Maalta merelle – miten kunnat voivat vahvistaa Itämeren elinvoimaisuutta?

Kunnat omistavat paljon peltoa ja metsää, joilla Itämeren kuormitusta vähentäviä toimia voidaan ottaa käyttöön suoraan. Lisäksi monet esimerkiksi kaavoitukseen, energiantuotantoon ja hankintoihin liittyvät valinnat vaikuttavat Itämereen.

Kaupunkisuunnittelu vaikuttaa lähiluontoon ja Itämereen

Kaupunkisuunnittelu vaikuttaa vesistöihin ja muuhun ympäristöön, ja sen avulla voidaan hillitä myös Itämerta uhkaavaa ilmastonmuutosta. Monet paikallisluontoa hyödyttävät toimet vähentävät Itämereen kohdistuvaa kuormitusta – ja lisäävät usein myös kaupungin viihtyisyyttä.

Ympäristönsuojelu- ja kaavamääräykset ovat tehokas keino vaikuttaa kunnan Itämerikuormitukseen. Esimerkiksi Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa on määräys, joka edellyttää vesiensuojelutoimenpiteiden huomioimisen Tuomiojärven lähivaluma-alueelle laadittavissa kaavoissa. Määräyksillä voidaan myös ohjata metsien käyttöä kestävämpään suuntaan, ja ottaa erityiset luontoarvot (mm. suot ja vesistöjen ympäristöt) huomioon asettamalla metsätaloudelle selkeitä rajoitteita tai tiukempia säädöksiä.

Kaikki infra-hankkeet vaikuttavat väistämättä paikallisympäristöön. Kemijärvellä käydään nyt vilkasta keskustelua sinne kaavailluista pumppuvoimaloista, jotka helpottaisivat aurinko- ja tuulivoiman lisäämistä Suomessa. Toisaalta voimaloiden rakennustöistä ja toiminnasta voi koitua merkittäviä ympäristöhaittoja. Kuntien tulisikin olla huolellisia niiden alueille kaavailtujen hankkeiden suunnittelussa ja kokonaisvaikutusten arvioinnissa. Kuntien omissa rakennushankkeissa sekä purojen perkauksissa on oltava erityisen tarkkana vesistöpäästöjen osalta. Tällaisista projekteista voi syntyä merkittävää haittaa ja pahimmillaan synnytetään uusia ennallistettavia elinympäristöjä.

Monimutkaisten ongelmien edessä yhteistyö kaupunkiorganisaation eri osa-alueiden välillä sekä sidosryhmien kanssa on keskeistä. Kuntien suojelu- ja kaavoitustoimen keskinäinen yhteistyö on erittäin tärkeää,  jotta kaavoitus parantaa  paikallisympäristöä. Tärkeä uusi avaus on esimerkiksi Vantaan ekologisen kompensaation malli, jossa maankäytöstä luonnolle aiheutuvaa vahinkoa pyritään mahdollisuuksien mukaan välttämään tai lieventämään, ja välttämätön vahinko kompensoidaan muilla alueilla tehtävillä luonnon monimuotoisuutta edistävillä toimilla. Helsingin yliopisto julkaisi alkuvuodesta ekologisen kompensaation ohjeistuksen, joka helpottaa sen käyttöönottoa.

Sisävesien tilan parantamisesta hyötyy myös Itämeri

Kaikki Suomen kunnat sijaitsevat vesistöjen – jokien, järvien tai meren – äärellä. Lähivesistöjen kunnostaminen on hyvä keino vähentää Itämeren kuormitusta, ja esimerkiksi Jyväskylässä on saatu hyviä tuloksia Tuomionjärven kunnostushankkeesta. Kaupungilla on käynnissä myös hankkeita alueella sijaitsevien jokien kunnostamiseksi.

Vesistöjen tilaan vaikuttavat myös kaupunkien hulevedet, jotka sisältävät haitallisia aineita, kuten ravinteita ja raskasmetalleja. Esimerkiksi hulevesikaivojen suodattimilla voidaan pidättää mikromuovia ja ravinteita tehokkaasti. Myös kaupunkikosteikkoja voidaan rakentaa, jotta kiintoaineet ja niihin sitoutuneet haitta-aineet saadaan pidettyä poissa vesistöistä, niiden laskeutuessa hitaasti virtaavan veden pohjalle ennen luonnonvesiin päätymistä. Kosteikon kasvillisuus myös puhdistaa vettä hyödyntäessään ravinteita, jotka vesistöissä aiheuttaisivat rehevöitymistä.

Jyväskylä on ottanut kaupunkikosteikot osaksi hulevesisuunnitteluaan positiivisin tuloksin. Hulevesien puhdistamisen lisäksi kosteikko tarjoaa elinympäristöjä lukuisille eliöille ja kauniin ympäristön täynnä virkistysmahdollisuuksia alueen asukkaille. Kaupunkikosteikot ovat myös keino hallita ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvää tulvariskiä kaupunkialueilla.

