SuMaNu

Ravinteiden kierrätyksellä ratkaisu Itämeren ongelmiin

Väkilannoitteiden eli synteettisten ravinneseosten käyttö kasvattaa energian kulutusta, mutta kuluttaa myös maailman eheytyviä fosforivaroja. Mineraalifosforista kilpaileminen aiheuttaa sekä poliittisia että sosiaalisia kiistoja paikalliselta tasolta aina globaalille tasolle asti. 

Maataloudessa käytettävien ravinteiden tehokas kierrätys vahvistaisi ruokaturvaa, toisi uusia liiketoimintamahdollisuuksia markkinoille sekä parantaisi herkän Itämeren tilaa. Erityisesti eläintuotannossa syntyvät ravinteet tulisi saada kiertoon. Lanta on arvokas ravinteiden ja eloperäisen aineen lähde, ja sen tehokkaalla käytöllä voidaan minimoida siitä aiheutuvia hävikkejä ja haittoja. Tutkimusten mukaan lannalla voisi lannoittaa lähes kaikki Suomen pellot.

Luonnonvarakeskuksen koordinoima kansainvälinen SuMaNu -hanke vastasi haasteeseen lannan ja ravinteiden kestävän kierrätyksen edistämisestä. Hankkeessa tuotiin yhteen neljä EU-rahoitteista hanketta, joista jokainen keskittyi maatalouden ravinnetalouden kehittämiseen eri näkökulmista. Hankkeen päätavoitteena oli analysoida sekä neljän alahankkeen että aikaisempien maatalouden ympäristönsuojeluhankkeiden tuloksia ja luoda kokonaisvaltainen kuva toimista, joilla voidaan parantaa maatalouden ravinteiden kestävää käyttöä. 

SuMaNu:un osallistuivat Baltic Slurry Acidification, Manure Standards, GreenAgri ja Bonus Promise -hankkeet. Baltic Slurry Acidification -hankkeessa, johon BSAG osallistui vuosina 2016–2019, tutkittiin ammonikkipäästöjen vähentämistä ja lannan typpihävikin estämistä lietelannasta happokäsittelyn avulla. Manure Standards pyrki yhdenmukaistamaan eri maiden tuottamaa lantatietoa, kun taas GreenAgri -hankkeessa viljelijät Virosta ja Latviasta testasivat orgaanisten lannoitteiden käyttöä. Bonus Promise -hankkeessa tutkittiin mm. erilaisten lantojen ja lantaa sisältävien mädätteiden käyttöturvallisuutta lannoitekäytössä. 

Tuhdilla tietopaketilla kohti kestävää ravinnetaloutta 

SuMaNu -hankkeessa koottiin yhteen tutkimustietoa ja käytänteitä ravinteiden hallinnasta, lannan käytöstä, teknologioista ja ravinteiden kestävästä kierrätyksestä. Tutkimustiedon ja tehokkaiden käytäntöjen pohjalta on koottu koko Itämeren alueen kattavat politiikkasuositukset, joita hyödynnettiin Itämeren suojelukomissio HELCOMin Baltic Sea Action Plan -toimenpideohjelman uudistuksessa ja Itämeren alueen ravinteiden kierrätyksen strategiassa. Suosituksia voivat hyödyntää niin viljelijät, neuvojat, poliitikot, tutkijat kuin viranomaiset.  

Hankkeen loppukokouksessa vuoden 2021 kesäkuussa nähtiin inspiroivia esimerkkejä ravinteiden kierrätyksestä. SuMaNu:n tavoitteena oli viedä tietoa ravinteiden kierrätyksestä myös Venäjälle ja Ukrainaan, ja osa materiaalista onkin käännetty kyseisten maiden kielille. Hankkeen loppukokouksen nauhoite materiaaleineen ja venäjänkielisine simultaanitulkkauksineen löytyy SuMaNu:n verkkosivujen uutisista. Raportit ja politiikkasuositukset löytyvät myös saksaksi Julius-Kühn Instituutin sivuilta. 

SuMaNu -hankkeen koordinaattorina toimi Luonnonvarakeskus ja viestinnästä vastasi BSAG. Muita hankepartnereita olivat ruotsalainen tutkimuslaitos RISE – Research Institutes of Sweden, virolainen Estonian Crop Research Institute, Farmers’ Parliament Latviasta, Agricultural Advisory Center Brwinow Puolasta, Julius-Kühn Institut Saksasta ja hallitustenvälinen yhteistyöelin HELCOM.