Eloisa pelto -seminaari osoitti hiiliviljelyn tieteellisen tutkimuksen ja käytännön toimien tärkeyden
Baltic Sea Action Group, Nesslingin säätiö ja Ympäristötiedon foorumi järjestivät 22.5.2019 suuren suosion saavuttaneen Eloisa pelto -seminaarin SEB:in tarjoamissa tiloissa. Tiedepainotteisen seminaarin kiinnostusta herättäneet ajankohtaiset teemat olivat hiiliviljelyn tutkimus ja käytännöt. Teemat olivat tilaisuudessa vahvasti läsnä aina aamupalalta lounaalle asti. Asiantuntevien puheenvuorojen lisäksi ne näkyivät taitelija-tutkija Teemu Lehmusruusun (Telling Tree art+rsrch) vaikuttavassa maaperäaiheisessa taiteessa ja esityksessä taiteellisesta tutkimuksesta, sekä tarjotussa ruuassa. Kaikissa tarjoiluissa oli mukana tuotteita ja raaka-aineita Carbon Action -hiilipilotin hiilitiloilta. Maukkaita ruokatuotteita toimittaneet hiilitilat olivat Vihreä Härkä, Kosken kartano, Tyynelän tila, Luolamaan luomu, PieniKylä sekä Knehtilän tila.
Tiedepainotteinen seminaari oli syystäkin tiedepainotteinen. Tilaisuudessa puheenvuoroja saivat niin tutkijoiden, päätöksentekijöiden, yritysten kuin viljelijöidenkin edustajat. Kaikissa puheenvuoroissa sekä yleisökeskusteluissa korostui tavalla tai toisella hiilen sidonnan todellinen potentiaali, tieteellinen todentaminen sekä viljelykäytäntöjen tieteellisen tutkimuksen tarpeellisuus. Seminaarissa kävikin hyvin selväksi hiilen sidonnan ja sen todentamisen tutkimuksen tärkeys sekä olemassa olevien tutkittujen käytäntöjen tehokas käyttöönotto maataloudessa.
Suuret ajankohtaiset ympäristöasiat linkittyvät toisiinsa ja hiiliviljelyn edistäminen edellyttää monitieteistä tutkimusta
Tilaisuuden puheenvuorollaan avannut BSAG:n hallituksen puheenjohtaja ja perustajajäsen Saara Kankaanrinta johdatteli yleisön tärkeisiin toisiinsa linkittyviin ympäristöasioihin, kuten ilmastonmuutokseen, viljelymaiden hiilen vähenemiseen, biodiversiteettiin ja Itämeren tilaan. Carbon Action -hiilipilotista kertoessaan Kankaanrinta korostikin hiilen sidonnan monihyötyisyyttä esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillinnälle, maatalouden tuottavuudelle ja kannattavuudelle sekä vesistöjen kunnolle. Pilotin toiminnasta esiin nousi myös sen ratkaisukeskeisyys ja menestyksekäs toimiminen lukuisten sidosryhmien yhteensaattajana. Carbon Actionin tiivis viljelijäyhteistyö on esimerkki ratkaisukeskeisyydestä, sillä nimenomaan viljelijät ovat monimutkaisissa ympäristökysymyksissä keskeinen osa ratkaisua. Viime aikoina hiiliviljelyyn liittyvä yhteistyö on kiinnostanut kovasti myös monia yrityksiä ja yhteistyötä onkin lähdetty tekemään esimerkiksi Valion kanssa.
Tutkijoiden näkökulmia puheenvuoroissa esiin toivat tutkimusprofessori Jari Liski (Ilmatieteenlaitos), professori Anna-Liisa Laine (University of Zürich, Helsingin yliopisto), dosentti Jussi Heinonsalo (Helsingin yliopisto), erikoistutkija Tuomas Mattila (Suomen ympäristökeskus) ja tutkija Hanna Kekkonen (Luonnonvarakeskus). Esitysten tiedollinen anti oli monipuolista, vakuuttavaa ja opettavaista.
