Carbon Action -hiilitilat: Jokela Carbolla on asiaa-podcast

Sarjamme Esittelyssä Carbon Action -hiilitila esittelee Carbon Actioniin kuluvia viljelijöitä ja heidän tilojaan. Sarjan tarkoituksena on kertoa tilan toiminnasta ja valottaa viljelijöiden ajatuksia toimintatapojensa takana. Tervetuloa mukaan tilakierroksille!

TIetoja tilasta:

Neljäntenä esittelyssä on Jokelan tila Nurmijärveltä. Tila on luomu kasvinviljelytila, ja sitä viljelevät Piia ja Petri Jokela. Tila on Petrin sukutila ja Piialle tämä on 13. vuosi maanviljelijänä.

Tilan viisivuotisessa kierrossa on kaksi nurmivuotta ja kolme viljavuotta, kauraa ja ruista. Nurmi päätetään aina syysviljaan ja yleensä koetetaan saada palkokasvi väliin, kolmas vuosi on suojaviljavuosi.

Peltohehtaareja tilalla on 147, joista suurin osa on vuokramaita, omia on 13 ha.

podcastia tekemässä

Kun saavumme Jokelan tilan konehallille, meitä odottavat herkulliset muffinssit paikallisesta leipomosta. Vastaanottokomiteaan kuuluu Piian ja Petrin lisäksi valkoinen paimenkoira Jeppe, joka haukkuu tulijat pystyyn – mutta ystävällisesti.

Viljelijäparia hieman jännittää uusi tilanne, mutta Jokeloille tavanomaiseen tapaan juttu luistaa letkeästi. Kevättyöt on melkein saatu tehtyä ja tunnelma on positiivinen tulevan kasvukauden suhteen – eikä suotta, sillä rukiit ovat jo huikeassa kasvussa kesäkuun alkupuolella.

Tästä iloisesta viljelijäparista huomaa, että he viihtyvät yhdessä. Tuskin maatilan pyörittämisestä yhdessä toisen työn rinnalla muuten tulisikaan mitään. Molemmat ovat samaa mieltä siitä, että maanviljelys on kutsumusammatti, sillä keväällä ja syksyllä vapaa-aikaa ei toisen työn ohella ole käytännössä lainkaan. Silti viljelijän työ antaa enemmän kuin ottaa.

– Se on vähän niin, että toisesta työstä voi levätä toisessa, sillä on suuri palauttava merkitys molempiin suuntiin. Eihän se aina herkkua ole, mutta pääsääntöisesti kyllä, Piia jäsentelee.

– Joo, ja kun on se halu olla ruuantuottaja. Nyt kun ollaan tässä Carbon Actionissa mukana, yhdistyy hyvin bisnes ja luonnonsuojelu; sillä et ollaan luontoystävällisiä, voidaan silti pärjätä sillä tuotannolla, Petri jatkaa.

Se on hyvä huomio, ja hiiliviljelynkin peruskiviä; hiili viljellään samoilla pelloilla kuin ruoka. Tuotannon on tarkoitus olla kannattavaa, ja siihen maan kasvukunnon parantamisella pyritäänkin – sen lisäksi, että sillä saadaan aikaan lukuisia ympäristöhyötyjä. Tila on ollut jo aiemmin aktiivinen hankerintamalla, sillä se osallistui myös Vilkku plus -hankkeeseen aiemmin.

Nurmia ilman eläimiä

Jokeloiden kierrossa on aina kaksi vuotta nurmia, vaikka maan päällistä karjaa ei olekaan. Maan alaista sen sijaan löytyy runsaasti, ja Piia kertoo sen tarkkailun olevan erittäin koukuttavaa.

– En olis 13v sitten uskonut, että mulla olis lapio auton takaluukussa, että pääsen katsomaan onko lieroja, hän naureskelee.

Petri kertoo Carbon Actioniin osallistumisen lisänneen nurmien monipuolisuutta, kun ennen nurmet olivat yksipuolisempia. – Vähintään 4 lajia on nyt nurmissa, mutta joissain on 6 tai 7 lajia, Petri laskeskelee. – Timotei on perustana, sitten on apilaa ja hunajakukkaa. Niin ja alsikeapilaa koitetaan nyt saada itselle, hän luettelee.

Nurmien tarkoitus on toimia viherlannoituksessa ja maaperän parantajana, joskus puidaan timoteistä siementä.

