Saaristomeren suurin yksityinen suojelualue Gullkronaan – 4800 hehtaaria meriluontoa suojelun piiriin

Maanomistajat tekivät vesialueen suojelusta yksimielisen päätöksen jo vuoden 2021 toukokuussa, ja nyt suojelulle saatiin virallinen vahvistus myös Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Suojelun myötä Nauvon eteläpuolella Paraisilla sijaitsevalla Gullkronan merialueella on kielletty vesiviljely sekä merihiekan ottaminen ja muu merenpohjan voimakas muokkaaminen. Alueella kasvava meriajokasniitty suojellaan ankkurointikiellolla. Lintujen rauha on turvattu pesimäaikaisella liikkumisrajoituksella pesimäluotojen ympärillä.  

4800 hehtaarin laajuinen Gullkronan merellinen suojelualue on Saaristomeren suurin yksityinen suojelualue. Itämeren yksityiset suojelualueet ovat kooltaan keskimäärin n. 280 hehtaaria. 

Inspiraatiota yksityisten suojelualueiden perustamiseen 

Itämeren monimuotoisuuden suojelu on tärkeää, sillä lajiston ja elinympäristöjen rikkaus auttaa merta taistelemaan ilmastonmuutoksen ja rehevöitymisen kaltaisia uhkia vastaan. Monimuotoisimmat alueet ovat usein yksityisessä omistuksessa olevia matalia rantavesiä. Yksityisen suojelualueen perustaminen on maanomistajalle konkreettinen keino auttaa Itämerta. 

Suojelualueen perustaminen yksityisille vesialueille vaatii maanomistajien suostumuksen. Gullkronan merialueen suojeluun liittyvät rajoitukset muotoiltiin alusta saakka yhdessä maanomistajien, eli Gullkronan kalastuskunnan kanssa, jotta ne eivät hankaloittaisi kohtuuttomasti paikallisten elämää. Esimerkiksi kalastusta, metsästystä tai rakentamista ei ole alueella rajoitettu.

”Meille on aina ollut ensiarvoisen tärkeää kunnioittaa saariston luontoarvoja ja monimuotoisuutta. Olemme erittäin iloisia siitä, että olemme yhdessä muiden vesialueen osakaskunnan jäsenten kanssa saaneet olla myötävaikuttamassa aloitetta suojelualueen perustamisesta. Toivon, että pilottihanke toimii inspiraationa ja esimerkkinä myös muiden vastaavien suojelualueiden perustamiselle”, toteaa kalastuskuntalainen Irina Wahlström. 

Gullkronan suojelu on yhteinen ponnistus 

Baltic Sea Action Group on koordinoinut Gullkronan suojeluprosessia, mutta varsinainen suojeluhakemus on tehty kalastuskunnan nimissä. Lisäksi suojelupäätöksen aikaansaamiseksi on alusta saakka tehty tiivistä yhteistyötä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Metsähallituksen, Suomen ympäristökeskuksen sekä ympäristöministeriön kanssa. 

“Gullkronan kaltaisen ison merialueen suojeleminen vaatii monenlaista osaamista ja tiedonvaihtoa eri tahojen välillä. Asiantuntijoiden apu on ollut suojelun toteuttamisessa korvaamatonta. Kehitämme yhdessä asiantuntijoiden kanssa myös keinoja, joilla Itämeren yksityinen suojelu olisi tulevaisuudessa maanomistajille entistä houkuttelevampaa”, kertoo BSAG:n projektipäällikkö Anna Klemelä. 

“Gullkronan yhteiselle vesialueelle perustetun yksityisen suojelualueen perustamispäätös oli poikkeuksellinen monessakin mielessä. Taustatyö tehtiin laajassa yhteistyöryhmässä BSAG:n vetämänä ja Metsähallitus selvitti suojelun perusteiksi tarvittavat luontoarvot. VELMU-ohjelman myötä vedenalaisen meriluonnon suojeluarvot ovat pikkuhiljaa avautumassa laajemmin ja ELY-keskus toivookin, että Gullkronan pilotti toimii esimerkkinä muille vastaaville”, kommentoi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ylitarkastaja Leena Lehtomaa. 

Elävä Itämeri -hanke jatkaa Itämeren yksityisen suojelun edistämistä 

Gullkronan merialue toimii pilottikohteena vuonna 2019 käynnistyneessä Elävä Itämeri -hankkeessa. Merellisen suojelun lisäämisen ohella hanke keskittyy seuraamaan suojelun vaikuttavuutta sekä kasvattamaan tietoisuutta kirjavasta maailmasta Itämeren pinnan alla. Ålandsbankenin Itämeriprojekti on rahoittanut hanketta alusta lähtien. Neljäs hankevuosi käynnistyi syyskuussa, kun Itämeriprojekti myönsi hankkeelle 85 000 euron jatkorahoituksen. 

“Ålandsbankenin Itämeriprojektin rahoitus ja strateginen kumppanuus on ollut ratkaisevan tärkeässä roolissa Itämeren monimuotoisuuden suojelutyössämme, joka nyt konkretisoituu Gullkronan merellisen suojelualueen myötä. Itämeressä riittää suojeltavaa, ja Itämeriprojektilta saatu jatkorahoitus mahdollistaakin suojelutyön jatkamisen”, Klemelä iloitsee. 

”Elävä Itämeri -hanke puhutteli meitä alusta alkaen, sillä se nosti esille tuolloin vähemmän tunnettua meriluonnon monimuotoisuuden teemaa. Hankkeen tavoitteena on myös kehittää suojelupolkuja, jotta arvokkaiden alueiden suojelu olisi niitä omistaville yksityisille tahoille nykyistä helpompaa ja selkeämpää. Tämä on erityisen tärkeää, sillä tutkimusten mukaan suuri osa suojelua kaipaavista arvokkaista alueista sijaitsee yksityisillä vesialueilla”, sanoo Itämeriprojektin tuomariston puheenjohtaja ja Ålandsbanken Suomen johtaja Anne-Maria Salonius. 

Elävä Itämeri -hanke on osa BSAG:n meriluonnonsuojelun hankekokonaisuutta. BSAG on myös mukana Itämeren suojeluverkostoa kehittävässä LIFE IP-BIODIVERSEA -hankkeessa, jota rahoittaa EU:n LIFE-ohjelma. Tulevana kesänä käynnistyvässä SaaristoRider (SAARI) -hankkeessa ryhdytään kartoittamaan Gullkronan merialueen vedenlaatua Varsinais-Suomen liiton rahoituksella.

Omistatko vesialuetta Itämerellä? Tutustu suojelun mahdollisuuksiin täällä.