Rahtialusten jätevesien purkaminen satamiin onnistuu yhteistyöllä

Rahtialusten jätevedet ovat ravinnepitoisia ja haitta-aineita sisältäviä mustia ja harmaita vesiä. Jätevedet ovat osa meriliikenteen aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Baltic Sea Action Group on työskennellyt vuodesta 2020 saakka Ship Waste Action –hankkeessa, jossa pyritään vähentämään rahtialusten jätevesipäästöjä Itämereen.  

Vuosien työ alkaa tuottaa tulosta, sillä hallitus on antanut eduskunnalle lakiesityksen muutoksista merenkulun ympäristönsuojelulakiin ja siihen liittyviin lakeihin. Lakimuutoksella pyritään kieltämään jätevesien päästäminen Suomen aluevesille. Vaikka laki muuttuisi, varustamot, satamat ja rahdinantajat ovat avainasemassa siinä, miten lain pykälää aletaan toteuttaa.

Lakimuutos voi kieltää rahtialusten jätevesien päästämisen mereen 

• Merenkulun haitallisia ympäristövaikutuksia pyritään vähentämään kansainvälisillä ja alueellisilla yleissopimuksilla sekä kansallisella lainsäädännöllä.  
• Rahtialusten jätevesien purkaminen satamiin ja niiden kierrätys on vapaaehtoista. 
• Vuoden 2024 aikana hallitus esittää merenkulun ympäristönsuojelulain muuttamista tavalla, joka kieltäisi alusten jätevesien päästämisen Suomen aluevesillä. 
• Suomalaisilla satamilla on jo lakisääteinen velvollisuus ja nykysäädösten mukaiset valmiudet vastaanottaa alusliikenteen käymäläjätevedet. 

Jätevedet ovat ympäristökuormitusta, johon voidaan vaikuttaa 

ESL Shipping on suomalainen varustamo, joka tavoittelee vastuullisuusohjelmassaan kaikkien jätevesien purkamista satamiin. Varustamo on osallistunut BSAG:n koordinoimaan rahtialusten jätevesien koostumustutkimukseen. Tutkimuksella halutaan selvittää, paljonko rahtialusten käsitellyistä jätevesistä löytyy erilaisia merta rehevöittäviä ravinteita ja ulosteperäisiä bakteereita.  

ESL Shipping:n operatiivisista ja ympäristöasioista vastaavan johtajan Kirsi Ylärinteen mukaan varustamo pyrkii jatkuvasti edistämään ympäristöasioiden huomioimista kaikessa toiminnassaan ja tarjoamaan asiakkailleen tietoa meriliikenteen ympäristökuormasta. Ylärinne kertoo asiakkaiden olevan kiinnostuneita erityisesti meriliikenteen ilmastopäästöistä, mutta konserni on itse arvioinut myös alusten jätevesipäästöt tärkeäksi vastuullisuusteemaksi:  

“Jätevesien päästöt sijoittuivat oman toimintamme ympäristövaikutusten arvioinnissa korkealle osaksi sen takia, että niiden vähentämiseen voimme itse vaikuttaa.” 

Varustamo ei voi yksin tehdä muutosta esimerkiksi jätevesipäästöjen purkamisesta satamiin. Meriliikenteen jätevesipäästöjen vähentämiseksi tarvitaan koko ketjun toimijoita.

Termit haltuun: Mitä eroa on harmailla ja mustilla jätevesillä?

• Harmaa vesi on talous- ja pesuvettä.  
  • Peräisin esimerkiksi laivan keittiöstä, pesukoneista ja suihkuista.  
  • Saa purkaa Itämereen missä vain sekä matkustaja- että rahtialuksilta. Harmaita vesiä eivät koske kansainväliset säädökset, eikä niiden päästämistä meriin valvota.  
  • Harmaiden vesien mukana mereen saattaa päätyä jauhettua ruokajätettä, ravinteita ja pesuainejäämiä. 
• Musta vesi on peräisin aluksen WC-tiloista 
  • Rahtilaivat voivat purkaa käymäläjätevetensä mereen, kunhan etäisyys rannasta on nykyisten säädösten mukainen.  
  • Käsitellylle etäisyys 5 kilometriä 
  • Käsittelemättömälle 22 kilometriä 

Miksi jätevesien purkaminen maihin on vaikeaa? 

