Siirry pääsisältöön

Saaristomeren suurin yksityinen suojelualue Gullkronan vesille

Uutinen Merellinen suojelu

Gullkronan saarta ympäröivästä vesialueesta on tulossa Saaristomeren suurin yksityisten ihmisten perustama merensuojelualue. Alueen maanomistajat eli kalastuskunta teki yksimielisen päätöksen suojelualueen perustamisesta toukokuussa 2021. Seuraavaksi virallista suojelustatusta haetaan Varsinais-Suomen ELY-keskukselta. Suojeltavan vesialueen koko on 4800 hehtaaria. Toteutuessaan Gullkronan suojelualue, viereinen Saaristomeren kansallispuisto sekä Natura-alueet muodostavat yhdessä poikkeuksellisen laajan suojellun kokonaisuuden.

Gullkronan legendaarinen vierasvenesatama on monelle Itämeren ystävälle tuttu paikka. Baltic Sea Action Groupin perustajiin kuuluvat Ilkka Herlin ja Saara Kankaanrinta ostivat sataman vuonna 2016, ja avasivat sen jälleen purjehtijoille vuonna 2019. Saman vuoden syksyllä käynnistyi BSAG:n johtama Elävä Itämeri -hanke Ålandsbankenin Itämeriprojektin rahoituksella. Hankkeen tavoitteena on vedenalaisen meriluonnon suojelun lisääminen, ja Gullkronan alueesta tehtiin hankkeen ensimmäinen pilottikohde.

Lasten lossi on yksi Gullkronan vierasvenesataman vetonauloista. Tulevaisuudessa Gullkronan kävijä voi ihailla myös saaren ympärillä levittäytyvää Saaristomeren suurinta yksityistä merensuojelualuetta.

”Elämä Itämeren pinnan alla tunnetaan suhteellisen hyvin, sillä sitä on kartoitettu vuodesta 2004 lähtien Suomen ympäristökeskuksen vetämässä VELMU-ohjelmassa. Kartoitukset ovat myös paljastaneet, että monimuotoisimmat vedenalaiset alueet ovat usein yksityisessä omistuksessa olevia matalia rantavesiä. Nämä olisi hyvä saada virallisen suojelun alle. Gullkronan pilotin avulla paitsi suojelemme tärkeän palan Itämerta, myös lisäämme tietoisuutta yksityisen suojelun mahdollisuuksista,” kertoo Elävä Itämeri -hankkeen projektipäällikkö Anna Klemelä.

Jotta yksityisen suojelualueen voi perustaa, on alueen täytettävä luonnonsuojelulaissa määritellyt suojelun ehdot. Alueella on siis oltava jotakin, mitä suojella. Gullkronan vesillä elää mm. Itämeren avainlajeja rakkohaurua, sinisimpukoita ja meriajokasta. Myös sijainti Saaristomeren kansallispuiston ja useiden Natura-alueiden kyljessä tekee vesialueesta houkuttelevan suojelukohteen, sillä se yhdistää erillisiä suojeltuja laikkuja laajaksi yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.

”Vesialueemme kalastuskuntaan kuuluu meidän lisäksemme 21 maanomistajaa, ja kesällä 2020 tiedustelimme heidän näkemystään yksityisen suojelualueen perustamisesta. Palaute oli positiivista, ja ryhdyimme hahmottelemaan suojeluun liittyviä rauhoitusmääräyksiä yhdessä kalastuskunnan ja ympäristöhallinnon asiantuntijoiden kanssa,” kertoo Saara Kankaanrinta.

Maanomistajalla paljon valtaa suojelualueen perustamisessa

Yksityisillä maanomistajilla voikin siis olla hallussaan monimuotoinen vedenalainen aarre, ja yksityinen suojelualue voi olla konkreettinen keino sen säilyttämiseksi. Jotta suojelualue sekä täyttää suojelutavoitteensa, että mahdollistaa asumisen saaristossa, täytyy välttämätön ihmistoiminta ja luontoarvojen suojelu sovittaa yhteen.

”Suojelun tavoitteena ei ole hankaloittaa maanomistajien elämää saaristossa, vaan päinvastoin säilyttää sekä saariston luonto että saaristokulttuuri elinvoimaisena. Maanomistajat tuntevat oman alueensa parhaiten ja tietävät, mitä saaristossa eläminen käytännössä vaatii. Tästä syystä maanomistajien kuuleminen alusta saakka on ollut oleellista Gullkronan suojelualueen suunnittelussa,” Ilkka Herlin toteaa.

Gullkronan vesialueella tullaan jatkossakin sallimaan esimerkiksi veneellä rantautumiseen vaadittavat ylläpitoruoppaukset ja aallonmurtajan ylläpitäminen, vaikka ruoppaaminen ja muu merenpohjan muokkaaminen onkin pääsääntöisesti suojelualueella kielletty. Myös vesiviljely suojelualueen sisällä halutaan kieltää, ja alueella kasvava meriajokasniitty suojella sen kohdalle sijoittuvalla ankkurointikiellolla. Lintujen pesintä pyritään rauhoittamaan ja lintujen ravinnonsaanti turvaamaan rajoittamalla liikkumista pesimäluotojen läheisyydessä.

