Hiiliviljelijät kokoontuivat yhteen karonkassa – Mitä on opittu viidessä vuodessa?

Vuonna 2017 Baltic Sea Action Groupissa kirkastui ajatus siitä, että torjuaksemme ilmastonmuutosta ja suojellaksemme vesistöjä ruuantuotannon yhteydessä, on maanviljelyn suuntaa muutettava hiiltä sitovaksi. Tuolloin nähtiin, että hiilen sitoutumista peltomaahan on tärkeää lähteä tutkimaan niin, että työhön otetaan mukaan oikeat maatilat.

Tästä sai alkunsa Carbon Action -hiilipilotti. Ilmatieteen laitos ryhtyi koordinoimaan tutkimusta ja BSAG puolestaan kokosi yhteen viljelijät. Vuonna 2018 Maaseudun Tulevaisuus -sanomalehdessä julkaistiin artikkeli hiilipilotista, jonka kautta suuri osa 100 hiiliviljelijästä lähti mukaan Carbon Actioniin.

”Tämä on ollut ainutlaatuinen järjestely. Missään muualla ei ole tällaista, että tutkimuksessa on mukana aito maanviljelijöiden verkosto”, totesi Ilmatieteen laitoksen tieteellinen johtaja Jari Liski Siikaniemen karonkan aloituspuheenvuorossaan, ja välitti viljelijöille vilpittömän kiitoksen mukana olosta.

Peltokokeita oikeilla maatiloilla

Vuonna 2018 viljelijöille järjestettiin ensimmäiset koulutukset, joiden jälkeen he tekivät itselleen asiantuntijoiden kanssa viljelysuunnitelmat seuraavaksi viideksi vuodeksi. Suunnitelmissa sovittiin kullekin uudistavan viljelyn mukainen toimenpide, jonka vaikutuksia alettiin seuraamaan uudistavan viljelyn ja hiiliviljelyn kehittämiseksi. 

Noin kolmen hehtaarin kokoisilta koelohkoilta otettiin aluksi maanäytteet eri toimenpiteiden vaikutusten tutkimiseksi. Näitä toimenpiteitä ovat olleet esimerkiksi kerääjäkasvien käyttö, maan muokkauksen minimointi ja ympärivuotinen kasvipeitteisyys. Tänä vuonna peltolohkoilta otettiin loppunäytteet, joita tutkijat vertaavat alkunäytteisiin.

Elina Lindberg on yksi hiiliviljelijöistä, ja hän sanoo motivoituneensa mukana olosta. ”Minua on innostanut ajatus siitä, että samalla kun tuotan ruokaa voin osallistua ilmastotalkoisiin. Carbon Action on antanut suuntaviivat viljelylleni ja minulle hiiliviljely on nykyään yhtä kuin viljely”, hän kertoo.

Hiilipilotin aikana viljelijät ovat päässeet myös oppimaan toisiltaan erilaisten koulutusten ja tilavierailujen yhteydessä. Carbon Actionin viljelijäyhteistyössä alussa asti mukana ollut Soja Sädeharju BSAG:lta kertoo, että ajatuksena on ollut luoda yhteisöllisyyttä ja saada aikaan hyödyllistä ajatusten vaihtoa samanhenkisten viljelijöiden välille.

Karonkassa moni viljelijä korostikin tämän tärkeyttä. ”Verkoston rikkaus on jäänyt tästä käteen. Meitä on mukana erilaisia viljelijöitä, tutkijoita, neuvojia ja kaikki osallistuvat toimintaan eteenpäin katsovassa hengessä. On ollut tärkeää voida jakaa keskenään tietoa ja vaihtaa kokemuksia”, totesi Carbon Action -viljelijä Riitta Lehtinen.  

