Carbon Action -hiiliviljelijä Aki Patama: ”Kun maassa on paljon matoja, on silloin hyvät bileet käynnissä”

Aki Patama viljelee Lahdentauksen tilaa Saarijärvellä neljännessä polvessa. Tilalla tuotetaan eri kasvilajeja reilun 100 hehtaarin pinta-alalla. Aamupäivät menevät Akilla toisissa tehtävissä, sillä hän tekee viljelyn lisäksi infrasuunnittelua kaduille, puistoille ja muille yleisille alueille. Kevät- ja syyskaudella sääolot määrittelevät Akin päivien kulkua vahvasti, sillä silloin mennään maatalouden ehdoilla ja muut tehtävät joustavat.

 Viljely tuo käytännönläheistä vastapainoa Akin toiseen työhön, usein teoreettiseen infrasuunnitteluun. ”Viljelyssä se tehty työ näkyy tuloksina välittömästi, ja se on todella palkitsevaa”, hän kertoo. Kun on kasvanut tilalla, viljely tuntuu luonnolliselta osalta elämää. Akille on tilan pidossa iso apu vielä hänen vanhemmistaan, jotka auttavat niin pellolla, kuin kirjallisissa töissäkin. Lisäksi vanhemmat osallistuvat lastenhoitoon.

Muutos vaatii vanhan kyseenalaistamista

Aki on oppinut maatilan rytmin ja käytännön kasvaessaan tilalla, mutta teoria ei ollut tuttua ennen, kun hän otti tilasta ohjat vuonna 2013. Sukupolvenvaihdoksen tultua ajankohtaiseksi, Aki oli tehnyt insinöörin opinnot ja 10 vuoden uran infrasuunnittelun parissa. Se, että tulee taustaltaan eri alalta, on ollut Akin mukaan hyväksi siinä mielessä, että on osannut katsoa maatilan käytäntöjä eri kannalta, eikä anna perinteiden tai muiden mielipiteiden vaikuttaa liiaksi päätöksiin.

Hän päätyi hetken aikaa pohdittuaan siihen, että tilanpito tuntuu omalta jutulta, mutta vain jos voi tehdä sitä omalla tavallaan. Aki suoritti vaaditun määrän maatalousopintoja ja alkoi selvittämään, miksi asiat tehtiin niin kuin ne tehtiin.

Tuohon aikaan oli aika tehdä isoja ratkaisuja. Aki päätti luopua tilan maito- ja lihakarjasta ja siirtyä kasvintuotantoon. Eläinpuolen ylläpitäminen olisi vaatinut suuria investointeja tuotantotiloihin.  Lisäksi eläintuotannon pyörittäminen olisi ollut huomattavan sitovaa. Nykyään tilalla kasvaa kauraa, rypsiä, hernettä, rukiita ja nurmia lannoittamassa maaperää luontaisesti. Tila siirrettiin hiljattain myös luomuun ja tämän vuoden kasvukausi on ensimmäinen, kun pellot ovat kokonaan luomussa.  

Hyvinvoivasta maaperästä hyötyjä ympäristölle ja sadoille

Vuonna 2018 Aki lähti mukaan Baltic Sea Action Groupin perustamaan Carbon Action -yhteistyöhön, jossa tutkitaan ilmastonmuutosta hillitseviä ja ympäristöä uudistavia viljelymenetelmiä ruuantuotannon yhteydessä. Mukaan lähteminen antoi keinoja siihen, miten viljelijä voi omilla toimillaan vaikuttaa.

Akin mukaan hankkeesta saatu tuore tutkimustieto eri menetelmien vaikutuksista on antanut hänelle valtavasti koulutusta maanviljelijänä. Tieto on tuonut myös varmuuden siitä, että tekee asioita oikein ilmaston, ympäristön ja vesistöjen kannalta, ilman että satotasot kärsivät.

