BLOGI: Hallitusohjelma ympäristökriisien ytimessä

Tuore hallitusohjelma tunnistaa että ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja luonnonvarojen ylikulutus ovat ihmiskunnan vakavimpia ongelmia. Ohjelmassa lupaillaan ilmastolle, luonnon monimuotoisuudelle ja Itämerelle paljon hyvää. Hallitusohjelmasta löytyykin paljon tavoitteita, joiden toteutumiseksi myös BSAG toimii.

Hiilineutraaliustavoite 2035 kirittää ilmastotoimiemme tahtia selvästi. Lisäksi ohjelmassa sitoudutaan hiilinegatiivisuuteen pian vuoden 2035 jälkeen. Tämä tehdään nopeuttamalla päästövähennystoimia ja vahvistamalla hiilinieluja. Yhtä lailla kunnianhimoinen tavoite hallituksella on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen Suomessa. Kiertotalouteen panostetaan vahvasti.

On hienoa, että myös Itämeren suojelu on saanut oman osiona. Tehostettua Itämeren ja vesiensuojelun ohjelmaa jatketaan ja peltojen kipsi-, rakennekalkki- ja ravinnekuitukäsittelyä laajennetaan. Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntavalmiutta parannetaan. Itämeri-yhteistyössä Suomen tavoitteena on puhdas Itämeri, jossa on elinvoimainen, kestävästi hyödynnetty meriluonto.

Ohjelma tunnistaa, että maataloudella on runsaasti potentiaalia ympäristöhaasteiden ratkaisuun. Ohjelma tukee vahvasti Carbon Action -hankkeessa esiin tuotua hiiliviljelyä ja nostaa esiin muun muassa, että maaperän hyvä kasvukunto, vesitalous ja hiilensidontakyky parantavat viljelyominaisuuksia, satovarmuutta ja maatalouden sopeutumista muuttuviin luonnonolosuhteisiin. Esille nostetaan myös luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen ja vesistövaikutusten pienentäminen, biokaasun tuotannon ja ravinnekierrätyksen edistäminen sekä kuluttajien tietoisuuden kasvattaminen.

Lisäksi hallitus sitoutuu vahvistamaan yhteistyötä tiedeyhteisön kanssa, lisäämään poikkihallinnollista asioiden valmistelua ja uudenlaista vuorovaikutusta. Ympäristöhallinnon, ympäristötutkimuksen ja ilmastopaneelin resursseja kasvatetaan ja luontopaneelin toimintaedellytykset varmistetaan. Suomalaisen tutkimus- ja tiedeyhteisön kansainvälistä kilpailukykyä ja vetovoimaa vahvistetaan panostamalla mm. tutkimusinfrastruktuureihin.

Ohjelma on hyvin lupaava ja kunnianhimoinen. Hallitusohjelma on mahdollistaja. Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa on varmistettava että nämä hyvät lupaukset myös toteutuvat.

Hallitusohjelman kirjaukset ovat hyvin linjassa myös BSAG:n tavoitteiden kanssa:

1) Edistetään maatalousmaiden hiilen sidontaa

BSAG:n Carbon Action -projektin edistäminen ja toiminnan laajentaminen saa erittäin vahvan tuen hallitusohjelmasta. Monihyötyisyys on Carbon Actionin ytimessä. Hiiliviljely lisää hiilen määrää maaperässä, mikä parantaa maan rakennetta ja pellon tuottavuutta. Samalla luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemin sietokyky lisääntyvät, ja maaperän kyky pidättää vettä, kiintoainesta ja ravinteita paranee. Eri puolilla ohjelmaa on runsaasti yksityiskohtaisia kirjauksia aiheeseen liittyen:

