Vauhdin hurmaa
Vauhtia, sitä riittää tässä ajassa. Ihmisen hyvinvointi on kasvanut monella saralla nopeasti, sillä esimerkiksi nälänhätä on globaalisti pienentynyt, elinikä pidentynyt, ja terveet elinvuodet lisääntyneet. Teknologia kehittyy kiihtyvää vauhtia, mutta samaan aikaan kun ollaan siirtymässä yhä syvemmälle älymaailmaan, pohdituttaa tavallista ihmistä se, olemmeko me ihmiset sittenkään ylivertaisessa älyssämme kovin kauaskantoisen viisaita? Vauhdilla on nimittäin myös ikävämpi puolensa, sillä lukuisten hyvien keksintöjensä lisäksi ihminen käyttää luonnonvaroja ylenpalttisesti tuhlaillen ja köyhdyttää elinympäristöään ennennäkemättömän nopeasti.
Hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES julkaisi toukokuun alussa huolestuttavia uutisia sisältävän raporttinsa luonnon monimuotoisuuden tilasta, vain seitsemän kuukautta hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n hälyttävän raportin jälkeen. Raporttien mukaan sekä ilmastonmuutoksen etenemiseen että elonkirjon ehtymiseen on puututtava välittömästi ja järein toimin.
Kun miljoona lajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon seuraavien vuosikymmenten aikana, on paikallaan miettiä, onko ihminen suojatumpi laji muiden joukossa? Vai uhkaammeko oman lajimme tulevaisuutta myös? Mikäli tutkijoiden raporttia on uskominen, myös ihmiskunnan hyvinvointi on vaarassa, ellemme ota uhkaa vakavasti heti. Moni kieltää luonnon monimuotoisuuden hupenemisen sekä ilmastonmuutoksen riskit, ja suomii niistä puhuvia pelonlietsojina – tai sitten lamaantuu ja uskoo, ettei mitään enää voi tehdä.
Edellä mainittu ei kuitenkaan onneksi ole totta, sillä monenlaisia keinoja toimia välittömästi löytyy runsaasti! Mitkään toimenpiteet eivät ole liian vähäpätöisiä toteutettavaksi, kun on kyse ainoan planeettamme elinkelpoisuudesta.
Hiiliviljelijät apuna ongelmien ratkaisussa
Baltic Sea Action Group on tehnyt pitkäjänteistä työtä kestävän maatalouden parissa JÄRKI-hankkeen voimin jo kymmenen vuoden ajan, fokuksessaan Itämeren ekologisen tasapainon palauttaminen. Samoilla keinoilla, joilla voidaan vaikuttaa Itämeren hyvinvointiin, edistetään myös luonnon monimuotoisuutta sekä hillitään ilmastonmuutosta. Tämä onnistuu parhaiten, kun tehdään asioita yhteistyössä viljelijöiden kanssa ja kootaan mukaan alan huippututkijoita sekä neuvojia.
Carbon Action -hankkeessa on luotu ainutlaatuinen kokonaisuus hiilen varastoitumisen tutkimukselle, sillä tutkijoiden ja neuvojien lisäksi mukana on yli sadan edelläkävijäviljelijän verkosto tarjoamassa arvokasta tietoa tutkimukselle. Lisäksi nämä viljelijät tekevät tiloillaan rohkeasti kokeiluja, antavat äänensä ja kasvonsa hiiliviljelylle sekä saavat ja tarjoavat vertaisoppimisen mahdollisuuden toisilleen.
Tässä kohdassa vauhti ei ole haitaksi, sillä meillä ei ole varaa enää odottaa valmiita tutkimustuloksia vuosikausia. On uskallettava mennä etukenossa, välillä kompastuen, välillä onnistuen. Ja uskottava siihen, että kun tehdään kokonaisvaltaisesti luonnon ja ilmaston kannalta oikeita asioita – ruuantuotannon kannattavuutta unohtamatta – ollaan varmasti paremmalla tiellä, kuin jos ei epäonnistumisen pelossa tehtäisi mitään.
Sanna Söderlund, BSAG sanna.soderlund[at]bsag.fi, p. 040 – 777 5515
Kirjoittaja toimii BSAGilla pääasiassa JÄRKI- ja Carbon Action -hankkeissa, viljelijöiden yhteyshenkilönä sekä hiiliviljelijöiden koulutusten suunnittelijana. On suomalaisen viljelijän fani, ja uskoo, että ruokaa voi tuottaa kestävästi sekä ekologisesta, sosiaalisesta että taloudellisesta näkökulmasta katsottuna.
