Agrometsätalouden monet mahdollisuudet

Peltometsäviljely, puustoinen maatalous ja agrometsätalous

Monet tutkijat ja viljelijät ovat eturintamassa tuomassa luonnon monimuotoisuuden, ilmaston ja maatalouden tuottavuuden kannalta lupaavaa maankäyttömuotoa Suomeen. Samalla, kun Euroopasta ja tropiikista tuotuja menetelmiä pyritään soveltamaan pohjoisen ilmaston kasvuolosuhteisiin, myös termistöä halutaan kääntää suomen kielelle. Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja näin on myös agrometsätaloudessa. Suomenkielisen sanaston vakiinnuttaminen on tärkeää. Silloin tiedämme, mistä puhumme, kun keskustelemme tästä monihyötyisestä maankäyttömuodosta eri viestimissä.

Mitä agrometsätalous oikein on?

Agrometsätalous on lyhyesti kuvattuna toimintaa, jossa puiden ja pensaiden avulla pyritään parantamaan maatalouden toimintaedellytyksiä, tai metsätalouteen on sisällytetty maataloustuotantoa. Suomessa kaikkien tuntemia perinteisiä agrometsätalouden muotoja ovat pohjoinen porolaidunnus sekä kotieläinkarjan laiduntaminen metsässä tai laitumella, jossa on puita.

Myös sienten, marjojen ja yrttien kasvatus, hedelmätarhat, marjatarhat, puukujanteet ja vesistöjen puustoiset suojavyöhykkeet ovat agrometsätaloutta. Lisäksi luonnon toimintaa jäljittelemään suunnitellut permakulttuuritilat ja suomalaiset kotipuutarhat marjapensaineen ja hedelmäpuineen ovat agrometsätalouden ilmenemismuotoja.

Mitä hyötyä agrometsätaloudesta on?

Puiden lisääminen maatalousympäristöön edistää hiilen varastoitumista ja lisää luonnon monimuotoisuutta. Agrometsätalouden avulla viljelijä tai metsänomistaja voi saada merkittävää lisätuloa tilaltaan ainakin jos asiaa tarkastellaan pitkällä aikavälillä. Aluksi menetelmien käyttöönotto vaatii hieman perehtymistä, aikaa ja investointeja. Myöhemmin samalta maa-alalta voi saada enemmän ja monipuolisemmin tuottoa.  Puut vähentävät eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista, ja myös maaperä kiittää. Agrometsätalous auttaa viljelijää sopeutumaan tulevaisuudessa lisääntyviin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muuttuviin sääoloihin, kuten kuivuuteen ja sateisiin talviin.

Kuvitellaan, että pellolle istutettaisiin puu. Silloin puun kannattaisi olla syväjuurinen, ettei se kilpailisi viljelykasvien kanssa. Puu voisi olla myös sellainen, josta saisimme samalla istuttamisen vaivalla ja peltopinta-alan käytöllä myös jotain tuottoa. Esimerkiksi jos se olisi jalopähkinäpuu, saisimme siitä syötäviä pähkinöitä ja vielä myöhemmin kaataessamme sen, voisimme myydä arvokkaan rungon puutavarana ja puuseppä voisi valmistaa siitä kauniita Suomi design -huonekaluja. Tällainen monihyötyisyys on tavoiteltavaa agrometsätaloudessa.

Miten tuo pellolle istutettu puu ehkäisee ilmastonmuutosta?

Puu pellolla käyttää ilmakehän hiilidioksidia yhteyttämiseen ja kasvuun. Näin se kasvattaa runkoa, oksia ja lehtiä maan päällä. Maan alla puu kasvattaa juuristoa ja syksyisin se pudottaa lehtiä maahan. Tämä kaikki lisää maaperän orgaanisen aineksen määrää ja vähentää samalla myös peltomaan tiivistymistä. Hiilivarasto kasvaa, kun sitä varastoituu maaperään juuriston ja muiden hajoamistuotteiden yhteydessä. Agrometsätaloudessa maaperän hiilivarasto voi siis kasvaa enemmän, kuin sellaisessa maataloudessa, jossa puuvartisia kasveja ei hyödynnetä. Näin voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja ehkäistä ilmastonmuutosta.

