BSAG selvitti laivojen jätevesien ravinne- ja bakteeripitoisuuksia ja vaikutusta Itämereen
Rahtialusten kuormitus Itämereen voi olla paikallisesti merkittävää, osoittaa Baltic Sea Action Groupin tilaama tuore selvitys. Selvityksestä käy myös ilmi, että rahtialusten harmaiden vesien eri muuttujien pitoisuudet olivat yleisesti suurempia kuin matkustaja-alusten. Selvitys täyttää tietoaukkoa rahtiliikenteen ravinnekuormituksesta, jota ei ole aiemmin juuri tutkittu.
Rahti- ja matkustaja-alusten osalta arvioitiin mereen päätyvän kuormituksen suuruutta analyysitulosten, miehistön määrän, henkilöä kohden muodostuvan jätevesimäärän sekä HaminaKotkan sataman liikennetilastojen perusteella. Kymijoen vesi ja ympäristö ry arvioi raportissaan, että rahtialusten osuus Pyhtää−Kotka−Hamina-merialueelle tulevasta kokonaiskuormituksesta on varsin pieni verrattuna jokien kuormitukseen ja rannikon pistekuormittajiin. Alusten kuormitus Itämereen voi kuitenkin olla paikallisesti merkittävä, sillä se voi paikallisesti edistää rehevöitymistä. Jätevesien rehevöittävä vaikutus voi näkyä esimerkiksi lisääntyneenä levätuotantona ja pahentuneena happikatona.
Selvityksessä havaittiin korkeita bakteeripitoisuuksia sekä rahti- että matkustaja-alusten harmaissa vesissä. Bakteerit päätyvät meren ravintoverkkoon ja vaikuttavat meren virkistyskäyttöön. Myös purkutapa vaikuttaa jätevesien sekoittumiseen ja leviämiseen: jatkuva purkutapa levittää ravinteet ja bakteerit laajemmalle alueelle, kertapäästö puolestaan aiheuttaa pistekuormitusta.
Rahti- ja matkustaja-alusten harmaista vesistä otettiin näytteitä, joista analysoitiin ravinteet, kiintoaineet, hapenkulutus, kloridit ja pH-arvo. Selvitykseen osallistui yhdeksän rahtialusta ja kaksi matkustaja-alusta, ja näytteitä kerättiin 42. Ruotsin ja Viron liikenteen matkustaja-alukset jättävät kaiken jätteensä maihin, ja niiltä saatiin näytteitä vertailukohdan saamiseksi. Näytteenotto tehtiin pääosin laivojen toimesta, sillä koronan vuoksi näytteenottajien laivakäyntejä rajoitettiin. Näytteiden analysoinnin hoitivat MetropoliLab Oy ja Kymen Ympäristölaboratorio Oy.
Tutustu selvitykseen >>
Katso webinaaritallenne, jossa Vesistötutkija Jennifer Holberg esittelee näytteiden analyysituloksia. Mukana myös Aalto-yliopiston työelämäprofessori Anna Mikolan kommentit.
Lisätietoja:
Elisa Mikkolainen, projektijohtaja, BSAG, 040-6601829, elisa.mikkolainen@bsag.fi
Jennifer Holmberg, vesistötutkija, Kymijoen vesi ja ympäristö ry, 044-7270332, jennifer.holmberg@vesiensuojelu.fi