• Hallitus aikoo laatia kokonaisvaltaisen maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman, jossa mukana myös maatalousmaan päästöjen vähentäminen ja hiilensidonnan vahvistaminen.
• Panostamista hiilinielujen tutkimukseen, hiilensidonnan mittaukseen ja laskentamallien kehittämiseen jatketaan. Hiilen sidonnan ja varastoinnin markkinoita pilotoidaan kotimaassa kuitenkin siten, ettei tällä korvata päästövähennyksiä.
• Suomi edistää kansainvälistä 4/1000-aloitetta maatalouden hiilensidonnan lisäämiseksi. Kehitetään uusien viljelytapojen tutkimusta ja edistetään niiden käyttöönottoa.
• Vähennetään maatalouden ilmastopäästöjä ja lisätään hiilinieluja maatalouden toimintaedellytyksiä kehittäen.
• Vähennetään turvemaiden raivausta lisäämällä lannan prosessointia ja tuotteistusta.
• Suunnataan tulevia ympäristökorvausjärjestelmän toimenpiteitä siten, että maatalouden päästöjä pienennetään.
• Kehitetään markkinalähtöisiä mekanismeja, joilla maaperän hiilensidonnasta voidaan korvata viljelijälle tulosperusteisesti.
• Edistetään viljelytekniikoiden käyttöönottamista, joilla voidaan joko lisätä hiilensidontaa tai vähentää ilmastopäästöjä
• Varmistetaan EU:n rahoituskehysneuvotteluissa ja kansallisesti riittävä ilmasto- ja ympäristötavoitteiden rahoittaminen (CAP, EAKR, LIFE).
• Panostetaan tutkimukseen, koulutukseen ja neuvontaan. Painopistealueina ovat hiilensidonta, vähähiilisyys ja kilpailukyky.

2) Laitetaan ravinteet kiertoon

BSAG on jo usean vuoden ajan pitänyt ravinteiden kierrätystä toiminnan keskiössä. Tehokas ravinteiden kierrätys estää rehevöittävien ravinteiden päätymistä Itämereen. Samalla se vähentää riippuvuutta maapallon hupenevista kaivannaisfosforivarannoista, sekä tarvetta käyttää teollisia typpilannoitteita, joiden energiaintensiivinen tuotanto pahentaa ilmastonmuutosta. Myös tämän työn edistäminen saa vahvaa tukea:

• Hallituskaudella toteutetaan kiertotalouden edistämisohjelma. Vahvistetaan kiertotaloutta myös ravinteiden kierron osalta.
• Ravinnekierron toimenpidekokonaisuus toteutetaan, jonka avulla lisätään biokaasun tuotantoa ja kulutusta sekä synnytetään markkina kierrätyslannoitteelle, jotta tarve uudenpellon raivaamiseksi lannanlevitykseen vähenee merkittävästi ja vesistöjen ravinnekuormitus pienenee.
• Otetaan käyttöön biokaasun tuotantopotentiaali laatimalla kansallinen biokaasuohjelma.
• Tuetaan biokaasuinvestointeja ja uusia lannankäsittelytekniikoita.

3) Turvataan meriluonnon monimuotoisuuden säilyminen

BSAG edistää meriluonnon monimuotoisuutta mm edistämällä yhdessä VELMU-väen kanssa vedenalaisen meriluonnon suojelua (ProSail 2/2019 s. 34-42). Meriluonto kyllä mainitaan hallitusohjelmassa, mutta tarvetta olisi ollut vahvemmalle kirjaukselle. Vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden ja hiilinielujen takia Itämeren tärkeimmät alueet on saatava suojeltua. Lisäksi Suomen tulisi varmistaa, että eteläisen Itämeren turskalle asetetaan lokakuussa kalastuskielto. Tässäkään kysymys ei ole vain kalasta, vaan myös luonnon monimuotoisuudesta ja ekosysteemin säilyttämisestä.

Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus ja Itämeren tila kietoutuvat yhteen. Tästä syystä ympäristöongelmien ratkominen on erityisen vaikeaa. Ongelmat ruokkivat kierrettä, jota on vaikea pysäyttää. Siksi myös ratkaisujen pitää usein kietoutua yhteen, niitä on voitava lähestyä systeemitasolla. Siihen BSAG toiminnassaan pyrkii.

Laura Höijer

Sisältöjohtaja, Baltic Sea Action Group