Saariston maanomistajat ovat tärkeitä Itämeren suojelijoita

Saariston maanomistajilla on sekä paljon valtaa, että myös vastuuta Itämeren suojelijoina. VELMU-ohjelman kartoitusten mukaan valtaosa Itämeren vedenalaisesta lajikirjosta sijoittuu saariston mataliin rantavesiin, jotka ovat usein yksityisessä omistuksessa. Näiden vesialueiden suojeleminen on tärkeää Itämeren elinvoiman vahvistamisessa ja säilyttämisessä.

Yksityisten maa- ja vesialueiden suojelu saattaa herättää maanomistajassa huolta esimerkiksi rahallisista menetyksistä tai elämää hankaloittavista, kohtuuttomista rajoituksista. Baltic Sea Action Groupin työ Itämeren monimuotoisuuden suojelemiseksi perustuu kuitenkin maanomistajien vapaaehtoisuuteen, vuoropuheluun ja yhteistyöhön.

Maanomistaja on usein oman alueensa paras asiantuntija. Tätä asiantuntijuutta tulee hyödyntää toteuttamalla suojelu alusta lähtien yhteistyössä maanomistajan kanssa. Esimerkkinä onnistuneesta maanomistajalähtöisestä suojelusta toimii vuoden 2022 syksyllä perustettu, 4800 hehtaarin laajuinen Gullkronan merellinen suojelualue. BSAG koordinoi suojeluprosessia, joka toteutettiin alusta saakka alueen yli 20 maanomistajan ja ympäristöhallinnon asiantuntijoiden yhteistyönä.

Suojelulla haetaan tasapainoa ihmisen ja muun luonnon välille

Suojelualueen perustamisessa haetaan tasapainoa ihmistoiminnan ja luontoarvojen säilyttämisen välille. Joitakin alueen luontoa uhkaavia ihmistoimia on välttämätöntä rajoittaa tai kieltää kokonaan, jotta suojelu on tehokasta.

Suojelurajoitukset räätälöidään suojeltavan alueen luontoarvojen perusteella. Perimmäisenä tavoitteena on turvata alueella elävien lajien ja elinympäristöjen säilyminen elinvoimaisina. Turhia rajoituksia ei kuitenkaan aseteta, ja tavoitteena on, ettei luonnonsuojelu koituisi saaristolaisille haitaksi, tai hankaloittaisi mökkeilijöiden elämää. Yhteistyönä toteutettu, läpinäkyvyyttä korostava suojelutyö on kaikkien osapuolten etu.

Merialueiden suojelu ei aiheuta maanomistajille rahallisia kustannuksia. Myöskään esimerkiksi vapaa-ajan kalastusta ei useinkaan ole välttämätöntä rajoittaa. Suojelun astuttua voimaan alueen vesiä ei yleensä voi käyttää esimerkiksi vesiviljelyyn tai merelliseen kaivostoimintaan. Kotivesien teollisen hyödyntämisen estäminen voi osaltaan olla myös maanomistajan etu.

Suojelutavoitteiden saavuttaminen edellyttää lisäresursseja ympäristöhallinnolle

BSAG:n käynnistämässä ja Ålandsbankenin Itämeriprojektin rahoittamassa Elävä Itämeri -hankkeessa vahvistetaan yksityisen suojelun osuutta merellisistä suojelualueista. Myös Gullkronan suojelu on toteutettu osana hankkeen toimintaa. Maanomistajien innostaminen suojeluun on tärkeä osa hankkeessa tehtävää työtä yksityisen suojelun lisäämiseksi. Samalla on kuitenkin käynyt ilmeiseksi, että tavoitteen saavuttamiseksi myös suojeluprosessi kaipaa selkeyttämistä.

Lopulliset päätökset yksityisten vesialueiden suojelusta tehdään paikallisissa ELY-keskuksissa. Jotta suojelumyönteisten maanomistajien into saadaan muutettua konkreettisiksi suojelualueiksi, on ELY-keskusten resurssit suojeluhakemusten käsittelyyn varmistettava. Liian vähäinen määrä suojeluhakemusten käsittelijöitä hidastaa suojelutavoitteiden toteutumista.

Valtio voisi osallistua suojeluponnistuksiin suojelemalla omilta vesiltään yksityisten suojelualueiden pinta-alaa vastaavan, luontoarvojen näkökulmasta oikein kohdistetun alueen. Maa-alueiden osalta tällainen järjestely toteutettiin Luontolahja-kampanjassa. Näin yksityisen merensuojelun teho saataisiin tuplattua.

Haluatko suojella omistamasi vesialueen?

Mikäli omistat vesialuetta Itämerellä, ja olet kiinnostunut sen suojelusta, voit olla yhteydessä allekirjoittaneisiin! Autamme mielellämme eteenpäin suojeluprosessissa. BSAG:n tukeen nojautuminen ja konsultoiminen suojeluprosessin aikana on maanomistajille maksutonta.