Maaperässä ratkaistaan viljelyn Itämeri- ja ilmastoystävällisyys
Ruoantuotannon kestävyyttä voidaan parantaa peltojen hiilensidontaa lisäämällä ja ravinnepäästöjä vähentämällä. Avaimena tähän toimii paikallisen maaperän pohjalta valitut viljelytoimenpiteet. Samalla viljelyn kannattavuus kasvaa.
Kaksi kärpästä yhdellä iskulla uudistavan viljelyn avulla
Maatalouden ilmasto- ja Itämeritoimia pidetään usein erillisinä. Esimerkiksi ravinnepäästöjä ja hiilen varastointikykyä tarkastellaan yleensä erikseen, sillä ne vaikuttavat eri asioihin: ravinnepäästöt rehevöittävät vesistöjä, ja hiilen varastointi on keino ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.
Yhtä ongelmaa ratkaistaessa on kuitenkin varmistettava, ettei ongelmia aiheuteta muualla. Esimerkiksi pelloilla tapahtuvan ravinteiden kierron ja hiilen varastoinnin samanaikainen tarkastelu on olennaista, sillä ne vaikuttavat toisiinsa. Jos maaperä on huonokuntoinen ja jätetty paljaaksi, se ei sido, vaan hukkaa hiiltä, ja sateet huuhtovat kiintoainetta sekä ravinteita vesistöihin.
Silti myös maaperää parantavat ja hiilensidontakykyä kasvattavat toimenpiteet voivat aiheuttaa ravinnepäästöjen lisääntymistä, jos paikallisen maaperän ominaisuuksia ei oteta huomioon. Parhaimmillaan juurisyihin pureutuvat ratkaisut hyödyttävät kummankin viheläisen ongelman hillitsemisessä.
Carbon Actionissä tutkimamme ja edistämämme uudistavan viljelyn avulla ruoantuotannon ilmastokestävyyteen sekä Itämeriystävällisyyteen voidaan vaikuttaa. Uudistavalla viljelyllä tarkoitetaan menetelmiä, joiden avulla peltojen tuottavuutta ja sadon varmuutta edistetään maaperän kuntoa parantamalla. Samalla kohennetaan maan hiilen varastointikykyä ja varmistetaan peltojen tuottavuus pitkällä aikavälillä. Kaiken lisäksi myös vesistöt hyötyvät. Esittelimme tuoretta tutkimusta uudistavasta viljelystä, erityisesti ravinnepäästöistä ja niiden vähentämisestä maataloudessa, Carbon Action -tiedewebinaarissa 9.3.2021.
Tavoitteena pitää sekä ravinteet että hiili pellossa
Merkittävin syy maanviljelyn ravinteiden päästöriskiin löytyy aikojen saatossa maatalousmaihin kerääntyneestä fosforista. Tätä kasvien kasvulle välttämätöntä ravinnetta on kerääntynyt monen pellon maaperään suuret varastot – monissa paikoissa sitä on liikaa sekä kasvien että vesistöjen suojelun kannalta. Vaikka tätä kerääntynyttä perintöfosforia on maaperässä enemmän kuin tarpeeksi, joudutaan peltoja usein lannoittamaan. Perintöfosfori on näet maaperässä usein kasvien tavoittamattomissa.
Uudistavan maanviljelyn keinoin tämä perintöfosfori saadaan varastoista kasvien käyttöön, ja näin riskialtista fosforikuormaa saadaan purettua maaperästä satoihin. Tässä kohtaa aiheutetaan myös päästöriski. Nimittäin fosfori, joka on paremmin kasvien saatavilla, valuu myös helpommin vesistöihin. Fosforipäästöt riippuvat kuitenkin paikallisesta maaperästä, ja päästöjen määrään voidaan vaikuttaa myös vesitalouden paremmalla ymmärtämisellä.
Keinot, kuten kasvipeitteisyys ja peltomaan hyvä mururakenne, vähentävät tehokkaasti eroosiota eli kiintoaineksen sekä ravinteiden pintavaluntaa pellolta. Maaperän hyvä rakenne edistää myös ylimääräisen veden kulkeutumista pellon pinnalta varastoon maan syvempiin kerroksiin. Tämä vähentää tulvariskiä ja pitää maaperän kosteampana myös kuivina aikoina.
Paikalliset ratkaisut maaperän mukaan
Jotta peltojen satovarmuutta kasvatetaan ja hiilensidontapotentiaalia saadaan käyttöön tavalla, jolla ravinnepäästöjä ei aiheutuisi, tarvitaan paikallisia ratkaisuja. Tässä paikallisten olosuhteiden ymmärtäminen on avain onnistumiseen.
”Maaperää ei oikeastaan ole olemassa minään selkeänä kokonaisuutena. On vain olemassa tietynlaista maaperää tietynlaisissa paikoissa.” kertoo erikoistutkija ja viljelijä Tuomas Mattila.
Viljelijöiden paikallistuntemus ja ammattitaito ovat korvaamattomia uudistavan viljelyn onnistumisessa. Siksi viljelijöiden rooli on myös Carbon Actionissa keskeinen. Maaperän ominaisuuksien ymmärtämisen myötä uudistavan viljelyn työkalupakista löytyy kulloinkin sopivat keinot, jotka huomioivat maan päästöriskit samalla kasvattaen niin satovarmuutta kuin hiilivarastoakin. Tämän tukemiseksi olemme kehittäneet viljelijöille esimerkiksi uudistavan viljelyn e-opiston, maksuttoman ja käytännönläheisen verkkokurssin. Lisäksi kehitämme jatkuvasti uusiutuvaa viljelyä tavalla, joka edistää paitsi Itämerensuojelua, mutta tukee myös luonnon monimuotoisuuden suojelua ja ilmastotoimia.
