Ravinteiden kierrättäminen Itämeren alueella etenee – keinoja kartoitettiin Helsingissä
Itämeren alueen maille tehdään Suomen johdolla HELCOMissa yhteistä strategiaa ravinteiden kierrättämisen edistämiseksi. Strategia on yksi Suomen HELCOM-puheenjohtajuuskauden päätavoitteista. Suomi on HELCOMin puheenjohtajana vielä kesäkuun loppuun asti, jonka jälkeen nuijan ottaa Saksa. Ravinteiden kierrätyksen strategia, tai virallisesti Regional Nutrient Recycling Strategy, valmistuu vuoden 2020 loppuun mennessä ja se on tarkoitus toimeenpanna seuraavan HELCOM ministerikokouksen päätöksellä yhdessä Itämeren toimintaohjelman (Baltic Sea Action Plan) päivittämistä.
Ravinnekierrätysstrategian visio ja tavoitteet sovittiin jo viime kesäkuussa ja nyt HELCOM, yhdessä ympäristöministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä EU:n Itämerenalueen strategiatoimijoiden (ml. SuMaNu-hanke) kanssa järjesti ravinnekierrätysstrategian toimenpiteistä kansainvälisen asiantuntijatyöpajan. Työpajassa käsiteltiin ravinnevirtoja laajasti, huomioiden sekä maatalouden että yhdyskunnat. Erityisesti tarkasteltiin eläintuotannon lannan ja jätevesien ravinteiden kierrättämisen mahdollisuuksia ja keinoja.
Esimerkkejä työpajassa esiin nostetuista keinoista ovat mm. eläintiheyden rajoittaminen eläintuotannossa ja ravinteiden talteenotto jäteveden puhdistamoilta, josta hyvänä esimerkkinä on Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) kehittämä RAVITA-tekniikka. Eläintiheyden rajoittaminen on kaksipuolinen kolikko, joka toisaalta rajoittaa myös lannan ravinteiden kustannustehokasta prosessointia ja sitä myötä kaventaa kierrätys- ja jatkojalostusvaihtoehtoja. Työpajassa tunnistettiin hyvin, että keinot täytyy olla taloudellisesti kestäviä ja hyväksyttäviä myös elinkeinon harjoittajan näkökulmasta. Siksi on tärkeää osallistaa elinkeinot, kuten maatalous ja ruokaketju laajemminkin sekä energiasektori mukaan työhön. Itse keinoja tulisi miettiä houkuttelevuuden ja kannustavuuden kautta ja riskit on huomioitava sekä itse kierrätysravinnetuotteissa myös taloudellisessa mielessä eritoten liittyen suuriin laitosinvestointeihin.
SuMaNu-hanke esitteli tilaisuuden alustukseksi alustavia toimenpidesuosituksia, jotka käsittelivät tarkemman lanta- ja lannoitustiedon käyttöönottoa, lannan prosessointitekniikoita, alueellisten ravinnekertymien purkamista ja niiden syntymisen estämistä, lannan ja kierrätyslannoitteiden turvallisuuden ja puhtauden varmistamista sekä tiedon ja koulutuksen tehostamista. SuMaNu-hankkeelta on myös tulossa maalis-huhtikuun aikana kaksi kattavaa raporttia koskien lannankäsittely- ja lannoitustekniikoita ja keinoja lannan ravinteiden hyödyntämiseen ja alueellisten ravinneylijäämien purkamiseen.
Itämeren alueen ravinnekierrätysstrategian kehittäminen jatkuu kevään ja syksyn aikana HELCOMin asiantuntijaryhmissä, joissa käydään läpi työpajassa ehdotettuja keinoja ravinnekierrätyksen edistämiseksi. SuMaNu-hanke järjestää myöhemmin tilaisuuden, jossa esitellään hankkeen suosituksia.
Yksityiskohtaisemmin työpajan antiin voi tutustua HELCOMin ja SuMaNu -hankkeen sivuilla:
