Maatalous voi torjua monia ajankohtaisia uhkia
Euroopan yhteinen maatalouspolitiikka voi auttaa maataloutta ratkomaan aikamme kiperiä ongelmia, esittää uusi aloite. Monipuolisen joukon käynnistämä eurooppalainen CAP-aloite tuo maatalouden kannattavuutta, ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuntaa sekä EU:n turvallisuutta lisääviä käytäntöjä päätöksentekijöiden tietoon. Laajapohjaisella joukolla nostetaan esiin jo nyt käytössä olevia ja tutkittuja ratkaisuja, joiden valtavirtaistuminen hyödyttää koko Eurooppaa.
Aloitteen lanseerausseminaarissa Euroopan parlamentissa 11.12. keskusteltiin monipuolisesti maatalouden haasteista ja niiden ratkaisuista katsomalla ensin isoa kuvaa ja tarkentamalla sitten viljelijöiden todellisuuteen.
Europarlamentaarikko Elsi Katainen (kesk.) toi esiin sen, että vaikka maataloudessa on rahoituksesta pulaa, ei vaikuta todennäköiseltä, että julkista rahaa olisi alalle jaossa jatkossa enemmän, kun pienemmästä julkisesta rahapotista kilpailevat yhä useammat tahot ja tarpeet. Julkisia varoja on käytettävä viisaasti ja maatalouteen on löydyttävä entistä enemmän myös yksityistä rahoitusta.
Europarlamentaarikko Pekka Toveri (kok.) nosti esiin, että ruoantuotantomme on tällä hetkellä riippuvaista diktatuureista – Valko-Venäjän ja Venäjän lannoitteista ja niiden raaka-aineista. Maatalouspolitiikan tulisi Toverin mukaan edistää tämän riippuvuuden katkaisemista.
Maatalouspolitiikkaa tehdään monimutkaisessa kontekstissa
Wageningenin yliopiston hallituksen puheenjohtaja Sjoukje Heimovaara avasi yliopiston laajaan tutkimukseen pohjaten puheenvuorossaan maatalouteen liittyviä keskeisiä ongelmia ja niiden linkittymistä toisiinsa.
Kuinka omavaraisia haluamme olla? Miten viljelyskelpoinen peltomaa riittää täyttämään kaikki tarpeemme nyt ja tulevina vuosikymmeninä? Haluammeko ohjata kuluttajakäyttäytymistä vai annammeko nykyisten käyttäytymiseen vaikuttavien voimien pysyä ennallaan?
Tarve irtautua fossiilisista polttoaineista ja raaka-aineista luo paineita tuottaa entistä enemmän biopohjaista energiaa ja materiaaleja, joten tarve hedelmälliselle peltopinta-alalle tulee tulevaisuudessa todennäköisesti kasvamaan. Nykyiset valtavirran viljelymenetelmät kuitenkin köyhdyttävät maaperää heikentäen peltojen tuottavuutta, ja ilmastokriisi voi pahentaa tilannetta entisestään.
Mahdollisia ratkaisuja maatalouden kestävyysongelmiin on kuitenkin paljon, Heimovaara korostaa. Jokaisen huomiota vaativan ongelman kohdalla on jonkun verran liikkumavaraa ja erilaisia ratkaisumalleja. Tarjolla ei kuitenkaan ole helppoja ratkaisuja. Keskinäisriippuvaisessa maailmassa jokainen valittu ratkaisu vaikuttaa myös muihin ongelmiin ja niiden mahdollisiin ratkaisuihin.
”Tässä kompleksisessa todellisuudessa vuoropuhelu ja yhteinen ymmärrys ovat välttämättömiä ratkaisujen luomiseksi. Tarvitsemme uutta ajattelua ja hyvin laajaa ymmärrystä toimivan politiikan rakentamiseksi. Tätä CAP-aloite tarjoaa,” sanoo toimitusjohtaja Ville Wahlberg Baltic Sea Action Groupista.
Maatalouden kannattavuus kestävyyssiirtymän edellytyksenä
Viljelijät eri puolilta Eurooppaa toivat tilaisuuteen arvokasta tietotaitoaan ja näkymiä käytännön maatalouden moninaisiin todellisuuksiin. Monien eri puolilla Eurooppaa toimivien viljelijöiden viime vuosien kokemuksia yhdistää se, että ilmaston muuttuessa vettä sataa joko liikaa tai liian vähän tai väärään aikaan. Klarien Klingen Alankomaista, Manuel Troya ja Felix de Villar Espanjasta, Marja Oesch Suomesta, Gerard Dumont de Chassart Belgiasta ovat löytäneet ja kehittäneet pelloilla toimivia ratkaisuja, jotka parantavat maan kasvukuntoa, sitovat hiiltä, suojelevat luonnon monimuotoisuutta ja parantavat tilan kannattavuutta haastavissa oloissa.
Marja Oesch kertoi pohtineensa ennen viljelijäksi ryhtymistä onko maataloudella tulevaisuutta. Oesch katsoi, että maatalouden näkymät olivat hyvin synkät. Oppimalla uudistavasta viljelystä mm. kokeneilta viljelijöiltä Oesch näki, että on jo olemassa käytännönratkaisuja niin maatalouden heikkoon kannattavuuteen kuin ympäristöongelmiin.
Viljelijäpuheenvuoroissa toistui toive ennustettavasta ja pitkäjänteisestä politiikasta. Viljelijät pitivät myös esillä tarvetta saada maatalouden kannattavuus ja tuottajahinnat kuntoon, jotta alan tulevaisuus ja Euroopan ruokaturva voidaan turvata. Maatalouden heikko kannattavuus hankaloittaa alan kestävyyssiirtymää ja estää nuoria hakeutumasta alalle. Euroopan nuorten viljelijöiden liiton Rūdolfs Pulkstenis korosti taloudellisia mahdollisuuksia ja riskien hallintaa: nuorille viljelijöille on oltava tarjolla viljelymaata sekä rahoitusta tarvittaviin investointeihin kohtuullisilla ehdoilla.
Kompleksisessa todellisuudessa vuoropuhelu ja yhteinen ymmärrys ovat välttämättömiä ratkaisujen luomiseksi.
Ville Wahlberg, toimitusjohtaja, Baltic Sea Action Group
Keskustelusta uusia ratkaisuja
CAP-aloitteen kumppanit uskovat, että vaikka maatalouden ongelmat ovat monimutkaisia, on niihin olemassa myös niin tutkimuksessa kuin pellolla todennettuja ratkaisuja. Niin viljelijäkentästä kuin ruokaketjun yrityksistä löytyy kiinnostusta ja halukkuutta luoda muutosta.
CAP-aloitteen kumppanit peräänkuuluttavatkin politiikkaa, joka tukee viljelijöitä ja muuta ruokajärjestelmää muuttuvassa maailmassa ja muutoksen tekemisessä. CAP-aloitteessa käydään vielä koko vuoden 2025 ajan käymään keskustelua politiikkatoimista, jotka ohjaavat kohti kokonaiskestävää maataloutta.
”Maatalouspoliittinen päätöksenteko on täynnä vaikeita valintoja, mutta on tärkeää huomata, että toimimattomuudella on erittäin kova hinta. Seuraavan parin vuoden aikana tehdään päätöksiä, joiden vaikutukset kantavat pitkälle tulevaisuuteen,” toteaa Ville Wahlberg.
OTA YHTEYTTÄ
