BLOGI: Millä sisällöillä BSAG vuoteen 2020?

Blogi: sisältöjohtaja Laura Höijer / BSAG

Kun lokakuussa 2018 aloitin BSAG:ssa sisältöjohtajana, ensimmäisinä töinä oli BSAG:n strategisten sisältöjen pohdinta – vaikuttavuus edellä. Ympäristöministeriössä olin ollut tiiviisti mukana ministeriön vaikuttavuuspohjaisessa strategiatyössä, ja se tarjosi tähän oivallisen taustan. BSAG:lla strategiatyötä oli tehty koko säätiön voimin edellisenä keväänä.

BSAG:n isona tavoitteena on Itämeren ekologisen tasapainon palauttaminen muuttuvissa ilmasto-oloissa. Tunnistimme tämän alle kolme keskeistä alatavoitetta/teemaa: 1) Rehevöitymisen ja ilmastonmuutoksen hillintä, 2) Meriluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja 3) Ympäristöriskien hallinta merellä. Samalla otimme huomioon kokonaiskuvan.  Ymmärrämme että Itämeren ekologinen kriisi ei ole erillinen ilmastonmuutoksesta, luonnon monimuotoisuuden kadosta tai maaperän tuhoutumisesta. Ratkaisuissa tulee pyrkiä monihyötyisiin toimiin.

Mikä on tilanne vuonna 2020? BSAG:lla on nyt vahvaa toimintaa joka teeman alla. Toiminnan kohteena ovat tällä hetkellä erityisesti kestävä ruokaketju, hiiliviljely ja ravinteiden kierrätys, vedenalaisen luonnon monimuotoisuus sekä meriliikenteen riskit.

• Rehevöitymisen ja ilmastonmuutoksen hillintä

Suurimmat hyödyt Itämerelle on saatavissa kestävässä maataloudessa. Se on merkittävässä roolissa myös ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. Siksi BSAG:n tämän hetken isoin toimintakokonaisuus Carbon Action toimii kestävän ja jopa uudistavan eli regeneratiivisen maatalouden saralla. Oikeilla toimilla maaperä varastoi hiiltä ilmakehästä maahan ilmastonmuutosta hilliten, ja pitää ravinteet kasvien käytössä, vesistöpäästöjä minimoiden. Carbon Action alusta on parin vuoden aikana lihonut ja laajentunut moneen suuntaan ja mukana on ruokajärjestelmän toimijoita viljelijöistä yrityksiin sekä useita huipputason tutkimushankkeita. Alustan kokonaisvaltainen ja käytännönläheinen lähestymistapa herättää laajaa kiinnostusta paitsi kotimaassa, myös kansainvälisesti. Lisäksi edistämme Interreg hankkeiden kautta ravinteiden kierrätystä (SuMaNu) ja maatalouden valumavesien hallintaa (Waterdrive). Toimiemme tavoitteena on systeeminen muutos ruokajärjestelmässä (lue lisää: https://carbonaction.org/etusivu/).

• Meriluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Ilmastonmuutos uhkaa Itämeren herkkää lajistoa ja vedenalaisen monimuotoisuuden suojeleminen on tärkeämpää kuin koskaan. Ympäristöhallinnon ainutlaatuisessa VELMU-hankkeessa on 10 vuoden aikana kartoitettu Itämeren vedenalaisen monimuotoisuuden ja avainlajien kannalta arvokkaat alueet. Nyt Elävä Itämeri -yhteistyöhankkeessa BSAG nopeuttaa näiden arvoalueiden suojelemista, Ålandsbankenin käynnistysrahoituksella. Yksityisen suojelun pilottikohteena toimii Gullkronan saari Saaristomerellä (lue lisää: https://www.bsag.fi/fi/toiminta/elava-itameri/).

• Ympäristöriskien hallinta merellä

Ympäristöriskit on laaja teema, pitäen sisällään mm. haitalliset/vaaralliset aineet, mikromuovit ja meriliikenteen riskit. Tästä teemasta BSAG:lla käynnistyi vuoden 2020 alussa uusi hanke meriliikenteen päästöihin liittyen. Vaikka meriliikenteen päästöt ovat vähentyneet viime vuosikymmeninä, alukset voivat edelleenkin purkaa laillisesti jätevesiä ja ruokajätettä Itämereen. Tarvitsemme yhteisiä, vapaaehtoisia toimia, jotta päästöt Itämereen minimoidaan. Hankkeessa etsimme yhdessä meriklusterin toimijoiden kanssa parhaita käytäntöjä harmaiden vesien ja ruokajätteen vastuulliseen käsittelyyn. Harmaat vedet sisältävät fosforia ja typpeä, ja mukana on myös mikromuoveja ja haitallisia bakteereja. Hienonnettu ruokajäte on sellaisenaan kasvualusta mikrobeille ja bakteereille, mikä lisää biologista hapenkulutusta ja rehevöitymistä. Mustat vedet tulevat myös tarkasteluun mukaan, varsinkin kun mustat ja harmaat vedet sekoittuvat aluksilla. Kiertotalouden näkökulmasta ruokajäte olisi järkevä käyttää esimerkiksi uusiutuvien polttoaineiden valmistukseen, missä on suuri kysyntä kaikille tähteille (lue lisää: https://www.bsag.fi/fi/bsag-tarttuu-meriliikenteen-paastoihin/)

Mahtava vuosi edessä. Nyt todella on toimeenpanon aika. Muistetaan, että ympäristöongelmat ovat yhteen kietoutuneita. Kestäviin ratkaisuihin tarvitaan kokonaisvaltaista näkemystä ja laajaa, tieteeseen pohjautuvaa yhteistyötä yli rajojen. Ratkaisuhakuisena aloitteen tekijänä ja yhteensaattajana koemme BSAG:ssa voivamme tarjota toiminnallamme merkittävää yhteiskunnallista arvoa.

Ympäristöministeriössä tein laajasti yhteistyötä Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) kanssa. Olikin hienoa huomata kuinka EEA:n tuore Euroopan ympäristön tila raportti (SOER2020) antaa taustatukea myös BSAG:n työlle. SOER2020 raportti toteaa selkeästi, että tarvitsemme systeemitason muutoksia nopealla aikataululla. Meillä on jo nyt tietämystä, tekniikkaa ja työkaluja, joita tarvitaan, jotta keskeisistä tuotanto- ja kulutusjärjestelmistä, kuten ruokajärjestelmästä, saadaan kestäviä. Tuleva hyvinvointimme ja menestyksemme riippuu tästä ja kyvystämme valjastaa koko yhteiskunta toimimaan muutoksen ja paremman tulevaisuuden puolesta (https://www.eea.europa.eu/soer-2020/).

Lisätietoa:

Merialuevisiot videolla (asiantuntijoiden näkemyksiä merialueiden mahdollisuuksista) avataan myös BSAG:n teemoja ja hankkeita (kohdasta 3,44 alkaen): http://www.merialueenvisiot.info/