Maan kasvukunto nousuun vuokrapelloilla
BSAG aloitti loppusyksystä 2024 valtakunnallisen Vuokrapellot kuntoon -tiedonvälityshankkeen. Sen päämääränä on tietoisuuden lisääminen maan kasvukunnon merkityksestä vuokrapeltojen satotasojen, arvon ja ympäristövaikutusten kannalta. Hankkeella tavoitellaan myös yhteistyön ja keskustelun lisäämistä pellon omistajan ja vuokraajan välillä.
Suomessa on 2,2 miljoonaa hehtaaria peltoalaa, josta noin 37 % on vuokrattuja. Se on merkittävä osuus, ja vuokrapeltoalaa esiintyy kaikissa maakunnissa.
Peltojen peruskunnostusvelkaa löytyy Suomessa laajasti, mutta osa ongelmista, kuten maan liiallinen happamuus ja puutteet pellon vesitalouden hoidossa, korostuvat vuokralohkoilla.
Yksi tekijä ilmiön taustalla on vuokrasopimuksen usein suhteellisen lyhyt kesto: noin 3–5 vuotta. Lyhyet vuokrasopimukset lisäävät viljelyn epävarmuutta, eivätkä motivoi viljelijää panostamaan pellon peruskunnostustoimiin.
Monet maanomistajat katsovat kunnostustöiden kuuluvan pellon vuokraajille. Maan kasvukuntoon sijoittamalla pellonomistaja voi kuitenkin vaikuttaa peltonsa tuottokykyyn, mikä lopulta heijastuisi pellon kauppahintaan.
Vuokrapeltojen, kuten muidenkin peltojen, kasvukuntoon satsaamalla voidaan pienentää ympäristökuormitusta, varmistaa sadontuottoa ja vahvistaa suomalaista ruokaturvaa.
Tietoa pellonomistajille, viljelijöille ja päättäjille
Uudessa tiedonvälityshankkeessa haluamme tavoittaa ensisijaisesti sellaiset pellonomistajat, jotka eivät itse viljele maitaan. Heille välitetään tietoa siitä, miksi peltomaan kunnosta huolehtiminen kannattaa ja miten he voivat parantaa peltomaan kuntoa yhteistyössä vuokralaisen kanssa.
Lisäksi kannustamme viljelijöitä ottamaan kasvukuntoasiat puheeksi vuokranantajien kanssa. Päättäjille hanke jakaa tietoa vuokrapeltoihin liittyvistä ongelmista ja miten niitä voidaan ratkaista.
Hankekumppanien tärkeät tehtävät
Maanomistajain Liitto on maanomistajien edunvalvonta- ja neuvontajärjestö, jonka rooli hankkeessa on pitää esillä maanomistajien tarpeita ja huolehtia siitä, että liiton jäsenet saavat tietoa hanketoiminnasta.
Toiminnanjohtaja Kimmo Collander painottaa, että pellon vuokraaminen edellyttää osaamista molemmilta sopimusosapuolilta: ”Omistajat ovat saattaneet etääntyä aktiiviviljelystä ja heidän tietämyksessään peltojen kasvukunnon ylläpidosta voi olla parantamisen varaa. Tällä on merkitystä peltojen arvon säilyttämisen ja niiden vesistövaikutusten kannalta.”
Maanviljelijöiden, metsänomistajien ja maaseutuyrittäjien etujärjestö Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n tehtävä hankkeessa on pitää esillä viljelijöiden tarpeita ja huolehtia siitä, että MTK:n viljelijäjäsenet saavat tietoa hankkeesta ja sen edistämistä asioista.
MTK:n ympäristö maa- ja metsätalouden vesiensuojelun asiantuntijana toimiva Airi Kulmala tuo esiin tarpeen lisääntyneelle vuorovaikutukselle vuokrasopimusosapuolten välillä: ”Pellonomistajan ja peltoa vuokraavan viljelijän välistä keskustelua lisäämällä voimme vaikuttaa vuokrasopimuksien sisältöön ja kestoon. On tärkeää saada molemmat osapuolet puhaltamaan yhteen hiileen maan kasvukunnon puolesta, sillä näin voidaan saavuttaa myönteistä kehitystä monella saralla.”
Hanke on kaksikielinen ja ruotsinkielisten viljelijöiden näkökulmaa siinä edustaa Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC, joka on suomenruotsalaisten maa- ja metsätaloustuottajien sekä maaseudun edunvalvontajärjestö. Konkreettisena toimena SLC:n asiamies Rikard Korkman ehdottaa lisäystä vuokrasopimusmalleihin: ”Viljelijän ja maanomistajan välisen keskustelun tueksi luotuja vuokrasopimusmalleja on kehitettävä. Jos sopimusmallit sisältäisivät osion maaperän kasvukunnosta, aihe tulisi luonnollisesti puheeksi vuokrasopimusneuvotteluissa.”
Muut tärkeät yhteistyökumppanit
Useat kunnat omistavat peltoja, joita he vuokraavat viljelijöille. BSAG tekee yhteistyötä Vantaan kaupungin kanssa, joka on sitoutunut edistämään uudistavaa viljelyä omistamillaan pelloilla. Usealla muullakin kunnalla on maan kasvukunnon hoitoon liittyviä hankkeita suunnitteilla tai meneillään.
Vaikka kuntien osuus maamme vuokrapelloista on melko pieni, hankkeemme kannalta on tärkeää tehdä yhteistyötä edelläkävijäkuntien kanssa, jotka kokeilevat uusia käytäntöjä.
Ylläpidämme yhteistyökumppaneidemme kanssa aktiivista vuoropuhelua ja tiedottamista vuokrapeltojen maan kasvukuntoon liittyvistä pullonkauloista sekä hyvistä esimerkeistä ja parhaista käytännöistä niiden ratkaisemiseksi.
Tuloksena lisää yhteistyötä maan kasvukunnon hyväksi
Yhteistyö ja keskustelu pellonomistajien ja -vuokraajien välillä paranee, mikä tarkoittaa sitä, että maan kasvukunto otetaan tulevaisuudessa paremmin huomioon vuokrasopimuksissa. Sadontuottokyky paranee, mikä hyödyttää viljelijää kasvavina tuloina ja omistajaa omistuksien arvon nousuna.
Maan kasvukunnon parantumisella on useita myönteisiä vaikutuksia. Peltomaiden elvyttyä voidaan saada enemmän satoa pienemmillä ulkoisilla tuotantopanoksilla, jolloin resurssitehokkuus paranee.
Suomalainen ruokaturva ja ilmastomuutokseen sopeutuminen paranee, koska hyvässä kunnossa olevat pellot kestävät sään ääri-ilmiöitä paremmin kuin huonokuntoiset. Peltojen ympäristökuormitus pienenee, mikä tukee vesistöjä, ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta.