Harvinaista tietoa syvältä peltomaasta: Carbon Action -yhteistyö jatkuu SOK:n, BSAG:n ja Helsingin yliopiston välillä
Maaperän hiilinielun lisäämistä pidetään välttämättömyytenä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Arvokasta tietoa hiilen varastoitumisesta peltomaihin muokkauskerrosta syvemmälle kerätään nyt SOK:n rahoituksella. Suomalaisella hiiliviljelyä tutkivalla ja edistävällä Carbon Action -alustalla tehtävä tutkimus on kansainvälisestikin kiinnostavaa pioneerityötä.
SOK rahoitti vuonna 2019 metrin maanäytteiden ottoa Baltic Sea Action Groupin (BSAG) koordinoimalla Carbon Action alustalla. Metrin maanäytteistä saadaan uutta tietoa peltojen syvemmistä maakerroksista sekä niiden potentiaalista sitoa hiiltä ilmakehästä maaperään. Metrin maanäytteiden tutkimuksesta vastaavat Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan tutkijat. Yhteistyö jatkuu, ja keväällä 2020 SOK myönsi jatkorahoituksen maanäytteiden analysointityöhön.
”Haluamme olla etujoukoissa mahdollistamassa ilmaston kannalta merkittävää tutkimusta”, vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa SOK:lta kertoo. ”Maaperän hiilen varastoitumisen tieteellinen todentaminen on keskeinen puuttuva askel aidon hiilikompensoinnin etenemisessä. Se kiinnostaa meitä erityisesti siksi, että tarvitsemme uusia keinoja ilmastotyöhömme ja hiilinegatiivisuustavoitteemme saavuttamiseen sen jälkeen, kun päästövähennykset esimerkiksi logistiikan ja energiankäytön osalta on saatu kuntoon.”
”SOK:n rahoituksen avulla saadaan selvitettyä maaperän tämänhetkinen hiilivarasto 30:lta eri puolilla Suomea sijaitsevalta Carbon Action hiilitilalta. Tietoja hyödynnetään hiilen varastoinnin mallinnuksessa ja varastomuutoksen todentamisen kehittämisessä”, mikrobiologian dosentti Jussi Heinonsalo Helsingin yliopistosta valottaa.
”On tärkeää muistaa, että toimenpiteistä hyötyy myös viljelijä, sillä hyvässä kasvukunnossa oleva maaperä kestää äärisäitä ja tuottaa parempia satoja”, BSAG:n projektijohtaja Eija Hagelberg korostaa. ”Ilmaston lisäksi ympäristöhyötyjä saadaan vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden saralla”, Hagelberg jatkaa.
Kansainvälisissä tutkimuksissa on jo pystytty todentamaan tehokkaita menetelmiä, joilla hiilen varastoiminen peltomaahan kasvaa. Näitä ovat muun muassa kestävä laidunnus, nurmien kestävä hoito, ympärivuotinen kasvipeitteisyys, kerääjäkasvien käyttö ja eloperäisen aineen lisääminen peltomaahan. Pohjoisiin olosuhteisiimme soveltavaa tutkimusta tarvitaan, jotta yksityiskohdatkin saadaan varmennettua, ja hiiliviljelyn toimia voidaan laajemmin alkaa toteuttaa.
Tulevaisuudessa viljelijöille saatetaan maksaa hiilen varastoinnista maaperään. Jotta se olisi mahdollista, tarvitaan nopealla aikataululla perustutkimusta, joka tuottaa todentamisjärjestelmän rakentamisessa välttämättömiä tuloksia hiilen varastoitumisen prosesseista eri olosuhteissa.
Lisätietoja:
Projektijohtaja Eija Hagelberg, BSAG eija.hagelberg@bsag.fi 050 060 9 526
Tutkija Jussi Heinonsalo, Helsingin yliopisto jussi.heinonsalo@helsinki.fi 050 554 4921
Vastuullisuusjohtaja Niina Elomaa, SOK, nina.elomaa@sok.fi, 010 768 0803
