Sukella monimuotoiseen Itämereen Elävä Itämeri -verkkosivuilla!
Elävä Itämeri -hankkeen tavoitteena on lisätä Itämeren vedenalaisen monimuotoisuuden suojelua, etenkin helpottamalla yksityisten suojelualueiden perustamista. Hankkeessa halutaan myös lisätä tietoisuutta Itämeren asukkaista ja monimuotoisuuden merkityksestä. Suojelun mahdollisuuksiin ja Itämeren kirjavaan elämään pääsee tutustumaan uusilla Elävä Itämeri -verkkosivuilla.
Baltic Sea Action Groupin käynnistämä ja Ålandsbankenin Itämeriprojektin rahoittama Elävä Itämeri -hanke tekee yhteistyötä monen eri asiantuntijatahon, kuten Itämeren vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma VELMU:n kanssa. VELMU-ohjelma on kartoittanut Suomen merialueiden monimuotoisuutta vuodesta 2004 lähtien. Kartoitukset ovat osoittaneet, että kaksi kolmasosaa monimuotoisimmista vedenalaisista alueista jää tällä hetkellä olemassa olevien merellisten suojelualueiden ulkopuolelle. Iso osa suojelua kaipaavista alueista on yksityisessä omistuksessa, esimerkiksi mökkirantojen läheisyydessä.
Elonkirjoa voi suojella monin tavoin
Yksityisen suojelualueen perustamisesta kiinnostunut maanomistaja löytää Elävä Itämeri -sivuilta tietoa suojelualueen perustamisen vaiheista ja suojelualueen edellytyksistä. Vesialue voi soveltua viralliseksi suojelualueeksi, mikäli sieltä löytyy runsaasti suojelua kaipaavaa lajistoa ja elinympäristöjä. Suojeluun liittyvät käyttörajoitukset räätälöidään aina aluekohtaisesti yhteistyössä maanomistajan ja ELY-keskuksen kanssa. Koska kaikki suojeltavat alueet ovat erilaisia, myös niihin liittyvät rajoitukset vaihtelevat.
”Yksityisen suojelualueen perustaminen on mahdollisuus, josta kaikki maanomistajat eivät välttämättä ole tietoisia. Varsinkin saariston maanomistajat voivat vaikuttaa Itämeren hyvinvointiin konkreettisella tavalla yksityisen suojelun kautta. Yksityiset omistajat voivat olla paitsi mökkiläisiä, myös esimerkiksi kuntia tai jopa yrityksiä”, kertoo Elävä Itämeri -hankkeen projektipäällikkö Anna Klemelä.
Itämeren monimuotoisuutta voi suojella, vaikka ei pystyisikään itse perustamaan virallista suojelualuetta. Elävä Itämeri -sivulta löytyy laskuri, johon kävijät voivat merkitä omat Itämeren suojelutekonsa. Esimerkiksi myrkyttömiä pohjamaaleja suosiva veneilijä, vanhoista verkoista asianmukaisesti huolehtiva kalastaja tai rantaa roskista siivoava lenkkeilijä vaikuttavat teoillaan positiivisesti Itämeren asukkaiden hyvinvointiin.
”Monimuotoisuus keskittyy usein varsin pienille alueille, ja näin on myös Itämeressä. Tämän vuoksi pienilläkin teoilla voi olla iso paikallinen vaikutus. Kannattaa tutustua Elävä Itämeri -sivuilla esiteltyihin suojelutekoihin, ja merkitä niistä itselleen sopivimmat tavat suojella! Nämä päivittyvät reaaliajassa etusivun laskuriin”, Klemelä kannustaa.
Itämeressä on paljon elämää
Suojelutekojen lisäksi Elävä Itämeri -sivuilla kävijä pääsee tutustumaan tarkemmin joihinkin Itämeren eläimiin, kasveihin, leviin ja elinympäristöihin. Tuttujen ahvenen ja kampelan ohella sivuilla esitellään muun muassa pullea rasvakala, näyttävä haarukkalevä sekä ohdakkeen kaltainen merinäkinruoho. Monimuotoisuuden kannalta oleellisista elinympäristöistä esitellään laguunit, hiekkasärkät ja riutat.
”Tavallisen mökkiläisen tai rannikolla vierailijan voi olla vaikea havaita vedenalaista monimuotoisuutta, varsinkaan jos ei tiedä, mitä etsiä. Esimerkiksi rakkohaurun peittämät kalliorannat, tai tiheän kasvillisuuden täyttämät matalat merenlahdet ovat monimuotoisia elinympäristöjä. Toivomme, että sivuilla vierailtuaan ihmiset osaisivat katsoa tuttuja rantoja uusin silmin, ja bongata kohteita, joissa monimuotoisuus mahdollisesti kukoistaa”, Klemelä toteaa.
Sivuilta löytyy myös Cubiq Analyticsin pro bono -työnä tekemä kartta, joka perustuu VELMU-ohjelmassa kerättyyn aineistoon. Kartan avulla voi tarkastella lajien esiintymistä kolmella ns. EMMA-alueella. Suomen ekologisesti merkittävät vedenalaiset meriluontoalueet eli EMMAt ovat alueita, joilta asiantuntijat ovat tehneet runsaasti lajihavaintoja. Kartasta voi katsoa, missä meriajokas huojuu ja piikkisimppu piileskelee.
”Meille on tärkeää, että voimme vaikuttaa positiivisesti ympäristöömme – oli kyse sitten asiakasyrityksen analytiikkaratkaisuista tai ilmastonmuutoksen ehkäisystä. Koemme, että yritysvastuukumppanuus BSAG:n kanssa tukee tätä tavoitettamme erittäin hyvin ja voimme valjastaa osaamisemme luonnon ja ympäristön hyväksi. Analytiikkatalona kannamme kortemme kekoon tuomalla datan hyödyt kaikille helposti saatavaan muotoon”, kertoo Cubiq Analyticsin markkinointiasiantuntija Mari Rissanen.
Karttaan, suojelutekojen laskuriin, yksityiseen suojelun mahdollisuuksiin sekä Itämeren hurmaaviin asukkaisiin pääsee tutustumaan osoitteessa elavaitameri.fi. Vedenalaisesta monimuotoisuudesta kerrotaan lisää kaikille avoimessa Elävä Itämeri -webinaarissa 11.3.
Kuva: Juuso Haapaniemi / Metsähallitus