Jyväskylän lisäksi hulevesiratkaisuja on otettu käyttöön Lahdessa, jossa hulevesiä on muun muassa ohjattu viheralueille ja puhdistettu suodattimilla, sekä vähennetty niiden määrää sadevettä pidättävien viherkattojen avulla. Liedossa kosteikkoja on hyödynnetty maatalouden ravinnevalumien vähentämiseksi.

Suojelualueet turvaavat Itämeren lajien tulevaisuutta

Itämeren monimuotoisuus on uhattuna rehevöitymisen, ilmastonmuutoksen ja erilaisten ihmispaineiden vuoksi. Paljon Itämeren vedenalaista luontoa on jo menetetty, mutta pinnan alta löytyy vielä kauniita, monimuotoisia ja elämää kuhisevia ympäristöjä. Suomalaisten kanta asiaan on selvä: tuoreessa luontobarometrissa 89 prosenttia vastaajista näkee, että luonnon monimuotoisuus tulee huomioida kuntatason päätöksenteossa.

Rannikkoalueen kunnilla on erityinen vastuu Itämeren vielä elinvoimaisten alueiden suojelemisessa. Monet kunnat ovat jo tarttuneet toimeen, ja esimerkiksi Helsingin uusimmassa luonnonsuojeluohjelmassa esitetään, että kaupungin meripinta-alasta kymmenen prosenttia suojellaan vuoteen 2040 mennessä. Toteutuessaan tämä kymmenkertaistaisi kaupungin suojeleman meripinta-alan. Myös Turun luonnon monimuotoisuusohjelmassa on esitetty toimenpiteitä, jotka vaikuttavat meriluontoon. Merellisten suojelualueiden perustamisen lisäksi kaupunki suunnittelee muun muassa virtavesien kunnostamista sekä vedenalaisten luontotyyppien selvittämistä.

Monet kuntien ilmastotoimet parantavat myös Itämeren tilaa

Itämeren huolestuttava tilanne on tiiviisti sidoksissa laajempiin kriiseihin, ilmastonmuutokseen ja luontokatoon. Kunnat voivat vaikuttaa Itämeren tulevaisuuteen tekemällä valintoja, jotka hillitsevät ilmastonmuutosta ja turvaavat luonnon monimuotoisuutta. Samalla ne toimivat esimerkkinä ja suunnan näyttäjänä kuntalaisille ja muille organisaatioille.

Uusiutuvien energianlähteiden suosiminen on tärkeää, jotta ilmastoa kuumentavista fossiilisista polttoaineista päästään eroon. Kuntakonserneihin kuuluvat energiayhtiöt tuottavat suurimman osan Suomen kaukolämpö- ja jäähdytysenergiasta. Esimerkiksi Helsingin omistama energiayhtiö Helen luopuu kaukolämmöntuotannossa kivihiilestä kokonaan huhtikuun alusta lähtien.

Kunnat omistavat paljon kiinteistöjä, joiden energiaratkaisut vaikuttavat ilmastonmuutokseen ja sen myötä Itämereen. Ii on luopunut öljylämmityksestä  kaikissa kiinteistöissään, mistä voi parhaimmillaan seurata laajempiakin vaikutuksia muiden toimijoiden ja yksityishenkilöiden seuratessa kunnan esimerkkiä.

Sesongin mukaisen ja nykyistä kasvispainotteisemman ruoan suosiminen on välttämätöntä niin Itämeren kuin sivilisaatiomme tulevaisuuden kannalta. Esimerkiksi Helsinki on linjannut, että kaupungin tilaisuuksissa tarjoillaan vain sesongin mukaista kasvisruokaa ja vastuullisesti pyydettyä lähikalaa, kun taas liharuoista ja kertakäyttöastioista luovutaan. Tampereella puolestaan oppilas voi nykyään kouluruokailussa valita kasvisvaihtoehdon ilman erillistä ilmoitusta. Ilmasto- ja ympäristökysymykset tulisi ottaa huomioon myös kuntien hankinnoissa ja kilpailutuksissa.

Ympäristöystävällisten käytäntöjen edistäminen kouluissa ja päiväkodeissa on tärkeää, sillä siellä kasvavat tulevaisuuden päättäjät. Esimerkiksi Iissä kaikki kunnan päiväkodit ja koulut ovat mukana energiaseurannassa, jossa tarkkaillaan kuukausittain lämmityksen, sähkön ja veden kulutusta sekä toteutetaan energiatehokkuustoimenpiteitä oppilaat osallistaen. Puolet syntyvistä säästöistä palautuu koululle tai päiväkodille. Samalla kun vähennetään energiankäyttöä, edistetään kaupunkilaisten osallisuutta ja opetetaan kestävästä kehityksestä kasvaville sukupolville.

Artikkeli on kaksiosaisen Maalta merelle -julkaisusarjan toinen osa. Sarjan ensimmäisessä osassa kerrotaan, miten kunnat vaikuttavat maa- ja metsätaloudesn Itämeri-kuormitukseen.