kun haluamme jätevedet purettaviksi satamiin koko Itämeren piirissä, päätös on tehtävä kansainvälisessä merenkulkujärjestö IMO:ssa, jonne HELCOM-maat voivat yhdessä tehdä lakiehdotuksia. Jotta lakiehdotuksiin saadaan riittävästi pontta, niin tarvitsemme tämän kaltaisia projekteja, joita BSAG on vetänyt,” hän kertoi. Mäkisen mukaan BSAG:n keräämä tieto on otettu erittäin hyvin vastaan HELCOM:in merenkulkuryhmän kokouksissa. Hankkeissa tehty työ tukee näin viranomaisten työtä uudistetun Itämeren suojelun toimintaohjelman toteuttamisessa.

Työ laivaperäisten jätteiden parissa jatkuu

Tilaisuudessa vedettiin yhteen kahden hankkeen tuloksia: Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoittaman Harmaiden vesien ja ruokajätteen vastuullinen käsittely Itämerellä sekä NEFCO:n rahoittaman MILD – More information, less discharges -projektin.

Jatkossa BSAG hakee ratkaisuja myös rahtialusten ruumanpesuvesien vastuulliseen käsittelyyn sekä työstää ympäristö- ja vastuullisuuskoulutusta yhdessä merenkulkuoppilaitosten kanssa.

Webinaarin järjestelyt tarjosi SEB-pankki. Kiitos Itämeri-yhteistyöstä!

Lisätietoa aiheesta

• Turun ammattikorkeakoulun selvitys lainsäädännön muutoksista