Tietous kasvoi etenkin maaperän kunnon varjelemisesta viljelyssä. ”Nykyään sitä ajattelee enemmän, että se mistä kaikki lähtee, on maaperä ja sen hyvinvointi”, Aki kertoo. Tämä on lisännyt hänen kiinnostustaan viljelyyn ylipäätään, jossa Akia kiehtoo kasvun ihme. Maaperästä kaikki kasvu lopulta tulee.

Aki muistelee ensimmäistä kevättä, kun oli kylvänyt kaikki tilan pellot itse. ”Kun sieltä alkoi oraat kehittymään ja tulemaan pintaan niin se oli uskomaton hetki. Siitä hetkestä nautin edelleen”, hän hymyilee. Ympäristön hyvinvoinnin rinnalla on maasta luonnollisesti tärkeää saada hyvä sato.  

Uudistava viljely kunnioittaa maata

Uusi ajattelutapa viljelyyn on tuottanut paljon muutoksia tilalla. Nurmet olivat viljelykierrossa mukana eläinten takia aikaisemminkin, mutta ne on pidetty mukana parantamassa maaperän kuntoa. Uutena mukaan on tullut monipuolisemmat siemenseokset ja se, että nurmia ei enää kynnetä, vaan käytetään sen sijaan maaperää suojaavaa kevytmuokkausta. Samat toimenpiteet pätevät kaikkiin peltolohkoihin. Viljelykiertoon on myös lisätty hiiltä sitovia ja maata lannoittavia kerääjäkasveja.

Maaperää varjellaan lisäksi teknisellä puolella, ja esimerkiksi maan tiivistymien ehkäisyn takia traktoreissa pyritään käyttämään levikepyöriä aina kun mahdollista.

Madot kertovat maaperästä

Aki korostaa, että maaperän kasvukunnon parantamisessa keskeistä on toimien vaikutuksen seuraaminen. Tätä varten maaperästä on otettava riittävän kattavasti maanäytteitä ja tehtävä havaintoja esimerkiksi kuoppatesteillä.

Hyvistä olosuhteista maassa kertoo esimerkiksi se, että eliötoiminta on vilkasta ja lieroja löytyy runsaasti. ”Sanoisin, että mitä enemmän maaperässä on matoja niin se tarkoittaa, että käynnissä on hyvät bileet. Jos on huonot bileet niin eihän sellaisiin kukaan halua tulla”, Aki hymyilee.

Mikäli vastaan tulee ongelmia, on tärkeää selvittää niiden juurisyyt oikeiden toimenpiteiden valitsemiseksi. Jos kyseessä on esimerkiksi kosteusongelmat, voidaan maata kuohkeuttaa jankkuroinnilla tai kylvämällä syväjuurisia kasveja, jotka rikkovat tiivistymiä biologisesti.

Lahdentauksen tilalta löytää matoja runsaasti osittain nurmien sekä muiden uudistavien viljelykäytäntöjen takia. Aki näkee, että kun tekee luonnon kanssa yhteistyötä, tuottaa se suoraan hyötyjä maaperälle ja koko tilalle. Hyvinvoiva maaperä antaa tilalle muun muassa paremmin pelivaraa jo käynnissä olevaa sään ääriolosuhteiden yleistymistä vastaan. Pellot kestävät paremmin kuivuutta ja pidättävät tehokkaammin vettä. Tämä auttaa turvaamaan satoja, ja vaikuttaa sitä kautta koko ruuantuotannon jatkuvuuteen sekä huoltovarmuuteen.  

Tilalla on ollut viimeisen viiden vuoden aikana suuri myllerrys ja uuden opettelun aika. Aki pyrkii seuraavaksi seuraamaan uudistavien käytäntöjen vaikutuksia sekä vakiinnuttamaan kaikkea opittua hänen tilalleen sopivin tavoin.

Juttusarjassa tuodaan esiin henkilöitä Carbon Action -työn taustalla ja kerrotaan viljelijöiden kokemuksia siitä, millaista on käytännössä olla mukana muutoksessa kohti kestävämpää ruuantuotantoa.