”Yleispätevää sääntöä suojelualueiden käyttörajoituksiin ei ole, sillä ne määräytyvät aina sen mukaan, millaisia luontoarvoja alueella on. Rajoitukset siis räätälöidään alueen suojelutarpeita vastaavaksi. Niitä ei myöskään sanella ulkopuolelta, vaan lopullisen päätöksen rajoituksista tekee maanomistaja. Gullkronan vesialue on monipuolinen ja poikkeuksellisen suuri, joten rajoitusten suunnittelussa ovat olleet korvaamattomana apuna Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus, ympäristöministeriö ja Varsinais-Suomen ELY-keskus,” Anna Klemelä kertoo.

Käyttörajoitusten tarkentaminen kesti lopulta noin vuoden. Toukokuussa 2021 kalastuskunta teki kokouksessaan yksimielisen päätöksen suojelualueen perustamisesta. Pelkkä kalastuskunnan päätös ei vielä riitä suojelualueen perustamiseen, vaan seuraavaksi virallista suojelustatusta haetaan Varsinais-Suomen ELY-keskukselta.

Kalastuskunta kantaa huolta Itämerestä

Itämeressä on kauniita ja monimuotoisia alueita, mutta ilmastonmuutos ja rehevöityminen uhkaavat myös niitä. Tämä näkyy paikoin Gullkronankin vesialueilla. Suojelualueiden perustaminen on yksi Itämeren pelastamiseksi tarvittavista työkaluista, mutta ei suinkaan ainoa.

”Merellisten suojelualueiden tarve on kiistaton, mutta niiden lisäksi tarvitaan uudistavaa maataloutta ja vastuullista metsien käyttöä. Valtaosa Itämeri-työstä tehdään edelleen maalla,” Saara Kankaanrinta muistuttaa.

Gullkronan etelärannassa levittäytyy laaja rakkohaurukasvusto. Rakkohauru on Itämeren monimuotoisuutta ylläpitävä avainlaji. Rehevöityminen kuitenkin uhkaa rakkohaurun menestystä.

Suojelun avulla lajistoltaan monimuotoiset alueet saadaan kuitenkin rauhoitettua suorilta ihmispaineilta. Gullkronan alueen maanomistajat kantavat huolta kotimerestään, ja kalastuskuntalaiset ovatkin tyytyväisiä suojeluprojektin etenemiseen.

”Olemme iloisia, että saaremme sattuu sijaitsemaan näin aktiivisen ja aloitteellisen kalastuskunnan alueella. Gullkronan seudun saaristo on vuosikymmenten ajan ollut itselleni aivan erityisen rakas rauhan ja hyvän mielen paikka. Itämeren tilan kehitystä olemme vuosien varrella seuranneet välillä hyvinkin raskain mielin. On erityisen tärkeää, että tätä ainutlaatuista ympäristöä, merta ja sen elämää on ryhdytty suojelemaan konkreettisilla toimenpiteillä,” kertoo kalastuskuntaan kuuluva Satu Helkama.

Samoilla linjoilla on Irina Wahlström, jonka suku on viettänyt kesiään Gullkronan saaristossa 1960-luvulta asti. Myös he ovat joutuneet todistamaan Itämeren ekosysteemin hiljalleen heikkenevää tilaa.

”Lapsena muistan meren olleen kuin iso kirkas akvaario, jonka asukkaita kuten kampeloita saattoi havaita ja seurata laiturilta paljaalla silmällä merenpohjaa vasten naamioituneina. Merenlahdet olivat kaislikoista vapaita hiekkarantoja,” Wahlström kuvailee.

”Meille on aina ollut ensiarvoisen tärkeää kunnioittaa saariston luontoarvoja ja monimuotoisuutta. Olemme erittäin iloisia siitä, että olemme yhdessä muiden vesialueen osakaskunnan jäsenten kanssa saaneet olla myötävaikuttamassa Kankaanrinnan ja Herlinin aloitetta suojelualueen perustamisesta. Toivon, että pilottihanke toimii inspiraationa ja esimerkkinä myös muiden vastaavien suojelualueiden perustamiselle,” Wahlström jatkaa.

Gullkronan suojelupilotin tavoite onkin paitsi näyttää esimerkkiä ja innoittaa, myös auttaa selkeyttämään yksityisen suojelualueen perustamiseen liittyvää prosessia. Suomi tukee EU:n tavoitetta suojella 30 % merialueista vuoteen 2030 mennessä, ja tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan myös yksityisiä suojelualueita.

”Ihmisen kehittämät ratkaisut ympäristökriiseihin eivät välttämättä ole aina kovin toimivia, jos ongelman tarkastelu on liian kapeaa. Suojelemalla luontoa ei kuitenkaan voi mennä pieleen. Suojelun avulla annamme monimuotoiselle meriluonnolle tilaa taistella rehevöitymistä ja ilmastonmuutosta vastaan. Palkinnoksi saamme kauniin saariston, josta pääsevät nauttimaan tulevatkin sukupolvet,” Ilkka Herlin painottaa.

Lue myös

Lue lisää
image/svg+xml