Uudistava viljely voi olla riskienhallintaa pitkällä aikavälillä
Uudistavasta viljelystä kiinnostuneet pohtivat usein viljelymenetelmien rahallisesti mitattavia vaikutuksia tiloillaan. BSAG on kahden eri hankkeen puitteissa tarkastellut aihetta ja tiedonjanoisille on nyt tarjolla tuoretta ja järjestelmällisesti tuotettua tietoa uudistavien viljelymenetelmien talousvaikutuksista.
Viimeisen kolmen vuoden aikana olemme testanneet tilannetajuisten hiiliviljelymenetelmien käyttöönottoa Carbon Action -tiloillamme Hitti-hankkeessa. Yhteistyössä Envitecpolis Oy:n kanssa toteutimme selvityksen hiiliviljelytoimenpiteiden talousvaikutuksista. Hitti-hankkeen rinnalla teimme osana Maaneuvos-hanketta tutkimuksen maankasvukuntoinvestoinneista yhteisvoimin Luonnonvarakeskuksen (Luken) kanssa.
Uudistavalla viljelyllä vaikutusta muuttuviin kustannuksiin
Hitti-hankkeen talousselvityksessä tarkastelu toteutettiin mallintamalla erilaisia viljelytapoja ja vertaamalla niitä tilalla toteutettuun uudistavaan viljelyyn. Kaikilla Hitti-hankkeen tiloilla uudistavan viljelyn menetelmät olivat olleet käytössä jo useita vuosia.
Vertasimme siis nykytilannetta (uudistava) mallinnuksen tilanteeseen (ei-uudistava). Ei-uudistavaa viljelyä mallinnettiin lisäämällä lannoitteita ja käyttämällä voimakkaampaa muokkausta, sekä säätämällä odotetut sadot korkeammalle verrattuna uudistavaan viljelyyn. Taloustarkastelu toteutettiin Envitecpolisin Maatilan Voitto -työkalulla.
Vertailun mukaan uudistava viljely pienensi muuttuvia kustannuksia tarkastelutiloilla noin 10 % verrattuna ei-uudistavaan viljelyyn. Tuloksia verrattiin Luken Taloustohtori-tietokannan aineistoihin sekä Maatilan Voitto -laskelmaa käyttäneiden maatilojen aineistoon. Vertailtavuutta hankaloittaa Hitti-tilojen pieni otanta verrattuna Taloustohtorin ja Maatilan Voitto -työkalun tilakokoihin. Maatilan Voitto -työkalun tilojen hehtaariala oli hieman Hitti-tiloja suurempi, kun taas Taloustohtori-tietokannan vertailutilojen pinta-alat olivat pienempiä. Nämä tekijät mutkistavat tulosten vertailtavuutta.
Tulosten tarkastelussa tulee huomioida, että Hitti-tiloista osa oli luomutiloja. Myös uudistavassa viljelyssä esimerkiksi viherlannoitusnurmet ja välikasvit kuuluvat viljelykiertoon ja vähentävät näin vuosittaisten tuotantopanosten tarvetta.
Laidunnuksella menoja pienemmiksi
Kotieläintilojen (lypsy- ja emolehmätilat, keskimäärin 62 eläinyksikköä) osalta tarkastelimme laidunnuksen vaikutusta tilan tulokseen. Mallinnuksessa laidunnusta vähennettiin, tai se poistettiin kokonaan. Seurauksena oli keskimäärin 6000 euroa heikompi tulos verrattuna tilannetajuiseen ja uudistavan viljelyn periaatteita noudattavaan laidunnukseen. Laidunnuksella säästettiin siis noin 100 euroa jokaista laidunnuspäivää kohden.
Selittäviä tekijöitä säästöille haettiin esimerkiksi rehukustannuksen laskusta. Rehukustannus pienenee, kun eläin kävelee laitumella itse rehunsa luo, eikä sitä varten tarvitse käynnistää konetta ja siirrellä rehukuormia. Suuremmat tuet paransivat myös taloudellista tulosta. Tarkastelussa ei huomioitu karjanlannan levityskustannusta, joka myös pienenee eläinten laiduntaessa. Tulosten tarkastelussa on tärkeää huomioida, että laiduntaminen tulee olla sellaista, että eläin saa riittävän määrän kuiva-ainekiloja ja että laidunkierto tukee maaperän uudistumista ja nurmen kasvua.
Lisää tutkimustietoa tarvitaan
Envitecpolisin asiantuntijan Matias Muhosen mukaan uudistavan viljelyn voi olettaa parantavan tilan kannattavuutta maltillisesti pitkällä aikavälillä, mutta tutkimustietoa tarvittaisiin lisää varmuuden saamiseksi. Tärkeintä tulevien taloustutkimusten kannalta olisi riittävän pitkä tarkastelujakso, sillä vuosittaiset vaihtelut ovat suuria ja sään ääriolosuhteet saattavat vaikuttaa tuloksiin. Aihetta ei talousmielessä ole juurikaan tutkittu, mutta uudistavan viljelyn hyöty on ilmeinen sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä.
Myös Helsingin yliopiston taloustieteen professori Timo Sipiläinen totesi Hitti-hankkeen loppuseminaarissa, että uudistavan viljelyn talousvaikutuksia tarkasteltaessa tutkimuksen tulisi perustua lohkokohtaiseen ja pitkällä aikavälillä toteutettuun koeasetelmaan, joka mahdollistaa toimenpiteiden vaikutuksen testaamisen. Tarkastelu pitäisi kuitenkin olla mahdollista laajentaa myös koko maatilan tasolle.
Lyhyellä aikavälillä riittämättömiksi ja epävarmoiksi koetut taloudelliset hyödyt vähentävät halua ottaa käyttöön sellaisiakin menetelmiä, joiden oletetaan olevan hyödyllisiä pitkällä aikavälillä.
Timo Sipiläinen, professori, Helsingin yliopisto
Lisäksi Sipiläinen taustoitti, että vaikka yrittäjä tiedostaisi toimenpiteiden myönteiset talousvaikutukset pitkällä aikavälillä, niiden toteuttaminen saattaa aluksi heikentää yrityksen kannattavuutta. Tämä saattaa osaltaan estää menetelmien laajempaa käyttöönottoa. Kaikkeen tuotantoon liittyy Sipiläisen mukaan taloudellisia riskejä. Yrittäjä voi myös nähdä uudistavan viljelyn toimenpiteet keinona hallita näitä riskejä.
Simuloi investoinnin kustannus työkalun avulla
”Hintalapun” selvittämistä maan kasvukuntoinvestoinneille mallinnettiin Luken tutkijoiden Susanna Lahnamäki-Kivelän ja Juho Valtialan johdolla osana Maaneuvos-hanketta. Yksi tavoitteista oli selvittää, mitä tiedetään uudistavan viljelyn talousvaikutuksista tällä hetkellä. Lisäksi tutkijat rakensivat Maaneuvos-hankkeessa avoimen simulointimallin, joka on vapaasti kaikkien hyödynnettävissä kasvukuntoinvestointien suunnittelussa.
Valtialan toteuttaman kirjallisuuskatsauksen mukaan voidaan todeta, että kasvukuntoinvestoinnit saattavat parantaa tilan kannattavuutta. Niiden toteutusta pohdittaessa kannattaa huomioida seuraavat näkökulmat:
- Vaikka kasvukunto tuottaa lähtökohtaisesti korkeampia satoja ja vähentää riskejä sadonmenetyksen suhteen, voi välitön taloudellinen hyöty jäädä saamatta. Esimerkiksi äärisäät voivat heikentää merkittävästi satoja hyväkuntoisellakin pellolla.
- Kasvukuntotoimenpiteet ovat usein periaatteiltaan yksinkertaisia, mutta niiden toteuttaminen on monimutkaista, mikä voi aiheuttaa yllättäviä lisäkustannuksia. Esimerkiksi muokkauksen vähentäminen voi lisätä rikkapainetta.
Tutkimusta kasvukuntoinvestoinneista on tehty vasta suhteellisen vähän, ja satovaikutukset ovat niiden perusteella epävarmoja. Tilojen talouteen vaikuttavat tekijät ovat tapauskohtaisia, sillä kahta täysin samanlaista tilaa ei ole.
Kasvukuntoa parantavien toimenpiteiden kustannukset on mahdollista selvittää etukäteen. Tuottojen ennakointi taas voi olla vaikeaa, tai toimenpiteestä riippuen jopa mahdotonta. Kasvukuntoinvestoinnit voivat siis parantaa kannattavuutta, vaikka niiden toteuttaminen voi aiheuttaa yllättäviä kustannuksia.
Laajamittainen uudistavan viljelyn periaatteiden noudattaminen hyödyttää ympäristöä, mutta siitä ei saa muodostua huomattavaa taloudellista riskiä tiloille. Tutkimuksella voidaan parhaassa tapauksessa osoittaa, että uudistava viljely on taloudellisesti kannattavaa itsessään. Jos näin ei ole, niin tutkimuksella voidaan osoittaa tarve politiikkamuutoksille.
Juho Valtiala, tutkija, Luonnonvarakeskus
Epävarmuuksista huolimatta maan kasvukunnosta huolehtiminen on tutkijoiden mukaan taloudellisesti järkevää, kunhan toimenpiteet suunnitellaan hyvin. Viljelijän näkökulmasta maan kasvukunnosta huolehtiminen on myös pitkän aikavälin riskienhallintaa ja vakuutus hankalien kasvukausien varalle.
OTA YHTEYTTÄ
Katri Salovaara
Projektipäällikkö, uudistava maatalous, luonnon monimuotoisuus
Jenni Jääskeläinen
Projektipäällikkö, uudistava maatalous