Ensiesittelyssä uusi termi: Regeneratiivinen maatalous
Toisinaan tuntuu siltä, että viidakkoveitsi olisi tarpeen maatalouden termien keskellä rämpiessä. Viime vuosina puheisiin on tullut kuin vaivihkaa uusia käsitteitä. Tarvitaanko uusia termejä? Eikö olisi parempi hioa nykyisten termien sisältöä ja tehdä enemmän oikeita asioita? Termien ihmettelyssä menee tehokasta työaikaa ihan hukkaan!
Uusia termejä käytetään, halusimme tai emme, ja niitä taitaa tulla lisää koko ajan. Hiiliviljelystäkin on jo tullut ihan suomalainen käsite, vaikka se aluksi toimi vain pakollisena käännöksenä Carbon Farming -termille. Vasta sitten kun meillä on suunnilleen yhteneväiset käsitykset termien sisällöstä täällä Suomessa, kommunikointi helpottuu. Kun keskustelukumppanit puhuvat samasta asiasta, on keskustelu taatusti hedelmällisempää.
Termi regeneratiivinen maatalous on ensiksi itselläni tullut vastaan lähinnä amerikkalaisilla kestävän maatalouden ja maaperän hoidon nettisivuilla ja Facebook-ryhmissä. Nykyään sitä käytetään jo laajasti ympäri maailmaa, myös Suomessa. Sitä käytetään usein samassa yhteydessä kuin hiiliviljely. Tämä on ihan luontevaa, sillä tavoitteet ovat yhteneväiset: ruoantuotannon ohessa tavoitellaan maaperän hiilivaraston kasvattamista. Regeneratiivista maataloutta edistetään hiiliviljelyn keinoin.
Lähdimme BSAG:lla selvittämään regeneratiivisen maatalouden erilaisia määritelmiä. Niissä on eroavaisuuksia, mitään yhtä oikeaa määritelmää ei ole olemassa. Yhteinen nimittäjä kaikille määritelmille oli kuitenkin helposti havaittavissa: maaperän hoito. Termiä kestävä maaperän hoito (sustainable soil management) käytetään paljon, mutta regeneratiivisessa maataloudessa mennään askeleen pidemmälle: ei tyydytä kestävään ja säilyttävään, vaan tehdään maaperästä entistäkin ehompaa. Maaperän kuntoa voidaan monilla toimenpiteillä parantaa jopa lähtötilannetta paremmaksi. Hyödynsaajina ovat niin viljelijä, ympäristö kuin ruuan kuluttaja. Regeneratiivisessa maataloudessa on järkeä!
Suomessa regeneratiivisen synonyymina puhutaan uudistavasta maataloudesta, sopiihan se suomalaiseen suuhun huomattavasti paremmin. Uudistavaa maataloutta voi pitää uudenlaisena lähestymistapana ruuantuotantoon. Se ei ole yhtenäinen sertifikaatti, ei kapeakatseinen uskonlahko eikä ketään tai mitään poissulkeva sisäpiiri. Uudistava maatalous voi olla tavoite, johon pyrkiä joko sata lasissa tai pienin askelin. Kun päätavoitteena on maaperän kasvukunnon parantaminen, uudistava maatalous koskettaa oikeastaan ihan kaikkia tulevaisuuteen katsovia viljelijöitä.
Itse toivon, että uudistavaa maataloutta ei nähtäisi mitenkään leimallisena koulukuntana, vaan se voitaisiin nähdä positiivisena, tavoitteellisena kehityssuuntana.
Tästä linkistä pääset tutustumaan kirjoittamaamme artikkeliin uudistavasta maataloudesta. Toivomme että se valottaa ymmärrystä siihen, mitä regeneratiivisella eli uudistavalla maataloudella tarkoitetaan.
Kiitokset kirjoittajakumppaneilleni: Ulrika Wikström (BSAG:n suunnittelija, viljelijä ja agroekologian loppuvaiheen opiskelija, Helsingin yliopisto), Tuomas Mattila (Suomen ympäristökeskuksen tutkija, neuvoja, Carbon Action kouluttaja ja viljelijä) sekä Juuso Joona (Helsingin yliopiston tutkija, neuvoja, Carbon Action kouluttaja ja viljelijä). Kiitokset myös BSAG:n asiantuntijoille tämän tekstin valmisteluun osallistumisesta.
Eija Hagelberg
Projektijohtaja
Baltic Sea Action Group
