Asiantuntijoilta viisi suositusta ravinteiden kierrätyksen edistämiseksi

Kierrätysravinteiden laajamittainen käyttö voisi luoda työpaikkoja, parantaa huoltovarmuutta ja merkittävästi parantaa ympäristön tilaa. Tutkimusta kierrätysravinteiden turvallisuudesta on tehty, teknisiä ratkaisujakin on. Kattava ravinteiden kierrätys on silti vasta horisontissa häämöttävä tavoite. Miksi?

Tätä asiaa pohdittiin kansainvälisessä asiantuntijoiden etätyöpajassa syyskuun lopussa. Työpaja Unlocking the nutrient recycling potential in the Baltic Sea Region järjestettiin EU:n Itämeristrategian vuosifoorumin tiimoilta. SuMaNu -hanke, johon BSAG osallistuu, järjesti tapahtuman yhteistyössä BSR WATER -hankkeen kanssa ja tapahtuma oli siten monen organisaation yhteistyön tulos. Osallistujakaartikin oli laaja – osallistujat edustivat niin tutkimusyhteisöä, viranomaisia, etujärjestöjä kuin yrityksiä maatalouden ravinnekierrätyksen ja jätevesihuollon aloilta.

Tartun yliopiston Taavo Tenno avasi työpajan kertomalla BSR WATER -hankkeen työstä ja ravinnekierrätyksen mahdollisuuksista jätevesihuollon alalla. Luken Minna Sarvi jatkoi kertomalla SuMaNu -hankkeesta ja maatalouden ravinteiden kierrätyksestä. Arno Rosemarin Stockholm Environment Institutesta esitti työpajan pääpuheenvuoron, jossa hän kertoi ravinteiden kierrätykseen liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista. SuMaNu ja BSR WATER -hankkeissa selvitetään ravinne- ja kestävyys ja turvallisuuskysymyksiä laajemminkin maatalouden ja jätevesisektorin osalta.

Asiantuntijapuheenvuorojen lisäksi osallistujat saivat mahdollisuuden vaihtaa näkemyksiä aiheesta teemaryhmissä ja kommentoida edellä mainittujen hankkeiden antamia suosituksia. Osallistujien jaettu näkemys oli, että ravinteiden käsittelyä ja kierrätystä pitäisi edistää politiikkaohjauksella. Ohjauksen pitäisinostaa lannankäsittelyn ja jätevesihuollon miniminstandardeja ja luoda  kierrätysravinteille markkinat ja kysyntää. Lisäksi pitää löytää keinoja viestiä viljelijöille ja kuluttajille.

Seuraavat suositukset muotoiltiin asiantuntijatyöpajan tuloksena:

1. Sääntelyä, joka koskee fosforin käsittelyä ja käyttöä maataloudessa, tulisi yhdenmukaistaa ja sääntelyssä tulisi huomioida kaikki fosforinlähteet ja maaperän fosforipitoisuus.
2. Puhdistamolietteen fosforin talteenotto ja kierrättäminen tulisi tehdä pakolliseksi kymmenen vuoden siirtymäajan jälkeen. Jätevesipuhdistamoiden välistä yhteistyötä tulisi lisätä yhteisen lietteenkäsittelyn ja fosforinkierrätyksen liiketoimintamallien luomiseksi.
3. Taloudellisia kannustimia ja tukimekanismeja tulisi luoda kierrätyslannoitteiden tuottamiseksi ja viljelijöiden suunnalta tulevan kysynnän luomiseksi.
4. Tulisi luoda aloja läpileikkaavia viestintäohjelmia, joissa käsitellään kierrätysravinteiden kehitykseen ja käyttöön liittyviä kysymyksiä ja sitä, miten kyseiset kiertotalousratkaisut liittyvät kestävyyteen. Viestintäohjelmien tulisi tavoittaa ja osallistaa viljelijöitä, neuvojia, ruokateollisuuden toimijoita sekä kuluttajia.
5. Energia-alan malliin perustuen pitäisi asettaa vaatimus, että mineraalilannoitteisiin sekoitetaan tietty prosenttimäärä kierrätysravinteita.

Täältä löydät kaikki tapahtumassa pidetyt esitykset.

SuMaNu -hanke on syksyn aikana julkaissut kaksi raporttia kestävästä lannankäsittelystä.