Mikko Heikkisen maitotilalla tunnistetaan uudistavan viljelyn hyödyt ja kokeillaan rohkeasti uutta

Mikko Heikkinen ja hänen veljensä pyörittävät Lapinlahdella sijaitsevaa maitotilaa, jolla on 170 lypsylehmää ja 260 hehtaaria viljeltyä peltoa.

Heikkinen on toiminut maitotilayrittäjänä jo 19 vuotta, ja hän viihtyy roolissaan paremmin kuin hyvin. “Jollain tapaa olen kasvanut kiinni maanviljelykseen ja kotitilaan”, Heikkinen kuvailee. Viime keväänä Heikkinen valittiin Valion hallintoneuvoston puheenjohtajaksi.

Kasvukuntoa ja viljelyvarmuutta uudistavasta viljelystä

Kun Heikkinen joitakin vuosia sitten kuuli uudistavasta viljelystä, hän huomasi, että siihen kuuluvat toimet olivat hänelle ennestään tuttuja. Esimerkiksi monilajista nurmea maitotilalla on viljelty jo 15 vuoden ajan.

Uusien menetelmien käyttöönotto lähti yrittäjän omasta tarpeesta. Monilajisella nurmella pystyttiin parantamaan kasvukuntoa useasta maalajista koostuvilla pelloilla. “Peltojen peruskasvukunto täytyy olla hyvällä tasolla vaativammissakin olosuhteissa, jotta voidaan ylläpitää hyviä satotasoja ja sen kautta viljelyvarmuutta”, Heikkinen toteaa.

Monilajisen nurmen lisäksi Lapinlahdella on kokeiltu erilaisia maanmuokkausmenetelmiä ja -ajankohtia sekä lisätty viljelykiertoon uusia kasveja, kuten hernettä. “Toimet ovat lähteneet tilan omista tarpeista, ja olemme kokeneet ne mielekkäiksi. Olemme myös nähneet hyödyn tilan tuottavuudelle”, Heikkinen kertoo.

Heikkisen tilalla uudistava viljely on parantanut maitotilan omavaraisuutta. Tällä hetkellä niin nurmirehu kuin viljelykasvitkin tulevat omalta tilalta.

Heikkisen mielestä uudistavan viljelyn menetelmät sopivat maitotiloille enemmän kuin hyvin. “Maitotiloilla on mahdollista ylläpitää todella monipuolista viljelykiertoa ja hyödyntää satokasveja rehuna. Tilalla syntyvä lanta taas parantaa maan kasvukuntoa ja kierrättää ravinteita”, Heikkinen toteaa. Monipuoliseen viljelykiertoon perustuvaa viljelyä hän pitää kestävän viljelyn ja ruokajärjestelmän perustana.

Rohkeita kokeiluja

Heikkisen maitotila on yksi neljästä tilasta, jotka ovat mukana Valion Hiilineutraali maitotila -pilotissa. Viisivuotisessa pilotissa selvitetään, miten tiloilla toteutettavat konkreettiset ilmastotoimet vaikuttavat maidontuotannon päästöihin, miten ne sopivat maatilojen arkeen sekä millaisia kustannushyötyjä ja -vaikutuksia niillä on.

Tiloilla testataan esimerkiksi metaanipäästöjä vähentäviä ruokintaratkaisuja ja hiilijalanjälkilaskentaa. Lisäksi edistetään uudistavaa viljelyä ja kokeillaan erilaisia lannoitusratkaisuja, osallistutaan biokaasun tuotantoon, pienennetään rehu- ja maitohävikkiä sekä mitataan nurmen hiilensidontaa ja maaperän hiilipäästöjä. Maitotiloille tehdään myös suunnitelma luonnon monimuotoisuuden tukemiseksi.

Heikkisen mukaan pilottiin oli luonteva liittyä, sillä häntä on aina kiinnostanut oman tilan kehittäminen ja työn tulosten mittaaminen. Hän toivoo, että pilottitutkimuksella luotaisiin perustaa uusille, mahdollisimman laajasti käyttöön otettaville toimintatavoille.

“Meillä on valtavasti tutkimustietoa, mutta asiat eivät aina toimi niin kuin teoriassa olisi parasta. Pilotissa tehtävillä kokeilla haetaan parhaita mahdollisia toimia käytännön tiloille”, Heikkinen kertoo.

Pilottihankkeeseen liittyminen on ruokkinut Heikkisen kokeilunhalua. “Mielenkiintoista päästä vertailemaan erilaisten lannoitteiden ja toimenpiteiden vaikutusta. Voidaan esimerkiksi ottaa kaksi lohkoa, jättää toisessa jotain olennaista tekemättä ja seurata toimenpiteiden vaikutuksia kasvustoon”, Heikkinen kertoo.

Valio ja sen maitotilat ovat tehneet määrätietoista ilmastotyötä jo useamman vuoden ajan. Valio aloitti hiiliviljelykoulutusten järjestämisen yhteistyössä Baltic Sea Action Groupin (BSAG) kanssa Carbon Action -yhteistyöalustalla vuonna 2018 ja on nyt kouluttanut uudistavan viljelyn menetelmiä yli 1500 maidontuottajalle. Yhtä monta Valion maitotilaa tekee hiilen sitoutumista edistäviä viljelytoimenpiteitä yhteensä noin 130 000 peltohehtaarilla.

BSAG:n käynnistämä Carbon Action -yhteistyöalusta kokoaa yhteen yritykset, viljelijät ja tutkijat uudistavan viljelyn edistämiseksi. Tässä yhteistyössä yksi keskeinen osa on Ilmatieteen laitoksen koordinoima tutkimustyö ja hiilensidonnan todentaminen.

Yhteistyön tiivistämistä ja porkkanoita viljelijöille

Avain uudistavan viljelyn yleistymiseen löytyy eri tahojen välisestä yhteistyöstä, jota Heikkisen mukaan tulisi tiivistää entisestään. “Pidän tärkeänä yhteistyötä erityisesti viljelijöiden kanssa, jotta löydämme hyviä käytännön tapoja toimia tiloilla”, Heikkinen toteaa.

“Jos toimenpiteet halutaan tuoda nopeammin tilatasolle, tarvitaan alkuun myös kannustimia, jotta entistä useammalla viljelijällä olisi rohkeutta ja halua kokeilla uutta”, hän jatkaa.

Ruokaketjun osalta Heikkinen tiivistäisi ainakin naudanlihantuotannon ja maidontuotannon yhteistyötä. Molemmilla tuotantosuunnilla on samanlaisia haasteita ja molemmat pohjautuvat nurmiviljelyyn. “Kestävä ruokaketju on yhteinen haaste, jota ei voi tietty tuotantosuunta tai toimija yksin ratkaista”, Heikkinen summaa.