Gullkrona – saaristomeren suurin vedenalainen suojelualue
Gullkronan saaren ympärille perustettiin Saaristomeren suurin yksityinen merensuojelualue lokakuussa 2022. 4800 hehtaarin kokoinen alue suojeltiin osana BSAG:n Elävä Itämeri -hanketta. Suojelu on toteutettu yhteistyössä maanomistajien kanssa, ja sen avulla halutaan säilyttää alueen meriluonnon elinvoimaisuus.
MITÄ?
Gullkronan vesialueesta tehtiin yksityinen suojelukohde.
Ketkä?
Alueen yksityiset maanomistajat, BSAG, ELY-keskus ja muut viranomaiset olivat mukana perustamassa yksityistä suojelualuetta.
Milloin?
Suojelualueen perustamiseen liittyvät valmistelutyöt, 2021–2022.
Miksi?
Jotta vesialueen arvokas luonto saadaan suojeltua, ja viereisten jo suojeltujen vesialueiden kanssa saadaan muodostettua suurempi meriluontoa vaaliva kokonaisuus.
Gullkronan monimuotoinen vesialue yksityiseen suojeluun
Gullkronan kaunis ja karu saari Saaristomerellä on nähnyt vuosien varrella monenlaista. Saari on tunnettu vierasvenesatamastaan, ja kesäisin saarella käykin runsaasti veneilijöitä ja muita kesänviettäjiä. Talvisin saari hiljenee.
Saarta ympäröivällä merialueella sen sijaan on elämää läpi vuoden. Matalissa rantavesissä asustelee mm. isoja joukkoja tärkeitä rakkohauruja, sinisimpukkayhteisöjä ja meriajokkaita. Ne kaikki ovat Itämeren avainlajeja, jotka tarjoavat ravintoa ja suojaa monille muille vedenalaisille asukkaille. Merialueen luodot ovat monien lintulajien suosimia pesintäpaikkoja.
Meriluonto on Gullkronan vesialueella monimuotoista, mutta siitä oli suojeltu vain osa. Vesialueen kyljessä sijaitsee Saaristomeren kansallispuisto, minkä lisäksi osia alueesta on suojeltu Natura-ohjelmassa.
Näiden alueiden ulkopuolelle jäänyt elinvoimainen vesialue rauhoitettiin yksityisen suojelun kautta, eli alueen maanomistajien aloitteesta perustettavalla yksityisellä suojelualueella.
Vedenpinnan yläpuolella levittäytyvä Gullkronan saaristomaisema on monille tuttu. Gullkronan vesialue on myös edustava otos erilaisista vedenalaisista elinympäristöistä ja Itämeren ikonisesta lajistosta.
Anna Klemelä, projektipäällikkö, meriluonnon monimuotoisuus, BSAG
Maanomistajat innostuivat rantojen suojelusta
Gullkronan maa- ja vesialueet ovat yksityisessä omistuksessa. Alueen maanomistajia, jotka muodostavat kalastuskunnan, yhdistää rakkaus saariston kauniiseen ja monimuotoiseen meriluontoon ja halu suojella sitä.
Kalastuskuntaan kuuluu 22 maanomistajaa. Näiden joukossa ovat myös BSAG:n perustajat Ilkka Herlin ja Saara Kankaanrinta, jotka molemmat tekevät töitä Itämeren pelastamisen parissa.
Kun BSAG käynnisti Ålandsbankenin kanssa vuonna 2019 Elävä Itämeri -hankkeen, jonka tavoitteena oli vedenalaisen meriluonnon suojelun lisääminen, asiat alkoivat loksahdella paikalleen.
Gullkrona sijaitsee aivan suojellun Saaristomeren kansallispuiston naapurissa lähellä Natura-alueita. Kun myös Gullkronan 4800 hehtaarin merialue saatiin suojelun piiriin, Saaristomerelle syntyi poikkeuksellisen suuri yhtenäinen suojelualue. Mitä suurempi suojelualue, sitä suuremmat vaikutukset.
Gullkronasta päätettiin tehdä Elävä Itämeri -hankkeen ensimmäinen pilottikohde. Gullkronan kalastuskunnasta kaikki olivat valmiita mukaan.
Olimme mukana perustamassa Saaristomeren suurinta yksityistä suojelualuetta. Yksityisten merellisten suojelualueiden koko on keskimäärin 280 hehtaaria. Uudella alueella saatiin suojeltua vedenalaista luontoa 4800 hehtaaria. Se vastaa miltei 20 Malmin lentokenttää.
Pieta Jarva, strategiajohtaja, BSAG
Yksityisetkin vesialueet voidaan suojella
Yksityisiä suojelualueita on vielä vähän, sillä harva tietää, että omasta mökkirannastaankin voi tehdä suojelualueen. Vielä harvempi tietää, miten vedenalainen suojelualue perustetaan.
Perustamisprosessi on kuitenkin periaatteessa yksinkertainen. Ensin tarvitaan vesialueen maanomistajien yksimielinen päätös. Kun se on saatu, yksi maanomistajista ottaa yhteyttä ELY-keskukseen, joka arvioi Metsähallituksen kanssa alueen soveltuvuuden suojeluun.
Luonnonsuojelulaissa on määritelty, että suojeltavalla alueella on oltava jotakin ekosysteemille tärkeää tai harvinaista, joka vaatii suojelua. Gullkronan vesialueilla tämä kriteeri täyttyi helposti.
Yksityisen vesialueen muuttaminen suojelualueeksi ei tarkoita alueen museoimista tai poistamista käytöstä. Yhtään turhaa rajoitusta ei tehdä. Viranomaiset auttavat suojelutarpeen kartoittamisessa, mutta lopulliset päätökset alueensa rajoituksista tekevät maanomistajat.
Suojelun tavoitteena ei ole hankaloittaa elämää saaristossa, vaan säilyttää saariston luonto ja saaristokulttuuri elinvoimaisena. Maanomistajat tuntevat oman alueensa parhaiten ja tietävät, mitä saaristossa eläminen käytännössä vaatii. Heidän kuulemisensa alusta asti on oleellista.
Ilkka Herlin, yksi Gullkronan maanomistajista
Kalastuskunta kantaa huolta Itämerestä
Gullkronan vesialueella tullaan jatkossakin sallimaan normaali vesillä liikkuminen. Vierasvenesatama ei katoa. Kalastusta, uintia ja vesiliikuntaa saa harrastaa entiseen malliin, kunhan ei tee sitä lintujen pesimäluotojen läheisyydessä.
Veneellä rantautumiseen vaadittavat ylläpitoruoppaukset ja aallonmurtajan ylläpitäminen ovat edelleen sallittuja. Sen sijaan muu ruoppaaminen ja merenpohjan muokkaaminen on pääsääntöisesti kielletty. Myös vesiviljely suojelualueen sisällä on kielletty ja alueella kasvava meriajokasniitty on suojeltu sen kohdalle sijoittuvalla ankkurointikiellolla.
Gullkronan suojelualueen rajoitukset on sovittu yhdessä viranomaisten kanssa ja Gullkronan kalastuskunta on hakenut alueen suojelua. Tämä oli tärkeä etappi.
Varsinais-Suomen ELY-keskus teki myönteisen päätöksen suojelusta syyskuussa 2022. Lokakuussa 2022 suojelualue sai lainvoiman, eli tuli virallisesti perustetuksi.
OTA YHTEYTTÄ
Anna Klemelä
Projektipäällikkö, meriluonnon monimuotoisuus; Viestintäasiantuntija
