Qvidjan tila on Carbon Action -tutkimuksen majakka
Qvidjan tilalla kehitetään maataloutta ja tehdään Carbon Action -tutkimusta sekä koulutustyötä. Tavoitteena on ruuantuotantojärjestelmä, joka on hyväksi niin Itämerelle, ilmastolle, luonnon monimuotoisuudelle kuin ihmisille
MITÄ?
Qvidjan tila, jolla tehdään mm. intensiivistä Carbon Action -tutkimusta ja näytetään sidosryhmille uudistavan maatalouden vaikutuksia käytännössä
Ketkä?
Saara Kankaanrinta ja Ilkka Herlin omistavat tilan, tutkimuksesta vastaa Ilmatieteen laitos ja BSAG:lla on merkittävä rooli tilavierailuissa ja koulutuspäivissä
Miksi?
Jotta ruuantuotantojärjestelmä olisi hyväksi niin Itämerelle, ilmastolle, luonnon monimuotoisuudelle kuin ihmisille
Uudistavaa viljelyä kehitetään ja tutkitaan
Ilkka Herlinin ja Saara Kankaanrinnan omistamalla Qvidjan tilalla Paraisilla maata on viljelty jo yli vuosituhannen ajan. Qvidjan kivilinna on vanhin Suomessa säilynyt kartano. Qvidjan tilalla on 140 hehtaaria peltoa ja 650 hehtaaria metsää.
Qvidjan tila toimii kokeilutilana sekä Carbon Action -tutkimuksen intensiivikoealueena ja samalla koko Carbon Action -työn majakkana.
Omistajat muuttavat tilaa kohti uudistavaa eli regeneratiivista viljelyä. Viljely on monilajista ja siinä hyödynnetään kerääjäkasveja, orgaanisia maanparannusaineita ja monipuolista viljelykiertoa. Qvidjassa toteutetaan myös peltometsäviljelyä ja rotaatiolaidunnusta; tilalla asuu niin lampaita hevosia kuin nautoja. Qvidjassa kaikki tehdään luonnon monimuotoisuutta, hiilensidontaa ja Itämeren suojelua silmällä pitäen.
Vierailuja, vertaisoppimista ja koulutusta
Qvidjan tila, kenttäkokeineen ja historiallisin kivilinnoineen, tarjoaa aivan erityisen ja mieleenpainuvan paikan eri sidosryhmien vierailuille. Qvidja houkutteleekin jopa kiireisimpiä sidosryhmiä. Parhaimmillaan tilalla on vuosittain viraillut noin 1 000 henkeä; median ja yritysmaailman edustajia, virkamiehiä, päätöksentekijöitä eri tasoilta, tutkijoita, viljelijöitä ja neuvojia.
Qvidjassa esitellään tutkimusta ja käytäntöä, ja sen pelloilla tutustutaan maaperään; kaivellaan kuoppia ja tutkitaan itsekin erilaisten maaperien ominaisuuksia. Tämä mahdollistaa kouluttamisen ja vertaisoppimisen, sekä innostaa sidosryhmiä muutokseen. Kokeilutilalla on käynyt vierailulla niin eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta kuin hiiliviljelyyn kouluttautuvat 100 Carbon Action -hiiliviljelijääkin.
Keskeisille sidosryhmille järjestetään vuosittain Qvidjassa Maan puolustuskursseja. Nämä koulutukset alkoivat vuonna 2018. Maaperän merkitystä avaava kurssi on herättänyt laajasti kiinnostusta, ja houkuttanut paikalle myös korkean tason päätöksentekijöitä ja yritysmaailman sekä median edustajia. Myös Suomen EU-puheenjohtajuuskausi polkaistiin käyntiin kansainvälisten toimittajien vierailulla Qvidjaan.
Qvidjassa Carbon Action -tutkijat tekevät yhteistyötä viljelijöiden kanssa varmistaen, että tutkimus vastaa toimijoiden konkreettisiin tarpeisiin.
Qvidjan nurmipelto hiilinieluna
Qvidjassa Carbon Action -tutkijat tekevät yhteistyötä viljelijöiden kanssa varmistaen, että tutkimus vastaa toimijoiden konkreettisiin tarpeisiin. Tutkimuksessa muun muassa selvitetään maaperän hiilen varastoitumista takaisin ilmakehästä maaperään.
Pellon hiilitasetta mitataan jatkuvatoimisten mittalaitteiden avulla. Tutkimustuloksia Qvidjan pelloilta voi seurata reaaliajassa Pelto-observatorion kautta. Mukana on myös maailman ensimmäinen nurmipellon hiilensidontaennuste.
Tutkimuksessa on mitattu Qvidjan nurmipellon hiilidioksidin nettovaihtoa toukokuusta 2018 lähtien. Tutkijat mittaavat ja selvittävät koska ja miten nurmipelto toimii hiilinieluna. Kyseinen nurmipelto on siirtymässä voimaperäisistä maatalousmenetelmistä uudistaviin menetelmiin.
Ota yhteyttä