Minulla on hiehoja laiduntamassa laitumella, jossa on myös puita. Harjoitanko minäkin siis agrometsätaloutta?

Hyvä kysymys! Kyllä, puustoiset laitumet ovat agrometsätaloutta. Suomessa nähdään myös jonkin verran maisemanhoidollista metsälaidunnusta luonnonsuojelualueilla. Jos sinulla on omaa talousmetsää, voit antaa karjan laiduntaa myös siellä. Näin tehdään esimerkiksi Vaahermäen tilalla Itä- Suomessa. Siellä lampaat laiduntavat 150 ha metsäalueilla taimikosta tukkimetsään. Lampaiden päätehtävä on auttaa kasvatusmetsän taimikkojen hoidossa. Otto Makkosen mukaan laidunnettu metsä kasvaa yhtä hyvin, kuin tavanomainen talousmetsä, ellei jopa hieman paremmin.  Myös taloudellinen riski pienenee, sillä peltoalueet saadaan rehuntuotantoon ja metsissä voidaan laiduntaa lampaita kesäisin. Näin pienemmällä peltoalueella pystytään tuottamaan ruokaa samalle määrälle eläimiä.

Kotieläimet laiduntavat eteläisemmässä Euroopassa myös hedelmätarhoissa, esimerkiksi omenoiden, kirsikoiden ja oliivikasvustojen keskellä.  Eläimet viihtyvät puiden seassa: puut tarjoavat kotieläimille varjoa ja suojaa, sekä mahdollistavat paremmin niiden lajityypillisen käyttäytymisen.

No miten sitten ne pellot, kannattaako sinne ihan oikeasti istuttaa puita?

Kyllä kannattaa. Esimerkiksi Iiris ja Tuomas Mattilan tilalla sitä jo tehdään! Heillä on rinteinen pelto ja sinne on istutettu korkeuskäyrien suuntaisesti puukujanteita: pajua, leppää ja hedelmäpuita. Puukujanne pellolla toimii hyvin eroosion ehkäisijänä. Valunta vähenee ja myös pintavesien laatu paranee. Tällaista erilaisten puuvartisten kasvien istuttamista riveihin viljelykelpoiselle maalle kutsutaan peltometsäviljelyksi. Peltometsäviljelyssä puu- tai pensasrivit pelloilla tai niiden reunoilla voivat toimia esimerkiksi tuuli- tai lumimuureina, mutta voit saada niistä myös syötävää satoa tai muita hyödykkeitä.

Puuston valinnassa voi käyttää mielikuvitusta, mutta alueen kasvillisuusvyöhyke ja maaperän erityispiirteet kannattaa huomioida. Puu- ja pensasrivistöjen välissä voidaan sitten kasvattaa ihan tavanomaisesti vilja- ja rehukasveja, mutta myös hedelmiä, marjoja, koristekasveja tai yrttejä. Huomionarvoista on, että myös maatalousmaan ja vesistöjen välissä olevat puustoiset suojavyöhykkeet ovat agrometsätaloutta. Kenties tulevaisuudessa suojavyöhykkeitä hyödynnetään enemmän esimerkiksi kasvattamalla siellä tarkoituksella tietynlaista puustoa.

Meillä on paljon metsää ja poimimme sieltä marjoja ja sieniä. Voidaanko metsässä myös viljellä ruokaa?

Kyllä, meillä on Suomessa todella paljon metsää. Puupeitteisyytemme on yksi maailman korkeimmista, noin 70 prosenttia. Meillä on myös paljon yksityisiä metsänomistajia. Metsässä voidaan tuottaa ruokaa, luonnontuotteita, lääkinnällisiä kasveja ym. hyödykkeitä tarkoituksellisesti Monet menetelmät tarjoavat huomattavan potentiaalin taloudelliseen tuottoon ja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen suomalaiselle metsänhoidolle.