Kun rahtialus seilaa merellä, sillä on vaihtoehtona joko purkaa jätevetensä suoraan mereen, tai tyhjentää ne sataman vastaanottolaitteisiin. Itämeren alueen satamissa on käytössä No Special Fee -maksujärjestelmä. Tämä tarkoittaa sitä, että satamaan saapuvilta aluksilta veloitetaan jätemaksu riippumatta siitä, jättääkö alus jätteitä satamaan vai ei.  

Satamissa työskentelee laiva-agentteja, jotka pitävät yhteyttä saapuvien alusten kanssa. Agentti voi vaikuttaa siihen, ymmärretäänkö esimerkiksi ulkomaisella rahtialuksella, että jätevesien tyhjennys kuuluu automaattisesti osaksi pakollista jätemaksua. Baltic Sea Action Group on osana Ship waste action -hanketta valmistellut waste fee -infon, jonka avulla on lisätty tietoisuutta No Special Fee -järjestelmästä.  

Käytännössä rahtialusten jätevesien purkaminen satamiin vaatii yhteistyötä ja yhteisen tahdon. Alus tekee 24 tuntia ennen satamaan saapumista alusjäteilmoituksen, jonka perusteella satamaan tilataan tarvittavat palvelut. Satamilla on yleensä ympärivuorokautinen sopimus jätehuoltoyrityksen kanssa, jotta palvelun pitäisi olla tarvittaessa saatavilla. Jätevedet tyhjennetään satamassa joko kiinteään vastaanottolaitteeseen tai erityiseen säiliöautoon, joka tulee useimmiten tilata satamaan erillisenä palveluna. Purkuprosessiin vaaditaan yleensä kahden miehistön jäsenen työpanosta.  

Suurin haaste on logistiikassa: miten ajoittaa säiliöauton tilaaminen oikeaan aikaan muiden satamatoimintojen oheen, kun rahtialukset seilaavat yötä päivää ja saattavat saapua satamaan erikoisiin aikoihin. Miehistön lakisääteinen lepoaika voi esimerkiksi osua juuri sille hetkelle, kun säiliöauto olisi käytettävissä tai säiliöauton kuskin lepoaika osuu aluksen saapumisajankohdalle. Tyhjennysprosessin kesto voi vaihdella, riippuen pumppujen tehosta ja tyhjennysletkujen pituuksista.  

Varustamojen, satamien ja rahdinantajien yhteinen vastuullisuusteko 

Logistiikan järjestäminen on vaikeaa, mutta ei suinkaan mahdotonta. Onnistuminen voidaan nähdä koko ketjun toimijoiden vastuullisuustekona. Kirsi Ylärinne kehuu satamia, jotka tekevät jätteiden jättämisen helpoksi aluksille: 

“Alukset tietävät ne satamat, joissa homma toimii hienosti. Raahen SSAB:n satamassa on järjestetty asiat niin helpoksi, että laivat haluavat jättää sinne enemmän jätettä. Tämä tarkoittaa lisää jätehuollon kuluja satamalle, mutta tuntuu, että esimerkiksi Raahessa tämä halutaan nähdä mahdollisuutena ongelman sijaan.” 

Ylärinne huomauttaa myös, että Raahen satama on suuri ja vilkas teollisuussatama, jossa on tilausta toimivalle jätehuollolle. Pienemmissä satamissa säiliöautoa voidaan tarvita harvemmin, jolloin kertatyhjennyksen kustannus kasvaa suuremmaksi.  

Laajamittainen jätevesien tyhjennys satamiin vaatii varustamoilta ja satamilta tiedon jakamista ja investointeja. Vanhemmissa aluksissa tekniikka saattaa rajoittaa sitä, mitä jätevesiä alukset voivat jättää satamiin. Rahdinantajillakin on mahdollisuus vaikuttaa.  Yritys voi määritellä, puretaanko sen meriliikenteen kuljetuksissa jätevedet satamiin. Näin ovat tehneet esimerkiksi UPM ja Nokian Renkaat Itämeri-sitoumuksissaan.  

“Vaikka jätevesien tyhjennys tapahtuu laivan ja sataman välillä, laiva menee sinne satamaan lastin takia. Itse ajattelen, että pitäisi olla kaikkien toimijoiden yhteinen halu saada tämä toimivaksi”, Kirsi Ylärinne summaa.