Suomi kieltämässä laivojen jätevesien päästämisen mereen
Lakiesitys, joka kieltäisi laivojen jätevesien päästämisen Itämereen Suomen aluevesillä etenee ennakkotietojen mukaan tällä viikolla eduskunnan täysistuntokäsittelyyn. Matalissa rannikkovesissämme sijaitsevat arvokkaat ja herkät ekosysteemit hyötyisivät esityksen mukaisesta lakimuutoksesta. Lain hyväksymisen myötä Suomi siirtyisi edelläkävijämaaksi aluspäästöjen hillitsemisessä. Työ koko Itämeren kattavan alusten jätevesien päästökiellon eteen jatkuu.
BSAG:n toteuttama ja Traficomin tilaama joulukuussa julkaistava raportti alleviivaa uuden lainsäädännön tarpeellisuutta, sillä alusten jätevesipäästöt ovat luultua haitallisempia Itämerelle. Selvityksen mukaan harva alus purkaa jätevetensä ja ruokajätteensä satamaan, joten suuri osa näistä päätyy edelleen mereen. Alusten mereen purkamat käymäläjätevedet sisältävät suuria määriä suolistoperäisiä bakteereita, runsaasti kiintoaineita ja purettujen jätevesien ravinnepitoisuudet ovat hyvin korkeita.
Nyt Suomi on aikeissa kieltää talous- ja käymäläjätevesien sekä rikkipesurivesien ja pesurien lietteen päästämisen Itämereen aluevesillään. Asia etenee tällä viikolla eduskunnan ensimmäiseen täysistuntokäsittelyyn. Äänestykseen lakiesitys todennäköisesti etenee viikolla 49.
”On erittäin tervetullutta, että Suomi on nyt lainsäädännön keinoin hillitsemässä alusten Itämerelle haitallisia päästöjä. Lakiesitys on perusteellinen ja kattava, mutta kuten kansanedustajat Tiina Elo (vihr.) ja Timo Furuholm (vas.) valiokuntakäsittelyssä toivat esiin, tulisi ehdotettujen siirtymäsäännösten olla kunnianhimoisempia,” kommentoi BSAG:n toimitusjohtaja Ville Wahlberg.
Vapaaehtoiset toimet edelsivät lakimuutosta
BSAG on vuosia tehnyt töitä alusperäisten päästöjen hillitsemiseksi, ensin vapaaehtoisin toimin yhdessä varustamojen, satamien, laivameklarien ja jätehuollon kanssa ja myöhemmin ajamalla päästökieltoa kansalliseen lainsäädäntöön.
”Vapaaehtoisuuteen perustuva, niin kutsuttu Ship Waste Action -yhteistyö nosti merkittävästi työssä mukana olleiden satamien vastaanottamia jätemääriä ja osoitti, että halukkuutta muutokseen löytyy ja se on myös käytännössä täysin mahdollinen toteuttaa,” kertoo Wahlberg.
”Suomalaisissa satamissa on jo erinomaiset valmiudet vastaanottaa alusperäisiä käymäläjätevesiä ja satamien jätehinnoittelu toteutetaan No Special Fee -järjestelmän mukaisesti, jossa jätemaksu veloitetaan riippumatta siitä, jättääkö alus jätteitä satamaan vai ei,” kertoo BSAG:n meriliikenteen projektikoordinaattori Laura Rantanen.
Ship Waste Action -työssä huomattiin kuitenkin, että jätevesien purku satamaan vaatii kaikkien purkuprosessissa mukana olevien toimijoiden saumatonta yhteistyötä.
”Lakimuutoksen myötä purkumäärät satamissa tulevat mahdollisesti lisääntymään ja tämä pitää ottaa huomioon sataman jätehuoltosuunnittelussa. Varustamoille lakimuutoksen myötä Suomen aluevesille tulevasta purkukiellosta tulee tiedottaa hyvissä ajoin. Kielto tulee vaikuttamaan erityisesti alusten harmaiden vesien käsittelyyn. Harmaita vesiä on tähän asti saanut purkaa Itämereen täysin rajoituksitta,” Rantanen jatkaa.
Kansainvälisellä yhteistyöllä eteenpäin
Alusten jätevedet ovat valtakunnanpolitiikan agendalla myös Ruotsissa ja Tanskassa, ja maat aikovatkin kieltää rikkipesurivesien päästämisen Itämereen aluevesillään kesästä 2025 alkaen. Suomen jätevesipäästökielto on näin ollen Itämeren kattavin. Jotta päästökielto olisi mahdollisimman vaikuttava, olisi se ulotettava koskemaan koko Itämerta.
”Jotta aluksilta ei päästetä jätevesiä mereen missään päin Itämerta, on fokus seuraavaksi siirrettävä kansainväliseen yhteistyöhön ja vaikuttamiseen. Tärkeässä roolissa ovat HELCOM, kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO sekä Euroopan unioni,” kommentoi Ville Wahlberg.
OTA YHTEYTTÄ
