Elävä Itämeri – kuluneen vuoden tunnelmia ja tulevan vuoden suunnitelmia
Elävä Itämeri -hankkeen toisen toimintavuoden aikana Itämeren vedenalaisen monimuotoisuuden suojelu otti jälleen askelia eteenpäin. Hankkeen tavoitteena on lisätä Itämeren vedenalaisen monimuotoisuuden suojelua etenkin yksityisten suojelualueiden perustamisen kautta, sekä lisätä tietoisuutta Itämeren kirjavasta elämästä ja sen merkityksestä. Hankkeen suojelupilottikohteena toimii Gullkronan vesialue Saaristomerellä. Projektipäällikön näkökulmasta vuosi on ollut antoisa.
Jotta me ihmiset ymmärrämme Itämeren ainutlaatuisten eliöiden arvon, on meidän ensin tiedettävä niiden olemassaolosta. Itämeren suojelu puolestaan helpottuu, kun tiedämme, mitä kukin voi meren eteen tehdä. Tätä tarkoitusta varten kehitetyt, Itämeren elämää ja sen suojelua esittelevät Elävä Itämeri -verkkosivut julkaistiin alkuvuodesta. Maaliskuun Elävä Itämeri -webinaari puolestaan kokosi yhteen suojelutyön asiantuntijoita kertomaan mm. meriluonnon tutkimuksesta, suojelutavoitteista sekä vedenalaisesta ennallistamistyöstä.
Kesällä hetkeksi hellittänyt koronatilanne mahdollisti monimuotoisen Itämeren juhlimisen myös tapahtumin. Heinäkuussa suuntasimme Gullkronan saareen yhdessä Pidä Saaristo Siistinä ry:n kanssa, kun järjestimme veneilijöille suunnatun koko perheen kesätapahtuman. Elokuussa jatkoimme viime vuonna aloitettua Itämeripäivän perinnettä järjestämällä Itämeri-seikkailun koululaisille yhdessä PSS ry:n, Korkeasaaren eläintarhan ja Metsähallituksen tutkimussukeltajien kanssa.
Sanoista tekoihin Gullkronassa
Erityistä iloa on tuottanut toisen toimintavuoden suurin ponnistus, Gullkronan suojelualuepilotin eteneminen. Suojelualueen suunnittelu aloitettiin jo hankkeen ensimmäisen toimintavuoden aikana, mutta työ pääsi toden teolla vauhtiin toisen toimintavuoden alkupuolella.
Suojelualueeseen liittyviä rajoituksia suunnitellessa olemme tasapainoilleet sovittaaksemme yhteen luontoarvojen suojelemisen ja välttämättömän ihmistoiminnan. Vesialueen tuuheita rakkohaurumetsiä, sinisimpukoita ja muita Itämeren asukkaita halutaan suojella parhaalla mahdollisella tavalla, mutta samalla on tärkeää turvata saaristokulttuurin jatkuvuus ja paikallisten ihmisten asuinmahdollisuudet alueella.
Tästä syystä alueen maanomistajat pyydettiin alusta saakka mukaan suojelualueen suunnitteluun. Gullkronan kalastuskuntaan kuuluu yli kaksikymmentä maanomistajaa. Maanomistajat esittivät tärkeitä huomioita alueen erityispiirteistä ja niihin liittyvästä välttämättömästä ihmistoiminnasta, kuten aallonmurtajien ylläpitämisestä ja veneen rantautumispaikan ruoppaamisesta. Yhteisen suunnittelutyön päätteeksi kalastuskunta teki kevään kokouksessaan yksimielisen päätöksen suojelualueen perustamisesta.
Seuraavaksi suojelustatusta haetaan Varsinais-Suomen ELY-keskukselta. Toteutuessaan Gullkronan merellisestä suojelualueesta tulee Saaristomeren suurin yksityisten maanomistajien perustama suojelualue.
Itämeren suojelu on yhteistyötä
Elämästä Itämeren pinnan alla tiedetään paljon Suomen ympäristökeskuksen vetämän Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma VELMU:n ansiosta. Myös Elävä Itämeri -verkkosivuilla on hyödynnetty VELMU-ohjelman puitteissa otettuja näyttäviä vedenalaisia valokuvia Itämeren elämästä. Yksityisen suojelualueen perustamiseen liittyviä kiemuroita selventävät Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Metsähallituksen ja ympäristöministeriön asiantuntijat.
Kuluneen vuoden aikana olemme päässeet tekemään yhteistyötä myös Pidä Saaristo Siistinä ry:n kanssa. PSS ry:n toiminta saaristossa ja satamissa on omalta osaltaan auttanut sekä purjehtijoita että Itämeren eliöitä jo vuosikymmenten ajan, ja onkin ollut luontevaa tiivistää yhteistyötä Elävä Itämeri -hankkeen puitteissa. Toistaiseksi yhteistyö on keskittynyt yhteisten tapahtumien järjestämiseen, mutta jatkossa voimme toivottavasti yhdistää voimamme myös muunlaisen Itämeren monimuotoisuutta edistävän toiminnan parissa.
Elävä Itämeri onkin ennen kaikkea yhteistyöhanke, joka toimii hieman kuin monimuotoinen vedenalainen ekosysteemi: jokaisella osapuolella on oma roolinsa ja vahvuutensa, ja nämä yhdistämällä syntyy Itämerta hyödyttävää konkreettista toimintaa!
Työ jatkuu kolmantena hankevuonna
Elävä Itämeri -hanketta alusta saakka rahoittanut Ålandsbankenin Itämeriprojekti on myöntänyt rahoituksen myös kolmannelle toimintavuodelle, joka käynnistyi syyskuussa. Itämeriprojekti rahoittaa runsaasti erilaisia Itämeren tilaa parantavia hankkeita, ja olemme mielellämme mukana tässä hienossa seurassa. Itämeren suojelu tarvitsee edelläkävijöitä, kuten Ålandsbankenin Suomen johtaja Anne-Maria Salonius sekä BSAG:n Ilkka Herlin ja Saara Kankaanrinta totesivat yhteisessä haastattelussaan.
Kolmannen hankevuoden aikana pyrimme edistämään yksityisten suojelualueiden perustamista tavoittelemalla kuntia, yrityksiä, seurakuntia, yhdistyksiä ja muita yksityisiä vesialueiden omistajia, jotka saattavat tietämättään pitää hallussaan potentiaalista vedenalaista suojelukohdetta. Jatkamme myös työtä suojelualueen perustamiseen liittyvän prosessin selkeyttämiseksi.
Monimuotoisen Itämeren viestiä viedään myös koululaisille entistä aktiivisemmin. Elävä Itämeri -verkkosivuilta löytyvät suojeluteot ja lajien esittelyt ovat keränneet kiitosta, ja haluamme tarjota vastaavaa materiaalia erityisesti lasten käyttöön.
Projektipäällikkönä olen iloinen ja ylpeä hankkeemme tähänastisista saavutuksista, ja odotan innolla nyt jo käynnistynyttä kolmatta hankevuotta. Ilmastokriisin ja luonnon köyhtymisen keskellä on suorastaan etuoikeus saada suojella luontoa työkseen!
Anna Klemelä
Elävä Itämeri -hankkeen projektipäällikkö