Omalla metsäalalla voi kasvattaa esimerkiksi arvosieniä kuten siitakesientä, osterivinokkaita, pakurikääpää ja lakkakääpää. Siellä voi myös viljellä tai puoliviljellä marjoja. Marjasatoa voi lisätä tehostamalla hyönteispölytystä esimerkiksi tarhamehiläisten pesien avulla, tai viljelemällä puolukkaa harvapuustoisessa metsässä. Lisäksi metsästä saadaan muitakin biometsätalouden hyödykkeitä, kuten koivun mahlaa, männyn neulasia, metsähunajaa, siitepölyä ja kuusen pihkaa. Metsää voidaan hoitaa jatkuvan kasvatuksen menetelmällä ja suunnitella se tuottamaan muiden agrometsätalouden tuotteiden ohella tukkipuuta ja jalopuulajeja.

Agrometsätalouden harjoittajat halutaan koota agrometsätalouskartalle

Suomen agrometsätalousverkostoa koordinoiva Baltic Sea Action Group haluaa toiminnallaan edistää agrometsätalouden leviämistä Suomeen, sillä menetelmissä piilee ratkaisun avaimia ajankohtaisiin ympäristöongelmiin. Agrometsätalous on Suomessa kasvavan kiinnostuksen kohteena, mutta toimenpiteitä toteuttavat tilat ja menetelmät eivät välttämättä ole kaikkien tiedossa.

Siksi agrometsätalouden harjoittajat halutaan nyt koota yhteiselle agrometsätalouskartalle. Agrometsätalouskartta toteutetaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun Agrologi (YAMK) opinnäytetyönä ja kartalle pääsee mukaan täyttämällä kyselyn aiheesta.

Agrometsätalouskartan myötä halutaan rohkaista viljelijöitä jakamaan tietoa omista hyväksi koetuista menetelmistä, kokeilemaan uutta ja hankkimaan lisätietoa kiinnostavista toteutuskäytännöistä.

Kyselyyn voi vastata haluamassaan laajuudessa ja saada oman nimen ensimmäisten joukossa BSAG:n agrometsätaloustuottajien kartalle.

Kyselystä saadut tilatiedot julkaistaan vastaajan suostumuksella agrometsätalous-kartalla. Kartalla julkaistaan tilan nimi, suoritettavat agrometsätaloustoimenpiteet, mahdollisesti valokuvia, sekä tilan tarkka tai epätarkka sijainti kartalla. Muiden kysymysten osalta kyselyn tuloksia tullaan käyttämään niin, ettei vastaajan näkemykset ole tunnistettavissa. Vastausaikaa on 21.9.2020 asti.

Tästä kyselyyn:

https://webropol.com/s/agrometsatalous

Iiris Savela, YAMK-agrologiopiskelija (Biotalouden kehittäminen)

Jyväskylän Ammattikorkeakoulu

Lähteet

AFINET- Sheep as forest managers. Otto Makkonen introduces the Vaahermäki farm, an agroforestry system combining sheep and forests. The farm was established in the end of the 1800s. AFINET- project. Youtube video. https://www.youtube.com/watch?v=inoQAMeUuLM

den Herder, M, Lokki, H., Puro, E. MT.& Vanhanen, H. 2019. Mushroom cultivation. Mushroom cultivation brings additional income to forest owners. AFINET. Agroforestry Innovation Networks. https://euraf.isa.utl.pt/files/pub/20190529_factsheet_02_en_web_0.pdf

den Herder, M. 2019. luento. Esimerkkejä innovatiivisista agrometsätalouskäytännöistä – AFINET-  hankkeen tuloksia – Michael den Herder, vanhempi tutkija, AFINET-  projekti/Euroopan metsäinstituutti. Baltic Sea Action Group. https://carbonaction.org/wp-content/uploads/2019/09/AFINET_Tuorla.pdf

den Herder, M., Mattila, I. & Rois, M. 2018. Peltometsäviljely monipuolistaa maatilaa ja parantaa ympäristön tilaa. European Forest Insitute (EFI), Kilpiän tila. https://zenodo.org/record/3585148#.XvRaoS0vGoi

den Herder, M. & Vanhanen, H. 2019. Agrometsätalous Euroopassa ja mahdollisuudet Suomessa. Peltometsäviljelyseminaari. Qvijdan tila, Parainen. https://www.bsag.fi/wp-content/uploads/2019/06/AFINET_Qvidja.pdf

den Herder, M., Vanhanen, H., Karvinen, P., Mattila, A., Mattila, I., Nuutinen, S., Ryhänen, S., Siikavirta, K., Westerstråhle, M., Verdonckt, P., Muñiz Alonso, A. Opportunities for agroforestry in Finland. 2018. Researchgate. https://www.researchgate.net/publication/331731998_OPPORTUNITIES_FOR_AGROFORESTRY_IN_FINLAND/

