Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sään ääri-ilmiöt haastavat ruuantuotannon tulevaisuuden – ratkaisu on uudistavassa viljelyssä 

Kevät ja kesä ovat olleet malliesimerkkejä siitä, mitä tarkoittaa käytännössä, että ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä. Huhtikuun lopun pakkaset ja lumisateet vaihtuivat lennosta kuivaan toukokuuhun. Kesäkuu jatkui sateisena, kunnes juhannus toi tullessaan uuden lämpöaallon.  Vaikka yksittäiset säät eivät kerro laajemmin ilmastosta, mallinnukset osoittavat sään ääri-ilmiöiden voimakkuuden ja esiintymistiheyden jo lisääntyneen. Tulevaisuudessa ne tulevat lisääntymään entisestään. Muuttuvat sääolosuhteet vaikuttavat elämäämme monella tavalla ja ovat myös huoltovarmuuskysymys. Lisääntyvä epävarmuus vaikuttaa ruuantuotantoon ja erityisesti maatalouteen, jossa muuttuviin ilmasto-oloihin sopeutuminen on jo aloitettu. ”Nyt neljä kevättä on ollut erittäin kuivaa ja huomaa, miten tärkeää on panostaa maan kasvukuntoon. Maan hyvä rakenne auttaa vettä varastoitumaan maahan ja silloin sitä riittää paremmin myös kuivina aikoina.” Carbon Action -viljelijä Pasi Ketelä summaa.

Suomen sääolot olivat haastavia viljelylle jo ennen ilmastonmuutoksen tuomia ongelmia 

Suomessa alkukasvukaudelle painottuva kuivuus ja loppukesästä runsastuvat sateet ovat olleet haastava yhtälö aina, sillä sadannan jakauma on päinvastainen siihen nähden, mitä monet kasvit tarvitsevat. Ilmastonmuutoksen odotetaan vahvistavan sadannan epäsuhtaa entisestään, minkä takia perinteiset maatalouden keinot eivät enää vastaa tulevaisuuden tarpeita. Esimerkiksi tämän kevään kuivuudet ovat jo heikentäneet tulevaa satoa, kun taas syksyihin yhä vahvemmin painottuvat sateet lisäävät huuhtoutumien riskiä. Runsaat huuhtoutumat heikentävät maaperän kuntoa ja aiheuttavat samalla kuormitusta ympäristölle. Erityisesti Itämeri kärsii huonosti vettä pidättävästä maaperästä, sillä mereen maaperästä huuhtoutuvat ravinteet lopulta päätyvät. Nousevat keskilämpötilat tuovat mukanaan myös enemmän tuholaisia, joille kuivuudesta kärsivät kasvustot ovat entistä alttiimpia. Myös rikkakasvit, vieraslajit ja kasvitaudit menestyvät paremmin lämpimissä olosuhteissa, mikä lisää maatalouden kasvinsuojelullisia haasteita. 

Ruuantuotannon turvaaminen edellyttää muutosta totuttuihin viljelykäytäntöihin

Ruuantuotannon tulevaisuus riippuu pitkälti siitä, miten hyvin yhä epävarmemmaksi käyvään ilmastoon pystytään sopeutumaan. Uudistava viljely tarjoaa keinoja, jotka helpottavat maatiloja sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon ja vähentävät äärisäiden vaikutuksia tuotantoon, samalla kun ne hillitsevät ilmastonmuutosta ja vähentävät maatalouden kuormitusta ympäristölle ja vesistöille. Uudistavassa viljelyssä ei kuitenkaan ole kyse pelkästään yksittäisistä toimenpiteistä, vaan suuremmasta muutoksesta suhtautumisessa maanviljelyyn. Epävarmemmiksi käyvät viljelyolosuhteet edellyttävät aiempaa enemmän joustavuutta ja kykyä mukauttaa toimintatapoja kulloisenkin tilanteen vaatimalla tavalla.

Baltic Sea Action Group (BSAG) ajaa systeemitason muutosta kohti uudistavasti viljelevää Suomea, jossa maatalous siirtyy ympäristöhaasteiden aiheuttajasta niiden ratkaisijaksi. Uudistavan viljelyn avulla pystytään myös vastaamaan haasteisiin, joita ilmastonmuutos ja sen myötä voimistuvat äärisäät aiheuttavat ruuantuotannolle. Suomessa edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle ovat maailman mittakaavassa poikkeuksellisen hyvät. Vaikka ääri-ilmiöiden lisääntyminen tuo mukanaan paljon haasteita, eivät vaikutukset ole pelkästään negatiivisia. Lämpenevä ilmasto voi olla Suomessa jopa etu, jos haittavaikutuksiin osataan sopeutua ajoissa. Se edellyttää kuitenkin perustavanlaatuista muutosta ja vaikuttavia tekoja niin päättäjiltä kuin kaikilta ruokaketjun toimijoilta.

Artikkeli on osa kaksiosaista juttusarjaa, jossa paneudutaan ilmastonmuutoksen myötä voimistuvien sään ääri-ilmiöiden vaikutuksiin. Juttusarjan ensimmäinen osa tarkastelee äärisäiden vaikutuksia Itämerelle.