Hiiliviljelijän matkassa
Hiiliviljelijän mukana maanäytteenotossa
Carbon Action -hiilipilotin opiskelijajäsenen mietteitä
Carbon Actionin hiiliviljelijät testaavat koelohkoillaan kuinka hiiltä saadaan eri menetelmillä sidottua peltojen maaperään. Tarkoituksena hankkeessa on kerätä kattavasti tietoja eri menetelmien, kuten lannan lisäyksen tai muokkaustavan muutoksen vaikutuksista maaperään, sekä siitä kuinka paljon hiiltä saadaan milläkin menetelmällä sidottua maaperään. Tätä varten jokainen sadasta hiilipilottiin osallistuvasta tilasta ottaa kattavat ja tarkat maanäytteet koelohkoiltaan nyt heti hankkeen alussa ja 5 vuoden päästä uudelleen. 30 tilalta otetaan myös pohjamaan näytteet metrin syvyyteen asti, nämä näytteet otetaan yhdestä näytteenottopisteestä verrokilta ja koealueelta. Maanäytteiden otto on yhtenäistetty tarkkojen ohjeiden avulla niin, että jokainen viljelijä ottaa näytteet samalla tavalla ja näytteitä tulee kaikkien lohkoilta saman verran. Näin saadaan tieteellisesti tarkempia tuloksia. Näytteet analysoidaan parin päivän sisällä niiden ottamisesta, jolloin mahdolliset maanäytteiden orgaanisen aineksen hajoamiset ovat minimissään
Pääsin seuraamaan hiiliviljelijä Jari Eerolan maanäytteiden ottoa Tuuloksessa. Aluksi hänen oli päätettävä pelto, joka toimii koelohkona. Edellytys pellolle oli 3 hehtaarin koko ja että sen saa jaettua kahteen 1,5 hehtaarin osiin. Toinen 1,5 hehtaarin osa toimii verrokkilohkona eli sellaisena, jossa muut viljelytoimet toteutetaan kuten koelohkolla, mutta valittua seurantatoimenpidettä ei tehdä tälle osalle peltoa. Toinen osa toimii varsinaisena koeosana ja sille tehdään kunkin viljelijän valitsema toimenpide, jonka vaikutuksia tässä pyritään seuraamaan. Jarin valitsema toimenpide on kuivalannan levityksen vaikutusten seuraaminen.
Ennen varsinaisten näytteiden ottoa varmistimme, että pellon koko ja muoto soveltuu koelohkoksi. Tämän jälkeen peltoala jaettiin kahtia niin, että molemmat puolet täyttivät 1,5 hehtaarin alan. Kun alueet saatiin selville, aloitettiin varsinainen maanäytteiden ottaminen. Tarkoituksena oli ottaa 3 näytettä verrokkiosalta ja 3 näytettä koealalta. Aloitimme näytteiden oton verrokkialueelta. Jari valitsi sopivan oloisen paikan, josta aloitimme näytteiden ottamisen. Tärkeää oli merkata ylös näytteenottopaikan koordinaatit, jotta seuraavat näytteet voidaan ottaa samasta kohdasta, näin vältetään virheiden esiintyvyys koko 5 vuoden seurantajakson aikana. Ensimmäisen paikan koordinaatit saatiin ylös ja tämän jälkeen tämän pisteen ympäri kierrettiin 20 metrin halkaisijaltaan oleva ympyrä, jolta otimme 10 osanäytettä. Nämä osanäytteet otettiin maanäytekairalla, joka oli halkaisijaltaan 14mm. Näytteet otettiin 20 cm syvyydestä ja ne laitettiin kaikki samaan pussiin, joka oli nimetty verrokki 1. Tämä sama toistettiin vielä 2 kertaa, niin että näytteitä tuli verrokkipuolelta 3 kpl. Tämän jälkeen siirryimme koealan puolelle ja toistimme sielläkin saman rutiinin. Lopuksi 6kpl näytepusseja vietiin viilentymään ja odottamaan lähetystä analysoitavaksi.
Kun näytteiden tulokset saapuvat saadaan tietoon pellon nykyinen tilanne ja hankkeen lopuksi otettavat seurantanäytteet kertovat onko valituilla toimilla saatu lisättyä maan hiilivarastoja ja kuinka paljon lisäystä on voinut tulla. Carbon Actionissa tutkitaan myös uusia menetelmiä hiilivaraston muutoksen ennustamiseen. Näissä menetelmissä tärkeässä osassa on nopeasti hajoavat hiiliyhdisteet. Näiden uusien menetelmien tutkiminen on tärkeää, jotta saadaan mahdollisimman luotettavaa tietoa maahan sitoutuvasta hiilestä ja siitä mitkä toimet pellolla toimivat parhaiten.
Ilmastonmuutoksen hidastamisessa 1,5 asteeseen on jokaisen panos tärkeä. Viljelijät ovat lähteneet hyvin mukaan hiilensidontaan ja heidän toimillaan on iso vaikutus. Peltojen orgaanisen aineksen lisääminen on tärkeässä osassa hiilensidontaa. Orgaaninen aines lisää myös pellon pieneliöiden toimintaa ja parantaa maan mururakennetta. Hyvinvoiva pelto on myös viljelijälle tärkeää, koska hyvinvoivalta pellolta saadaan parempi sato kuin huonokuntoisilta pelloilta. Näin ollen satsaus hiilensidontaan on myös kannattavaa viljelijälle.
Teksti ja kuvat: Jenni Parviainen Jamk, agrologi (AMK) -opiskelija