Heinonsalo, J. (toim.) 2020. Hiiliopas. Katsaus maaperän hiileen ja hiiliviljelyn perusteisiin. Carbon action. BSAG Baltic Sea Action Group. https://www.bsag.fi/wp-content/uploads/2020/01/BSAG-hiiliopas-1.-painos-2020.pdf

Iivonen, S. 2019. Peltometsäviljelyn tutkimuksen painopisteitä Euroopassa.

Luomuinstituutti. Peltometsäviljelyseminaari. Qvidjan tila.

https://www.bsag.fi/wp-content/uploads/2019/06/Agrometsatalous-Qvidja-Iivonen-17062019.pdf

Mosquera-Losada, M.R., Santiago Freijanes, J.J., Pisanelli, A., Rois, M., Smith J., Den Herder., M., Moreno., G., Malignier,
N., Mirazo, J.R., Lamersdorf, N., Ferreiro- Domínguez, N., Balaguer, F., Pantera,
A., Rigueiro-Rodríguez, A., Gonzalez- Hernández, P., Fernández-Lorenzo, J.L., Romero-Franco, R., Chalmin, A., Garcia de Jalon, S., Garnett, K., Graves, A & Burgess, P.J. 2016. Extent and success of current policy measures to promote agroforestry across Europe. Deliverable 8.23 for EU FP7 Research Project: AGFORWARD 613520. http://www.agforward.eu/index.php/en/ extent-and-success-of-current-policy- measures-to-promote-agroforestry- across-europe.html 


Mosquera-Losada, M.R., McAdam, J.H., Romero-Franco, R., Santiago-Freijanes, J.J. & Rigueiro- Rodríguez, A. 2009. Definition and components of agroforestry practices in Europe. Teoksessa Rigueiro-Rodríguez, A. McAdam, J.H. & Mosquera-Losada, M.R. (toim.). Agroforestry in Europe: Current status and future prospects. Springer Science + Business Media B.V. http://library.uniteddiversity.coop/Permaculture/Agroforestry/Agroforestry_in_Europe-Current_Status_and_Future_Prospects.pdf

Määttänen, S., Rimhanen, K., Yirdaw, E., 2020. Puustoisen maatalouden termistöä suomen ja ruotsin kielellä. Metsätieteen aikakausikirja. artikkeli id 10408. https://metsatieteenaikakauskirja.fi/article/10408

Peltola, R. 2015. Agrometsätalouden uusi tuleminen. Teoksessa: Uusitalo, M. & Peltola, R. (toim.) Pohjoisen uusiutuvista luonnonvaroista kasvua ja kannattavuutta. Agrometsä-ja puutarhatalouden mahdollisuudet Pohjois-Suomessa. Luonnonvara-ja biotalouden tutkimus 24/2015: 15-24. http://jukuri.luke.fi/handle/10024/485996

Rimhanen, K. 2019. Ilmastoviisaan agrometsätalouden mahdollisuudet. Agrometsätalousseminaari 12.9.2019. Tuorla. Baltic Sea Action Group. https://www.bsag.fi/wp-content/uploads/2019/09/Rimhanen-12092019-Tuorla.pdf

Suomen Agrometsä Oy. https://www.agrometsa.fi

Vanhanen, H. & Peltola, R. 2015. Rerouting Finland ́s Agroforestry Scheme. Conference Proceedings: Public Recreation and Landscape Protection – with Man Hand in Hand, 3-5 May 2015, Brno, Czech Republic, pp. 215-219. Available online: https://www.researchgate.net/publication/276420578_

Zomer RJ, Trabucco A, Coe R, Place F, van Noordwijk M, Xu JC. 2014. Trees on farms: an update and reanalysis of agroforestry’s global extent and socio-ecological characteristics. Working Paper 179. Bogor, Indonesia: World Agroforestry Centre (ICRAF) Southeast Asia Regional Program. DOI: 10.5716/ WP14064.PDF