Viljelyvalintoja

Katselen ympärilleni hyvin hoidetulla maatilalla, ja pohdin siellä tehtyjä ratkaisuja. Kasvustot näyttävät runsailta ja elinvoimaisilta – siitä huolimatta, että Jokelat eivät käytä juurikaan ulkoisia panoksia viljelyssä. Nurmet hoitavat viherlannoituksen.

– Kalkitaan tarvittaessa ja hivenravinteita pitää nyt miettiä maanäytteiden mukaan, mutta ulkoisia lannoitteita me ei olla käytetty koko viljelyaikanamme ja sadot on olleet hyviä, Piia valottaa viljelykäytäntöjä ja jatkaa: – Tietysti jos alkaisi sadot huonontua ja maanäytteistä nähtäisiin puutteita, niin sitten asioita mietittäisiin uudelleen.

Toinen mieltäni kutkuttava asia on se, että tilan lähes 150 hehtaarin viljelyalasta pääosa on vuokramaita. Paljon on keskusteltu siitä, että vuokrasopimukset ovat lyhyitä, ja siksi peltojen kunnostukseen ei viitsitä käyttää vaivaa ja maat huononevat. Miksi ihmeessä sitten Jokelat viljelevät vuokramaita ja parantavat niiden kasvukuntoa systemaattisesti?

– No just siks niitä pitääkin parantaa! Petri tokaisee ja nauraa päälle. – Me pyritään aina mahdollisimman pitkiin vuokrasopimuksiin, ja sitten kun pellot on hyvässä kunnossa, niin mielellään omistajat jatkaa. Tällä alueella peltojen hinnat on korkeita, joten maassa ei tarvi olla niin paljon rahaa kiinni. Tää sopii meille.

MOnimuotoisuutta tilaympäristössä

Jokeloiden tilakeskus tarjoaa suojaa ja elämän edellytyksiä monimuotoisuudellaan eri eliölajeille. Ratkaisujen ei tarvitse olla erityisen suuria tai monimutkaisia, monimuotoisuutta voi lisätä pienillä asioilla. Säästämällä, lisäämällä ja vaalimalla.

– Kyllä monimuotoisuus on tärkeää. Haaveilen vielä puukujanteista ja omenatarhasta, Piia kertoo, ja viittoo kohti peltoalueita, joihin on suunnitelmia tehnyt.

Tilalta löytyy vanhoja rakennuksia ja puita sekä monimuotoistakasvustoa peltojen reunamilla. Myös viljelykierron pitää olla riittävän monimuotoinen, että pelto voi hyvin ja tuottaa satoa.

Mutta mikä on tämän hyvinvoivan tilan ja sopuisan isäntäparin salaisuus? Luomutilaa on luotsattu yhdessä jo 13 vuotta, ja kehityssuunta on parempaan koko ajan. Peltojen kunnon parantumisen huomaa vuosi vuodelta, vaikka hyvässä kunnossa tilan lähipellot olivat jo ennestään Petrin isän jäljiltä.

– Kyllä tää on yhdessä tehdyn kehityksen tulos. Ollaan tehty kimpas hommii, ja ja se on tuottanu tulosta, Petri summaa.

– Joo ja kun huolen voi jakaa, se helpottaa, Pia täydentää ja jatkaa: Onnistumiset taas auttaa kehittämään tilaa eteenpäin.

Kaksin aina kaunihimpi pätee myös täällä. Yhdessä saavutetaan parempia tuloksia ja voidaan tavoitella suurempia unelmia. Niitä on tällä parilla vielä 10 vuoden päähänkin, kuuntele niistä lisää Carbolla On Asiaa! -podcastista TÄSTÄ

Tule mukaan Carbon Action Klubiin, ja pysyt ajan tasalla hiiliviljelyn uusimmista käänteistä! Uutiskirje ilmestyy joka toinen kuukausi, ja on pullollaan maaperän kasvukuntoon liittyvää infoa. LUE LISÄÄ TÄSTÄ

Piiaa ja Petriä haastatteli ja sen kuviksi ja tekstiksti tuotti Sanna Söderlund Baltic Sea Action Goupista. Sanna toimii koulutuspäällikkönä ja tekee viljelijäyhteistyötä. Podcastin haastattelut Eliisa Malin, BSAG.

Kaikki Carbolla on asiaa! -podcast-sarjan jaksot löytyvät täältä.