Pölyttäjäkatoa voi torjua maatiloilla: uusi opas kertoo miten
Tieto ja kannustus ovat avainasemassa, kun pölyttäjäkatoa torjutaan maatiloilla. Uusi opas tuo pölyttäjätiedon kaikkien suomalaisten viljelijöiden saataville. Oppaassa kuullaan niin viljelijöiden kuin muiden asiantuntijoiden näkemyksiä. Lisätietoa aiheesta ja oppaasta esitellään Pölyttäjäystävällinen maatila -hankkeen päätöswebinaarissa 8.12.2021.
Pölyttäjäkato on uhka yhteiskunnan ja koko maailman hyvinvoinnille, ja erityisesti ruoantuotannolle. Ilman luonnonvaraisia pölyttäjiä joutuisimme keksimään muita tapoja pölyttää monia kasveja, joista olemme riippuvaisia. Kuitenkin juuri maatalous vaikuttaa negatiivisesti pölyttäjäkantoihin. Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että pölyttäjien tilaa voi, ja kannattaakin, kohottaa kaikilla Suomen maatiloilla.
”Uskomme, että suomalaiset viljelijät mielellään auttavat pölyttäjiä omalla maatilallaan, jos he saavat tietoa ja kannustusta siihen,” kommentoi Pölyttäjäystävällinen maatila -hankkeen vetäjä Traci Birge. Hanke on osa Carbon Action -työtä.
”Vastaamme tiedon tarpeeseen hanke 8.12.2021 julkaistavalla oppaalla. Helposti lähestyttävällä oppaalla pyrimme kasvattamaan viljelijöiden tietämystä ja osaamista, jotta jokainen viljelijä voisi kehittää maatilaansa pölyttäjäystävällisemmäksi,” Birge jatkaa.
Monen asiantuntijan yhteistyönä syntynyt Pölyttäjäystävällinen maatila -opas tarjoaa konkreettista apua viljelijöille, jotka haluavat toimia pölyttäjäystävällisesti. Opas kokoa ensimmäisenä Suomessa pölyttäjäystävällisen maatilan pääperiaatteet.
Vierelän tilalla Vihdissä viljelijät Eliisa ja Mika Malin perustivat hankkeen tiimoilta niin kutsutun kukkivan petopenkan, josta pölyttäjät saavat ravintoa ja suojaa, lisäten luonnon monimuotoisuutta maatilalla. Penkan perustamisesta tuotettiin video, joka näyttää, miten penkka voidaan toteuttaa käytännössä.
”Petopenkan perustaminen on helppoa muiden muokkaus- ja kylvötöiden ohessa. Penkka toimi hyvin jo ensimmäisenä kesänä ja siitä löytyi pienellä hakemisella kuusi kimalaislajia. Jännittävää on jäädä seuraamaan, miten penkkojen lajisto muuttuu ja kuinka pian se näkyy viljelykasveilla havaittavien pölyttäjien ja muiden hyötyhyönteisten määrässä,” kertoo Eliisa Malin, joka myös työskentelee Baltic Sea Action Groupin (BSAG) uudistavan viljelyn suunnittelijana.
Oppaassa viljelijät äänessä
Opas tarjoaa taustatietoa Suomen pölyttäjistä ja pölytyksen merkityksestä maataloudelle, esitetään tutkimustietoa ja asiantuntijoiden näkemyksiä, ja neuvotaan parhaat toimenpiteet ja ratkaisut maatilojen pölyttäjäystävällisyyden kehittämiseksi. Oppaassa on useampia haastatteluita, joissa viljelijät kertovat omiin sanoin, miten ovat ottaneet pölyttäjät huomioon omalla maatilalla.
Pölyttäjälajien runsaus lisää myös muuta luonnon monimuotoisuutta sekä parantaa pölyttäjäriippuvaisten viljelykasvien satoa ja laatua. Yksi oppaan keskeisimmistä teemoista on pölyttäjien tarpeet. Suuresta lajikirjosta huolimatta pölyttäjäryhmillä ja -lajeilla on yhteistäkin: jokainen pölyttäjälaji pystyy lisääntymään ainoastaan paikoissa, joissa on sopivat resurssit kesällä ja riittävästi suojaa talvella. Näin ollen kaikki pölyttäjät tarvitsevat sopivia kukkia perustarpeita ja lisääntymistä varten sekä lajikohtaisia muita resursseja, kuten pesämateriaaleja ja talvehtimispaikkoja.
Pölyttäjä-ystävällinen maatila -webinaari 8.12.
Noin 60-sivuinen ”Pölyttäjäystävällinen maatila” -opas viljelijöille sekä kukkivasta petopenkasta kertova video julkaistaan 8.12.2021 hankkeen loppuwebinaarissa. Webinaarissa asiantuntijat, kertovat miten Suomi valmistautuu tukemaan pölyttäjiä uuden Kansallisen pölyttäjästrategian ja uuden maatalousohjelman (CAP) kautta, miten kasvinsuojeluaineet vaikuttavat pölyttäjiin, ja miten pölyttäjiä voi tukea maatiloilla. Kaksi viljelijää, yksi Suomesta ja toinen Iso-Britanniasta, kertoo miten ottavat pölyttäjät huomioon omilla maatiloillaan.
”Pölyttäjäystävällinen maatila” -opas julkaistaan sekä suomeksi että ruotsiksi, ja se tulee ladattavaksi ilmaiseksi Carbon Action-nettisivulta. ”Pölyttäjäystävällinen maatila: neuvontamateriaalia viljelijöille” on yksivuotinen hanke, jonka rahoittaa Maj ja Tor Nesslingin säätiö. Hanke toteutetaan Helsingin yliopiston maataloustieteen laitoksen ja Baltic Sea Action Groupin (BSAG) Carbon Action -alustan yhteistyönä.
Lisätietoa:
Traci Birge, MMT
Vieraileva tutkija, Helsingin Yliopisto
+358 50 353 4873
Eija Hagelberg
Projektijohtaja, Baltic Sea Action Group
+358 50 060 9526
