Katse maahan – maa jalkojemme alla ylläpitää elämää
Soil at risk symposion kotisivut avattu. Maaperän sankareille materiaaleja etäkouluun eri luokka-asteille. Some -kampanja käyntiin #kädetmultaan #soilatrisk: kuvia kevään istutuspuuhista ja MULTAtouhuista twitteriin ja instaan.
Koronavirus ei luontoa ja kevään etenemistä pysäytä. Luonto tuokin monelle nyt lohtua, elvyttää kehoa ja mieltä. Kohta pääsemme kunnolla tonkimaan maata, niin pellolla, puutarhassa kun parvekeruukussa. Pistämällä kädet multaan saamme tutkimusten mukaan jopa suoria terveyshyötyjä. Altistumme sopivalla tavalla maaperän mikrobeille, jotka tutkimusten mukaan vahvistavat luontaista immuunipuolustusta. Ja mikrobeja maassa riittää. Kourallinen maata sisältää enemmän mikrobeja kuin maapallolla on ihmisiä.
Hyvinvoiva, elävä maaperä on monella tapaa tärkeä. Maaperän mikrobien miljardien vuosien tuotekehitys ei ole mennyt hukkaan. Maaperän avulla luonto tuottaa meille välttämättömiä palveluita: hillitsemme ilmastonmuutosta ja lisäämme sopeutumista vaihteleviin sääoloihin, vähennämme päästöjä Itämereen ja muihin vesistöihin sekä saamme ravinteikasta ruokaa. Terve maaperä pitää ravinteet kasvien käytössä ja estää niiden valumista vesistöihin. Se varastoi hiiltä ja lisää monimuotoisuutta maan päällä ja alla.
Viimeisen 150 vuoden aikana planeettamme pintamaa on vähentynyt puolella. Sanotaan että ihmiskunnalla on jäljellä enää 60 vuoden sadot, jos maaperän köyhtyminen ja eroosio jatkuu nykyisellä vauhdilla. Maaperän elvyttämisellä on siis kiire, jotta voimme turvata ruoantuotantomme. Meidän tulee tukea luonnon toimintaa, ei tuhota sitä. Tervettä maaperää tulee vaalia, ja meillä on siihen keinoja. Uudistava eli regeneratiivinen maatalous tukeutuu muun muassa viljeltävien lajien runsauteen ja viljelykiertoon, monipuoliseen kasvipeitteisyyteen ja maan vähäiseen muokkaukseen.
Kohta pääsemme kunnolla tonkimaan maata, niin pellolla, puutarhassa kun parvekeruukussa.
Pistämällä kädet multaan saamme tutkimusten mukaan jopa suoria terveyshyötyjä, kun immuunipuolustus paranee.
Koronaviruksen aiheuttama pandemia osoittaa meille, että meidän tulee kiinnittää entistä kokonaisvaltaisempaa huomiota maaperään ja luontoon kohdistuviin riskeihin. Kestävä maankäyttö ja pandemiauhat ovat yhteydessä toisiinsa (kts. esim. UNEP). Nyt on viimeistään aika muuttaa suuntaa. Luonnon hyvinvointi ja ihmisterveys kulkevat käsi kädessä.
Maaperä tarjoaa meille ratkaisuja yhteiskunnan kiperimpiin ongelmiin. Samalla se on kuitenkin arjessamme jatkuvasti ja luontevasti läsnä. Maa jalkojemme alla. Kevään edetessä onkin hyvä aika perehdyttää etäkoululaisia maaperän kiehtovaan elämään. Kotiopetukseen eri luokka-asteille sopivaa materiaalia löydät kattavasti biologian ja maantieteen opettajien liiton ’Maaperän sankarit’ –materiaalikokonaisuudesta. Katso alkuun 10 faktaa maaperästä ja tunnista lajeja maa vilisee elämää julisteen avulla.
Vaikka maaperä kannattelee elämää, hyvinvoivan maan arvo on pitkään jäänyt yhteiskunnassa vähälle huomiolle. Tutkimusmaailmassa ja maanviljelijöiden keskuudessa maaperän ja siitä huolehtimisen arvo on kuitenkin jo huomioitu. Esimerkiksi Carbon Action alustalla tutkijat, viljelijät ja yritykset toimivat yhteistyössä maaperää hoitavan monihyötyisen viljelyn edistämiseksi, mm. sopivasti MULTA nimisessä hankkeessa.
Loppuvuodesta Soil at Risk -symposiumi 25.11.2020 Helsingissä kokoaa monipuolisesti yhteen tutkimusta ja käytännön tietoa maaperän suojelemisesta. Symposiumi kutsuu tutkijat, viljelijät, yritykset ja päätöksentekijät vastaamaan yhdessä elintärkeisiin kysymyksiin: Miten turvaamme maaperän tuleville sukupolville? Millaisia maaperää uudistavia viljelykäytäntöjä tarvitaan?
Osaamme varmasti marraskuussa aivan erityisesti arvostaa toistemme tapaamista kasvokkain esimerkiksi Soil at Risk -symposiumissa! Tällä välillä haastamme teidät laittamaan kädet multaan. Ota kuvia kevään istutuspuuhista ja MULTAtouhuista twitteriin ja instaan, jaa parhaat kuvat tunnisteilla #kädetmultaan #soilatrisk. Koulut saavat myös mieluusti osallistua!
Nautitaan maan keväisestä tuoksusta!
Soil at risk -symposiumin järjestäjät
Minttu Jaakkola, Maj ja Tor Nesslingin Säätiö
Outi Silfverberg, Ympäristötiedon foorumi
Pieta Jarva ja Laura Höijer, Baltic Sea Action Group (BSAG)
