CAP-keskustelualoite pyrkii avaamaan maatalouspolitiikan solmuja
Baltic Sea Action Group (BSAG) on käynnistänyt laajapohjaisen keskustelualoitteen kokonaisvaltaisesti kestävästä ruoantuotannosta ja siihen tarvittavasta politiikasta. Espoossa 22.10. pidetyssä lanseeraustilaisuudessa alan vaikuttajat pohtivat, kuinka maatalous voisi vastata ilmastonmuutoksen, ekologisten haasteiden ja geopoliittisten riskien aiheuttamiin paineisiin.
Ruoantuotantoa ja maanviljelyä haastetaan monelta suunnalta. Alkutuotannon kannattavuus ja viljelijöiden toimeentulo ovat pitkään olleet ratkaisua vaativia kysymyksiä niin kotimaassa kuin muualla Euroopassa. Ilmastonmuutoksen eteneminen ja ekologiset hälytysmerkit vaativat kestävämpää maankäyttöä ja vähemmän maapalloa kuormittavaa tuotantoa. Ilmastonmuutoksen ilmeneminen esimerkiksi äärisäinä vaatii tiloilla perustavanlaatuisia sopeutumistoimia.
BSAG on tehnyt kestävän maatalouden eteen käytännön työtä viljelijöiden ja koko ruokaketjun kanssa yli 15 vuotta ja katsoo, että maatalous voi olla vastaus useaan ajankohtaiseen uhkaan.
”Maatalouspolitiikkamme tulisi vahvistaa maatalouden kannattavuutta sekä ohjata suuntaan, jossa maatalous tuottaa paitsi ruokaa myös ratkaisuja ilmastokriisiin ja luontokatoon. Näin maatalous voisi edistää huoltovarmuutta ja sopeutumista muuttuviin luonnonoloihin ja haastavaan geopoliittiseen tilanteeseen. Nykyinen maatalouspolitiikka mahdollistaa kuitenkin vain osan maanviljelyn potentiaalisista hyödyistä,” sanoo BSAG:n toimitusjohtaja Ville Wahlberg.
Seuraavan EU-komission astuessa virkaan unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistaminen vuosille 2028–2034 lähtee vauhtiin. Siksi BSAG on käynnistänyt avoimen, laajapohjaisen ja ymmärrystä rikastavan keskustelun siitä millaisista aineksista ruoantuotantomme tulevaisuudessa tulisi koostua ja millaisella politiikalla sinne päästään.
Keskustelualoite polkaistiin käyntiin tiistaina 22.10. Espoossa, jonne kokoontui nelisenkymmentä vaikuttajaa ja sidosryhmien edustajaa. Tilaisuuden pääpuhuja vuorineuvos Reijo Karhinen kehotti visioimaan tulevaisuuden kuvaa pohjaamalla meneillään olevaan systeemimuutokseen. Siinä ekologian ja ilmaston merkitys, digitalisaatio sekä yksilökeskeisyys vahvistuvat ja pakottavat myös ruokajärjestelmän uudistumaan. Uudistustyössä tulisi varmistaa riittävän pitkän aikavälin yhteisten etujen toteutuminen.
Yhdessä tekemisen puolesta puhui myös valtiosihteeri Päivi Nerg maa- ja metsätalousministeriöstä. Nerg peräänkuuluttaa Suomelle vahvaa omista vahvuuksista ja prioriteeteista rakentuvaa ruokajärjestelmää ja katsoo, että sellainen syntyy vain kuulemalla mahdollisimman paljon eri tahoja ja huomioimalla eri näkökulmat. Iltapäivän keskusteluissa osallistujat pohtivat pienryhmissä puhujien esiin nostamia teemoja sekä ratkaisuja, joita tulevaisuuden maatalouspolitiikan tulisi edistää.
BSAG vie yhdessä keskustelualoitteen verkoston kanssa dialogia eteenpäin, osallistaa entistä laajempaa joukkoa toimijoita ja tarjoaa areenoita kohtaamisille. Keskustelualoitteeseen on jo sitoutunut vahva ja monipuolinen joukko kumppaneita. Seuraavaksi verkostoon ja keskusteluun kutsutaan mukaan kansainvälisiä tahoja, ja aloite lanseerataan Brysselissä joulukuussa yhteistyössä suomalaismeppien kanssa.