Jari Liskin puheenvuorossa syvennyttiin hiilen sidonnan todentamiseen, sen vaatimuksiin ja kehitteillä oleviin menetelmiin. Luotettavat ja hyväksyttävät todentamismenetelmät ovat tärkeä pohja hiiliviljelyn edistämiselle käytännössä. Anna-Liisa Laineen videomuotoisessa esityksessä puolestaan keskityttiin ekologiaan ja elintärkeään biodiversiteettiin sekä kuultiin Carbon Actionissa alkavasta viljelykasvien biodiversiteettiin liittyvästä uudesta tutkimuksesta kenttäkokeineen. Maanpäällisen biodiversiteetin jälkeen huomio kiinnittyi maaperän valtavaan lajikirjoon. Peltomaan mikrobistosta, maaperämikrobien ekologiasta sekä mikrobien merkityksestä hiilen sidonnalle, maan rakenteelle ja hiiliviljelylle kertoi Jussi Heinonsalo.
Tutkimuksista käytäntöön ja muistutus turvepelloista hiilivarastoina ja päästölähteinä
Hiiliviljelyn käytäntöön päästiin Tuomas Mattilan johdolla. Mattila selvensi puheenvuorossaan viljelykasvien ja maaperän välistä hiilen kiertoa, maan kasvukunnon parantamista sekä hiiliviljelyn perusperiaatteita. Hiiliviljelyssä tärkeää on kasvustojen yhteyttämisen lisääminen, maan pieneliötoiminnan tukeminen ja lisääminen sekä maan häirinnän eli esimerkiksi voimakkaan muokkauksen vähentäminen. Nämä kaikki edesauttavat myös maan kasvukunnon parantamisessa.
Seuraavassa puheenvuorossa siirryttiinkin maatalousmaan hiilen lisäämisestä sen säilyttämiseen. Turvepeltojen hiilivarastoista, niiden vapautumisesta ja vaikutuksista Suomen kasvihuonekaasupäästöihin kertoi Hanna Kekkonen. Esitys muistutti turvemaiden olevan vain pieni osa Suomen peltopinta-alasta, mutta samalla hyvin merkittävä maatalouden kasvihuonekaasupäästölähde. Turvepelloilla tehtävillä hiilen säilyttämiseen pyrkivillä toimenpiteillä voitaisiinkin saada aikaan merkittäviä päästövähennyksiä.
Haastatteluissa kuultiin motivaatiosta ja päätöksenteosta, loppupuheenvuorossa päästiin aina EU-päätöksentekoon asti
Hiiliviljelyyn liittyvistä motivaatiotekijöistä haastatteluun pääsivät hiiliviljelijä Sirkku Puumala, Valion edustaja Anu Kaukovirta-Norja ja erikoistutkija Maria Höyssä Turun yliopistosta, haastattelijana toimi BSAG:n Eija Hagelberg. Motivaatiokeskustelu oli kiinnostavaa ja toi esille viljelijän tuotannolliset lähtökohdat, Valion kiinnostuksen ja tarpeen kehittää vastuullista yritystoimintaa sekä viljelijöiden motivaatiota tutkineen tutkijan huomioita viljelijöiden käyttäytymisestä ja motivaatiosta.
Päätöksentekoa koskevassa haastattelussa päästiin tiukkojen poliittisten kysymysten äärelle. Haastattelijana kysymyksiä esitti hiiliviljelijä ja Carbon Action -ohjausryhmän jäsen Juuso Joona ja niihin vastaamassa olivat Helsingin yliopiston professori Markku Ollikainen, Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori sekä Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström. Päätöksentekoa koskevassa keskustelussa esiin nousi kerta toisensa jälkeen hiilen sidonnan luotettava todentaminen ja sen välttämättömyys hiiliviljelyn edistämiselle poliittisin keinoin. Myös nykymaatalouden systeemitason haasteet ja niiden ratkaisemiseksi tarvittavan systeemisen muutoksen monimutkaisuus nousivat esille.
Loppupuheenvuorossa Vihreiden europarlamentaarikko Heidi Hautala yhdisti hiiliviljelyn ja maatalouden ympäristökysymykset EU-politiikkaan. EU-tasolla ympäristöpolitiikka on vaikuttavaa, sillä monet ympäristöongelmat ovat valtioiden rajoista riippumattomia yhteisiä haasteita. Hautala korosti muutoksien ja toimenpiteiden kiireellisyyttä sekä esimerkiksi Itämeren alueen valtioiden yhteistyömahdollisuuksia ympäristön tilaa edistävien toimien edistämisessä. Hyvänä asiana hän nosti esiin maaperän kunnon ja viljavuuden keskeisyyden ymmärtämisen ja niiden nousemisen myös päätöksentekokeskusteluihin.
