Vastuullisen merenkulun uusia tuulia
”Maailma pysähtyisi ilman merta ja merenkulkijoita sekä toimivia laivoja, vesireittejä ja satamia”, totesi BSAG:n hallituksen jäsen Carl Haglund puheenvuorossaan, joka avasi BSAG:n meriliikennewebinaarin 8.6.2021. Tilaisuus lähetettiin maailman merien päivänä SEB:n tiloista yli 150 etäosallistujalle. Webinaarissa käsiteltiin meriliikenteen vastuullisia toimintatapoja ja tiedonkulun tehostamista eri näkökulmista.
BSAG:n projektijohtaja Elisa Mikkolainen kertoi aluksi BSAG:n tekemästä kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin Suomen satamissa asioivien alusten toimintaa. Tuloksista kävi ilmi kaksi huolestuttavaa asiaa: kaksi kolmesta rahtilaivasta ilmoitti purkaneensa mereen jätevesiään tai hienonnettua ruokajätettä, ja yksi kolmesta rahtialuksesta ilmoitti, ettei tiennyt Itämerellä käytössä olevasta No Special Fee -hinnoittelusta. Tästä syystä BSAG yhdessä muiden toimijoiden kanssa valmisteli Baltic Sea Waste Fee -infon jaettavaksi Suomen satamiin suuntaaville ja Suomen aluevesillä liikkuville laivoille.
Maerskin QSE-johtaja Mathias Günther kertoi, että Maersk arvioi jatkuvasti satamien jätehuoltoa. Maailman suurimman konttivarustamon laivat purkavat jätteitä vain satamissa, joissa ympäristö- ja kiertotalouskriteerit ovat kunnossa. C&C Port Agencyn aluepäällikkö Ville Björk kommentoi puolestaan, että laivanselvittäjät voivat osaltaan edistää vastuullisia toimintatapoja. Tiedonkulku sataman, varustamon, laivan ja muiden tahojen välillä on tärkeää myös ympäristön kannalta.
Uudistettu merenkulun ympäristönsuojelulaki tuo uusia velvoitteita sekä satamille että laivoille, kertoi erityisasiantuntija Laura Sarlin liikenne- ja viestintäministeriöstä. Laki perustuu EU:n alusjätedirektiiviin ja se astuu voimaan lähikuukausina. Laivojen on jatkossa jätettävä satamien vastaanottolaitteistoihin kaikki alusperäinen jäte, joka sillä on satamaan tullessaan. Vastaavasti sataman on otettava kaikki jätelajit vastaan ja annettava laivalle jätekuitti satamassa puretuista jätteistä.
Satamien on jatkossa myönnettävä alennuksia maksuista ympäristöystävällisille aluksille. ’’Tätä tehdään jo nyt Helsingin satamassa’’, kommentoi kestävän kehityksen päällikkö Andreas Slotte. Laivat saavat alennusta, jos ne esimerkiksi lajittelevat tietyt muovijakeet erikseen. Slotte totesi myös, että ympäristö- ja jäteasioissa EU-direktiivi pakottaa muidenkin maiden satamat tulemaan samalle tasolle Suomen kanssa.
Pilottihanke ja analyysituloksia
BSAG toteutti kevään aikana pilottihankkeen Oulun satamassa yhteistyössä AFRY Finland Oy:n kanssa. Kiertotalouden asiakkuuspäällikkö Minna Pirilä tiivisti hankkeen tuloksia kolmen teeman kohdalta: jätevedet, kiinteät jätteet ja tiedonkulku. Esityksessä käytiin läpi nykytila, tunnistetut haasteet ja parannusehdotuksia niin laivoille kuin satamiin. Vaikka johtopäätökset syntyivät Oulun satamapilotin tuloksena, ne pätevät yleisemminkin myös muihin satamiin. Pilotti toi yhteen arvoketjun eri toimijat ja synnytti konkreettisia yhteistyöhankkeita.
Oulun pilottihanketta ja sen tuloksia kommentoi Henri Jokinen, myyntiryhmän päällikkö Fortum Waste Solutions Oy:stä. Hän piti hanketta erittäin hyödyllisenä, sillä se antoi toimijoille kokonaiskuvan ketjusta ja siinä toimivista tahoista. Tiedonkulun parantaminen ja ennakointi vaikuttaa ratkaisevasti jätteenkäsittelyyn, kustannuksiin ja kiertotalousmahdollisuuksiin.
Tutkija Jennifer Holmberg Kymijoen vesi ja ympäristö ry:stä esitteli analyysituloksia laivoista otetuista harmaavesinäytteistä. Näytteitä otettiin 11 eri aluksesta kuluneen talven ja kevään aikana BSAG:n toimeksiannosta. Koronatilanteen johdosta näytteitä eivät ottaneet sertifioidut näytteenottajat vaan laivojen miehistöt. Esityksessä vertailtiin rahti- ja matkustaja-alusten näytteistä löytyneitä pitoisuuksia, ja lisäksi arvioitiin kuormitusta verrattuna yhdyskuntajätevesiin. Koko raportti julkistetaan heinäkuussa, ja siitä uutisoidaan BSAG:n alustoilla.
Tuloksia kommentoinut työelämäprofessori Anna Mikola Aalto-yliopistosta totesi, että harmaiden vesien ravinnepitoisuudet olivat hämmästyttävän korkeita. Hän huomautti, että selvitys tarjoaa kiinnostavan pintaraapaisun, joka tuo valaistusta vähän tutkittuun aiheeseen jota Mikolan mielestä kannattaa jatkossa täydentää lisäselvityksillä ja tutkimuksilla.
Rahoitus uudelle MILD -hankkeelle
Webinaarin lopuksi tilaisuuden juontaja, BSAG:n sisältöjohtaja Laura Höijer kertoi tuoreesta hankeavauksesta, jolle NEFCO myönsi rahoituksen Baltic Sea Action Plan Fundista. MILD-hankkeessa skaalataan laivoille suunnattu infopaketti koko Itämeren alueelle. Hankkeen tuore projektikoordinaattori Daniel Jespars kertoi merenkulun koulutuksesta, työstä rahtilaivoilla ja alan muuttumisesta vastuullisempaan suuntaan. Merikapteenin koulutus ja käytännön kokemus merenkulusta antavat tuoreelle BSAG-vahvistukselle hyvät edellytykset markkinoida laivainfoa laivoille, varustamoille ja satamille – työtä jota Jespars lähtee innoissaan toteuttamaan.
Webinaarin aikana kuulijat kävivät vilkasta viestivaihtoa chatissa. Yleisökysymyksiä tuli niin runsaasti, että kaikkiin ei ehditty tilaisuuden aikana vastata. Keskustelua jatketaan BSAG:n sosiaalisen median tileillä.
Katso webinaarin tallenne >>