Uutta tietoa uudistavan viljelyn tutkimukseen

Karonkassa tutkijat avasivat hiilipilotissa tehtyä tutkimusta. Tutkimuksessa Ilmatieteen laitos on muun muassa seurannut kasvihuonekaasujen virtausta pellon ja ilmakehän välillä. Lisäksi on otettu maanäytteitä ja kehitetty keinoja hyödyntää satelliittiaineistoja pellon hiilimäärän selvittämiseen. Joitain alustavia tuloksia on voitu jo hahmottaa, ja näyttää siltä, että ainakin aluskasvien käyttö parantaa pellon hiilensidontakykyä keväällä ja syksyllä.

Tietoa on hyödynnetty luotettavan hiilen mittaus- ja laskentajärjestelmän kehittämiseksi, jossa tuloksia on tarkoitus vertailla pelloilla tehtyjen mittauksien ja satelliittiaineistoista laskettujen tuloksien välillä. Ajatuksena on kehittää tapa mitata hiiltä tavallisilta pelloilta luotettavasti ja tehokkaasti. Laskentajärjestelmää kehitetään myös elintarvikeyrityksille hiilijalanjäljen laskemisen työkaluksi.

Myös maaperän mikrobiologiaa ja erilaisia maan viljelyominaisuuksia on tutkittu. Metsämaatieteen professori Jussi Heinonsalo on koordinoinut tutkimusta erityisesti maan mikrobiologiaan ja hiilen pysyvyyteen liittyen. Tutkimuksessa on selvitetty myös luonnon monimuotoisuuteen ja muihin viljelyn ympäristövaikutuksiin vaikuttavia tekijöitä.

Heinonsalon mukaan tähän mennessä maaperänäytteistä on saatu perustietoa esimerkiksi maalajin ja ilmasto-olosuhteiden vaikutuksesta hiilen varastoitumiseen. Kun päästään analysoimaan kaikki maanäytteet, saadaan selvitettyä mitä viljelytoimenpiteet saavat maaperässä aikaan hiilen, luonnon monimuotoisuuden ja muiden ympäristövaikutusten kannalta.

Alustava tutkimus näyttää, että eri kerääjäkasvilajeilla on erilaisia vaikutuksia hiilen sidontaan sekä ravinteiden huuhtoutumiseen vesistöihin. On myös havaittu, että maan syvissä kerroksissa on paljon potentiaalia hiilensidonnalle. Tiloilla ja peltolohkoilla on lisäksi paljon eroja keskenään, ja siksi tutkijoiden mukaan onkin arvokasta, että mukana olevat viljelijät kirjaavat ylös mahdollisimman tarkkaan mitä pelloilla on tehty ja tapahtunut. Näiden tietojen avulla tutkijat voivat tulkita mittaustuloksia paremmin ja saada tarkempia tuloksia eri viljelymenetelmien vaikutuksista.

Heinonsalo kertoo oppineensa, että maan kasvukunto on kaiken A ja O. Pellossa täytyy olla ensin perusasiat, kuten vesitalous, kunnossa ennen kun maaperässä voi alkaa eri kasvien aiheuttamat myönteiset prosessit. Siitä lähtee hiiliviljelykin, pellon on oltava ensin toimivassa kunnossa.

Miten hiiliviljelymatka jatkuu?

Karonkan toisena päivänä siirrettiin katse tulevaan ja suunniteltiin, miten uudistavaa viljelyn edistäminen jatkuu yhteisvoimin. Keskustelussa korostui, miten voimme muuttaa ruokakulttuuria kestävämmäksi vallitsevassa maailmantilanteessa. 

Oleellista työn kannalta on saada analysoitua hiilipilotista kerätty aineisto. Sen jälkeen päästään tarkentamaan kuvaa pala palata, kun tiedetään, mitä ollaan kokonaisuudessaan opittu. Tutkijat korostivat, miten tärkeää olisi, että moni mukana ollut tila kokisi voivansa jatkaa tutkimuksessa, jotta hiilen varastoitumista voidaan tutkia lisää. Tavoitteena on selvittää eri käytäntöjen vaikutus kokonaisvaltaisesti, jotta saadaan tietää mitkä ovat viljelytavat, joihin on oleellista investoida tai tukea erilaisilla kannustimilla tulevaisuudessa.